tiistai 31. maaliskuuta 2015

8.3.2015, KOTIKYLÄMME

Se rakkain paikka maailmassa!
Kylässämme asuu noin kolme tuhatta asukasta ja se on yksi osa kolmesta kylästä, joissa on yhteensä melkein kymmenen tuhatta asukasta. Talot ovat rakennettu tiiviisti lähekkäin, niin kuin saksalaisissa kylissä asutaan lähellä naapureita. Saksassa näitä kyliä, pikkukaupunkeja ja suurempia kaupunkeja riittää. Niitä on maa täynnä muutaman kilometrin välein. Kotikylämme sijaitsee kauniilla paikalla rinteessä ja sen korkein kohta on yli 450 metrin korkeudella merenpinnasta.


Kotikylästämme löytyy vanhoja kauniita rakennuksia.

Tässä muutama kuva talojen seiniltä silmiini osuneista vuosiluvuista.



Kotikylässämme elämä on hyvin rauhallista. Lapset ja nuoriso ei vietä aikaa kaupan kulmilla ja kaduilla, edes viikonloppuna, mikä on minua ihmetyttänyt.

Kotikylämme kirkko on hyvin kaunis. Jokaisella saksalaisella kylällä on oma kirkkonsa, monesti useampikin eli tässä maassa on valtavasti kirkkoja.




Kirkko on näiden vanhojen muurien sisällä. Luostarialueen historia alkaa jo 1100-luvulta. Harmi, että sodat ovat tuhonneet niin paljon historiaa rakennuksineen näiden muurien sisältä. Napoleon sotajoukkoineen on käynyt täällä sotimassa 1800-luvun alussa. 

Tänään tulee neljä vuotta siitä, kun muutimme tähän kylään väliaikaisasunnostamme ja tuolloin oli kevät pitkällä, hedelmäpuut jo kukkivat. Oli heti tunne, että kotiin tulimme. Niin kiitollisia olemme tästä kotikylästämme ja siitä, että saamme elää täällä. Ensikertaa elämässä on vahva tunne siitä, että kotona olemme. Paikassa jossa olisi kuulunut olla paljon aikaisemmin. :)


Soleil


Ps. Kuvat on otettu kävelyretkellä 8.3.2015

Ei kommentteja: