UUSIA ASUKKAITA JA RAKKAUTTA ILMASSA

Nämä röyhkeät rauhan ja rakkauden symbolit rakensivat kodin parvekkeellemme lupaa kysymättä. :)

Vajaa kolme viikkoa sitten ihmettelin Prinsessa-kissamme puuhia. Hän kurkotteli alaparvekkeelta verkkoa vasten yläparvekkeelle päin ja juttelikin jotakin. Ajattelin siellä vain jonkun öttiäisen lentelevän. Samaan aikaan ihmettelin myös, kun alaparvekkeelle oli ilmestynyt sammalenpalasia ja muutama pieni oksa. Ajettelin voimakkaan ukkoskuuron ne siihen jostain lennättäneen. Samoihin aikoihin, kun makuuhuoneemme yläparvekkeelle menevä "kippi-ikkunaovi" oli yön raollaan. Heräsin aamuyöllä ujerrukseen, joka tuntui kuuluvan aika läheltä. Aamulla herätessämme Kissamme olivat makuuhuoneen pitkien verhojen takana ja katselivat ikkunasta ylöspäin. Ihmettelin mitähän mielenkiintoista siellä nyt näkyy. No, siellähän oli kyyhkyspariskunta pesän rakennuspuuhissaan. Kissoilla oli asiaa, suuri uutinen meille palvelijoille kerrottavana.

Olin kyllä vähän tuohkeissani tuosta rakastavaisten pesän rakennuspuuhasta, että tuohon tulevat hempeilemään ja sotkemaan. Minä vein parvekkeelle kissapatsaita, kilisevän roikottimen ja kissapehmolelunkin pyykkitelineeseen roikkumaan. Pelottelinkin kaihdinta nostamalla ja laskemalla, mutta lennähtivät vain pois ja heti kohta takaisin lentivät pesäänsä. Kissatkin tapittivat silmät pyöreinä muutaman päivän ikkunassa, luulisi nyt niidenkin saavan kyyhkypariskunnan muuttamaan aikeitaan, mihin paikkaan kodin rakentavat lapsukaisilleen. Prinsessamme jutteli ja sätkätti heille. Ilmeisesti kertoi, että saatte te siihen pesän tehdä. Me katsomme vain teitä, emmekä teidän pikkutipejä syö suihimme.

Minä kyllästyin pelotteluun, keräsin pelokkeet pois, kun niistä ei tuntunut mitään hyötyäkään olevan. Annoin heidän rauhassa jatkaa kuhertelujaan. On aikaa kulunut jo reilu kaksi viikkoa, kun siinä on toinen vanhemmista koko ajan istunut. Kun kurkkaa verhon takaa tai käy parvekkeella niin ei edes lähde pois, katsoo vain, niin kuin tuossa kuvassakin, jonka aamulla otin.

Haudonta-aika kestää kyyhkysillä 16-18 päivää. Eilen ja tänään ovat kyyhkyt lennelleet enemmän ja myös kuulunut ääntelyä tavallista enemmän. Myös pesässä näytetään välillä puuhavan jotakin istumisen sijasta. Eli onkohan kyyhkyspariskunta saanut jo perheenlisäystä vaan kääntelevätkö vielä vain munia?

Ovat olleet ainakin tähän asti siistejä asukkaita, mutta pelkään, että jos siihen porukka lisääntyy, niin kuinkahan sitten käy. Alkaako parvekkeella näkymään valkoisia jätösläjiä, toivottavasti ei.

Kissat ovat jo tottuneet parvekkeen uusiin asukkaisiin. Käyvät vain välillä kurkkaamassa verhon takaa, ollaanko naapurissa kotona.

Kyyhkysten sanotaan olevan rakkauden vertauskuva. Kuulemma, kaksi kyyhkystä merkitsee sopusointuista suhdetta ja seesteistä avioliittoa. Mukava, kun nämä tulivat meille alivuokralaisiksi, he tietävät vaan hyvää. :) 

Soleil

19-22.7.2015, HUPI- JA HYÖTYREISSULLA WASSERBURGISSA

Lindaun kupeessa Bodenseen rannalla.

Emme saaneet mökkiautolle paikkaa Lindaun leirintäalueelta. Bodenseen rannalla on paljon leirintäalueita. Meille oli kuitenkin tärkeää saada paikka mahdollisimman läheltä Lindauta. Stellplatzille emme voineet mennä, kun tällä alueella ei ole, monesti kyllä on, sähköpaikkoja. Onneksemme Wasserburgista (Bodensee) reilu viisi kilometriä järvenrantaa itään päin saimme paikan pieneltä leirintäalueelta, Camping Eschbachilta.

Kuvia en Wasserburgista ottanut tällä reissulla, kun viime reissulla otin niitä pyöräreissullani ja ne kuvat löytyvät täältä jutusta. Täältä löytyy Luostari Hotellin nettisivut. Wasserburgissa on asukkaita noin kolme ja puoli tuhatta. Tämä pikku kaupunki kuitenkin tarjoaa turisteille hotelleissa, majataloissa sekä yksityismajoituksissa 1700 vuodepaikkaa. Tässä hyvät sivut joista löytyy mm. kävely- ja pyöräilyreittejä tältä alueelta, mutta muutakin. 

Ilmat ovat edelleen jatkuneet helteisen normaalina, jopa reilu kolmekymmentä varjossa päivälläkin ja yli kaksikymmentä yöllä. Kotimittari näytti yksi päivä +36 astetta, mikä on ennätyslämpö siinä.

Aina aikaisemmin lomareissulla vähän ihmettelin ikkunan takana olevia rullakaihtimia ja luukkuja ikkunoissa, mutta nyt olen ymmärtänyt niiden olemassaolon tärkeyden. Kuumasti porottava aurinko kun pääsisi sisälle paistamaan muuttuisi kivitalot sisältäkin lämpöä varaaviksi "takoiksi". Eli kotona on aina ainakin auringon puolelta ikkunoiden ulkopuolella olevat rullakaihtimet alhaalla. Eikä niitä kannata avata vasta, kun aurinko on laskenut ja ulkoilma alkanut vähän jäähtymään. Eli vietämme päivät kotona pimeässä tai hämärässä. ;)

Niin lähdin yksi aamu pyöräilemään leirintäalueelta. Pyöräilin hedelmä- ja viinitarhojen ohi, peltojen, maalaistalojen, mutta matkalla oli myös paljon vanhoja ja moderneja kauniita taloja järvinäkymällä. Katselin, kuinka hedelmät olivat kahdessa viikossa paljon lisää kasvaneet, viinirypääleet olivat jo noin sentin halkaisijaltaan. Pyöräilijöitä oli taas runsaasti liikenteessä, vaikkei kuvissa näykään. Täällä on aina myös runsaasti pyörillä matkailevia lomalaisia, aivan perheitä, runsain varustein matkalla. Tuo myös näkyy leirintäalueilla.

Tästä vanhasta puusta en saanut koko kuvaa vaikka menin tien toisella puolen, mutta talo esti menemästä kauemmas, vaan piti tyytyä lähikuvaan laatasta.

Nonnenhornin rannassa pysähdyin istuskelemaan matkalla ensimmäisen kerran.

Illalla oli kova ukkosmyrsy, mikä näkyi teillä ja puistoissa puista irronneina lehtinä ja oksina. Puistoissa oli siivojat työssään. Tässä puistossa kaksi nuorta miestä.

Jatkoin pyöräilyä. Kiirettä en pitänyt, kun ei ollut mihinkään kiire. Matkalla oli myös muutama leirintäalue.

Olemme jo kotiympyröissä ihmetelleet hyvin korkeiksi kasvaneita maisseja, niin ne olivat korkeita täälläkin. Kasvi on tykännyt lämpimistä ilmoista ja kasvattanut jo heinäkuussa yli kaksi metriset varret.

Pyörän jätin Langenargenin ranta-alueen reunalle parkkiin ja jatkoin matkaa kävellen. Matkaa tänne oli leirintäalueelta noin kymmenen kilometriä.

Tässä muutama kuva kaupungilta ja rannasta.

Langenargenissa kasvaa appelsiinejä. Bodenseen rannalla kasvaa palmujakin.

Barockkirche St. Martin

Ihana pieni talo ja pihapiiri.

Näköalapaikka ja sähköavusteisten pyörien latausasema. Ei tullut käytyä katsomassa olisiko tässä saanut sähköavusteisen pyörän ilmaiseksi ladata. Näitä latauspisteitä kun on henkilöautoille, niin niissä lataus on ainakin ilmaista.

Kavalierhaus. Oli kivan näköisiä pöytiä myös puistossa. 

Schloss Montfort

Ilma oli todella lämmin. Istahdin usein nauttimaan tunnelmasta ja maisemista.

Isoja olivat jo joutsenten poikaset. Laivoja saapui ja lähti satamasta.

Tässä olen jo paluumatkalla ja ihmettelin täällä veneilykerhon nostureita, rakennuksia ja suurta määrää, satoja, isoja ja hienoja purjeveneitä.

Tästä lähti kilon rasia kirsikoita mukaan, hinta oli 5 euroa ja nyt minulta löytyi tasaraha, jonka tuohon lippaaseen laitoin.

Tähän taloon on tuonut haikara uuden perheenjäsenen ja se kerrotaan muille näin.

Tässä pihalla on muutama hortensia-pensas. Tästä kukasta minulla tulee aina mieleen muisto vuodelta 1993, kun olimme Como-järvellä Italiassa automatkalla. Olin aiemmin nähnyt näitä kukkia vain ruukussa kasvavana sisäkukkana ja Comolla ne olivat ulkona maassa kasvavia isoja pensaita. :)

Muutama kuva vauhdista otettuna pihojen ja tienvarsien kukista.

Kukas se siellä tallustelee?

Kissoilla oli mökkiautossa mukavat oltavat, kun ilmastointilaite toi viileyttä.

Nautiskelijat, välillä kyylätään ulos näkymiä ja sitten levätään. :)

Mökkiauton edessä varjossa mittari näytti 31.1. Suunnittelin josko heittäisin jo talviturkin pois päältäni ja kävin sen viskaamassa Boodenseelle. Vesi oli niin lämmintä, ettei uiminen kovin paljoa vilvoittanut oloa.

Yksi aamu seurasin mökkiauton edestä näkyvällä rannalla, kun purjelautailijat harjoittelivat liikkeelle lähtöä ja kulkemista. Osalla tuo oli vaikean näköistä.

Kävin lähempänä Lindauta taas istumassa näiden suurten puiden varjossa.

Katselin taas samassa kohtaa kuin viimeksi koululaisryhmän lauttojen rakentamista. Tällä kertaa koululaiset olivat vanhempia koululaisia.

Lindaun kaupungin kupeessa mantereella oli lehmät laitumella.

Ja pyöräreitillä tuli hevoset vastaan.

Näkymä mökkiauton edestä järvelle. Siinä varjossa saattoi katsella takana näkyviä Alppeja. :)

Tällaista on karavaanari-kulkureiden elämä, oman elämänsä nautiskelijan. :)

"Matkamiehen mökki kulkee aina mukana

vaikka joka aamu vaihtuu uusi maisema

meren rannat, kylät, vuoret, unohtuvat turhat huolet,

edessä kun tietä riittää uuteen seikkailuun

Se on...

Karavaanari, karavaanari, kaikkien kaveri, iloinen kulkuri, hei...

Karavaanari, karavaanari, jostain se tulee...

ja jonnekin menee...

sehän on aina tiellä!"

Soleil

Ps. Tänään 25.7 on ilma vähän kylmentynyt ja ennusteiden mukaan ensi viikolla kylmenee reiluun kahteenkymmeneen lämpöasteeseen. Tuulee kovasti ja lämmintä on vain 25. Toivon kyllä helteiden jatkuvan.