Viimeiset viisi Joululoman päivää.
2.1.2016: Niin oli hyvästeltävä Camping Marjal Costablanca ja lähdettävä kohti pohjoista paluumatkalle.
Ajomatka oli tänään lyhyt, mutta silti pidimme kahvittelutauon.
Haikein mielin ohitimme moottoritietä pitkin Espanjan lempipaikkamme Albirin ja Altean, jossa olemme aikaisempina Joululomilla aikaa viettäneet. Jopa kumpanakin lomalla käyneet Uuden Vuoden ruokamme samassa kiinalaisessa ravintolassa syömässä.
Halusimme lähelle merenrantaa ja aivan summassa suuntasimme Camping Rio-Mariin. Leirintäalue oli pieni ja aika vaatimaton. Talvea viettäviä eläkeläisiä täälläkin oli. Ajomatkamme tänään oli noin 140 kilometriä.
Auringon laskiessa kävimme vielä rannalla nauttimassa hiekalla kävelystä ja meren hienoista äänistä. Paljain varpain vesirajassa kävellä läpsytellä keskellä talvea tuntuu mukavalle.
3.1.2016: Tänään piti olla aurinkoisen päivän, mutta pilvet peittivät taivaan ja tuulikin aika kovaa, mutta silti tuntui lämpimältä, jopa aivan kesäiseltä. Meidän oli aukomus vain istua rannalla auringossa, mutta kun se ei paistanut, lähdimme kävelemään. Teimme pitkän nautiskelukävelyn ja nautittiin lisää merestä sekä kauempana näkyvistä vuorista viimeisenä lomapäivänä ennen paluumatkan ajoa. Ihana on tämä Espanjan talvi.
Syötiin myös loman viimeinen ravintolapäivällinen.
4.1.2016: Aamukuvia Kissoista, kun he seuraavat pihan touhuja ja lintuja ikkunoista. Tämä oli Kissoista mieleinen leirintäalue, kun oli puita ja niissä lintuja. Pihalla liikkuvat koiratkin ilahduttavat aina. Jätkä seuraa lähes aina myös Isännän pihapuuhia. Isännän mentyä ulos, vaikka vain suihkuun, hän kiiruhtaa takaikkunalle katsomaan ja kun isäntä laittaa takatallin oven kiinni hän tulee mökkiauton etuosaan Isännän sisälletuloa odottamaan oven läheisyyteen.
Kulkureiden oli taas matkaa jatkettava. Matkalla on kauniita vuorimaisemia ja merikin näkyy paikoin. Oli moottoritien maksulipukkeen ottipaikkoja ja taas maksupaikkoja.
Lomamme ilmat ovat olleet parhaat meidän näistä kolmesta Joululomasta tällä kerralla. Saattoi olla, että tulomatkalla Ranskassa satoi vähän. Koko Espanjassa olemisen aikana oli vain yhtenä aamuna heittänyt muutaman pisaran, vain sen verran että mökkiauton katossa muutama ropse kuului. Tänään onkin satanut sitten jo reilusti, mutta taas välillä oli sateetonta. Ajettiin tuttujen paikkojen ohi nopeaa moottoritietä.
Syönti ja kahvi taukoja pidettiin. Jätkä seuraa aina silmätarkkana parkkipaikan auto- ja rekkaliikennettä. Erityishuomion häneltä saavat ne vähän enempi pörisevät autot, tehokkaammat, ja moottoripyörät.
Valèncian jälkeen ostettiin tuttuun tapaan, saman huoltamon pihasta ja samalta rekkamyyjältä kaksi viiden kilon säkkiä maukkaita mandariineja. Hintakin on kolmen vuoden aikana pysynyt samana, viisi euroa säkki. Matkalla oli appelsiinirekan peräkärry kaatunut moottoritiekaistojen keskelle ja appelsiineja oli levinnyt pientareelle.
Ennen Barcelonaa aina huomaa kuinka vihreys alkaa näin talvella häviämään.
Kovassa vesisateessa pysähdyimme yöpymään stellplatzille, AREA CAMPER Camí de la Creu. Kissat haki jokainen rauhallisen nukkumapaikan, kun sade on pitänyt melkoista meteliä monta ajotuntia ja edelleen satoi niin, että korviin kävi, kun sade rummutti mökkiauton alumiinikattoon. Ajomatkamme tänään oli vajaat 600 kilometriä.
5.1.2016: Aamulla Prinsessa ihmetteli kattoikkunasta, etteikö tuo sade voi loppua. Jätkä on innokas kahvinkeittoapulainen niin kotona kuin mökkiautossakin. Erityisesti silloin kun vesi keitetään kaasulla hän silmätarkkana seuraa kaasun tohinaa ja veden alkamista kiehumaan. Siinä saa sitten olla palvelija vieressä vahtimassa ettei vahinkoa tapahdu, vaikka hän vain katselee. Hän on niin suloinen.
Mehän olemme ensimmäiseltä Joululomalta palatessa ajaneet yhtenä päivänä Espanjan ja Ranskan rajalta kotiin, eikä 1200km:n päivämatka edes raskas ollut, mutta nyt yövyimme matkalla.
Pian jätimme Espanjan taaksemme ja saavuimme Ranskaan. Ilmakin näytti heti kirkastuvan. Karavaanari-Kissat kyllä tietävät mitä taukojen aikana tehdään, käydään vessassa, syödään ja katsellaan ikkunoista maisemia.
 |
Mitähän parkkipaikalla Jätkä näkee, kun niin silmät tapillaan katselee.
Tämä on yksi hänen lempikyyläyspaikoistaan ja asennoistaan. |
Ilma vain ajaessamme parani, kun Alppeja kohti ajelimme. Aina kun loma on loppumassa on vähän haikea mieli, aina vaan haluaisi loman jatkuvan, niin auringon paiste ja kauniit vuorinäkymät toivat lohtua tuohon haikeuteen. Ajelemme aivan nimikkotietä, Soleilia.
Illan pimettyä pysähdyimme yöpymään Lausannen kupeeseen tutulle Camping de Vidyyn. Huoltotilat täällä ovat myös vähän vanhanaikaiset, mutta lämpimät.
6.1.2016: Viimeinen lomapäivämme ja matkamme kohti kotia jatkui. Aurinko paistoi, eikä nyt ollut maa kuurassa niin kuin oli vuosi aiemmin. Genevejärvi näyttää ylhäältä moottoritieltä niin kauniilta takana kauniisti näkyvine lumihuippuisine vuorineen. Tämä näkymä olikin loman kaunein.
Tien kulkiessa vähän korkeammalla pientareella oli vähän lunta, mutta taas alempana vihreät pellot, niin kuin oli kotonakin. Tuttua kuuden kilometrin tunnelia pitkin ajelimme Itävallasta kotiin.
 |
| Jätkä tauolla tuttuun tapaan, niin tarkkana katselee parkkipaikan rekkaliikennettä ja autoja. Tupsukorva-Tytötkin käyvät katsomassa, että mitä ihmeellistä siellä näkyy. |
Kotona satoikin sitten taas vettä, mutta lunta ei ollut.
Ihana yhteinen kolmas Joululoma on takanapäin Espanjassa ja meillä kaikilla oli niin mukavaa!
Kiitos Puolisoni ja Kisut näistä ainutlaatuisista muistoista!
Soleil
Reissun aikaisemmat osat:
Ps. 8.9.2016: Tämän Joululoman kahden viimeisen jakson tekeminen on venynyt ja venynyt Jätkän äkkikuoleman takia. Näiden kuvien läpikäyminen on ollut minulle hyvin raskasta, jopa tuntunut itsekidutukselta. Nämä kun ovat sisältäneet ihania yhteisiä hetkiä, joita emme enää kuudestaan saa kerättyä ja kokea.
