Päivät 1-4.9.2017: Sateen ja ruuhkien läpi merenrannalle aurinkoon.
2.9.2017: Lomalle lähtö perjantaina meni iltaan ja ajoimme ensimmäiseksi yöksi lähelle Wohnmobilplatz Füssenille koisimaan. Yön satoi rankasti vettä, eikä sade ollut hellittänyt aamullakaan, satoi reippaasti maahan asti. Vuorilta tuleva sadevesi oli värjännyt jokien vedet ruskeaksi, tuo kertoi myös, että vettä oli satanut viime päivät reippaanpuoleisesti.
Kotona mittari näytti vielä keskiviikkona +34 astetta, kun torstaina alkoi sade ja oli alle kaksikymmentä astetta vain lämmintä. Huolestuneena olimme seuranneet jo pari viikkoa sääennusteita ympäri etelä-Eurooppaa, jotka lupasivat sadetta ja ilmojen kylmenemistä joka paikkaan ja erityisesti vuorille, aivan lokakuun lämpöjä. Meillä oli tarkoitus viettää ensimmäinen viikko Itävallan korkeimman vuoren juurella ja toinen viikko upeilla Dolomiittien vuorilla, mutta aivan viimeisinä päivinä teimme reissullemme uuden suunnitelman. Annoimme myös tilaa sille, että suunnitelma on reissun päällä vapaa muuttumaan. Emme halunneet kylmyyteen. Vuorille nimittäin luvattiin jopa miinusasteita ja lumisadetta. Vesisade ja lämmin sää on paljon parempi yhdistelmä, joten lähdimme lämpöä ja aurinkoa kohti.
No, eihän sitä tarvinnut kuin Itävallan puolelle mennä, niin matalillakin vuorenhuipuilla oli jo lunta. Etelä-Saksan koululaisilla oli vielä kesälomaa kaksi viikkoa jäljellä ja tiesimme, että saamme varautua Fernpaßilla ruuhkaisuuteen. Innsbruckin seutuvilla automäärät vain lisääntyivät, osaksi tietöiden takiakin, mutta tiedämme senkin, että Brenner-sola on yksi Alppialueen vilkkaimmista teistä. Muutkin haluavat päästä sitä pitkin lomalle nopeasti ja valtava rekkamäärä lisää kulkijoiden määrää.
Meitä ei ruuhkat haittaa, hyvässä seurassa on mukava kulkea myös hidastellen. Navigaattorin livepalvelu on ehdottoman hyväksi koettu lisämatkakaveri. Se ilmoittaa monenko kilometrin päästä alkaa ruuhka. On pieni lisä turvallisuuteen, kun voi ennakoida liikenteen hiljenemisen ja pysähtymisen. Silti pitää olla koko ajan valppaana ja valmiina jarruttamaan sekä hätävilkuilla varoittamaan takana tulevia, kun tilanne voi muuttua aivan yllättäenkin. Vuosia sitten olemme juuri Brenner-solalla seisseet kaksi tuntia aivan paikallamme kolarin takia. Nytkin oli kaksi kolaria edessäpäin sattunut ja viivästymää navigaattori ilmoitti olevan reilun tunnin. Navigaattori ilmoittelee aina nopeampia reittejä, joita emme yleensä edes lähde ajelemaan, mutta nyt varsin kurvattiin moottoritieltä pois heti Italian rajan jälkeen ja maksuttomalle tielle, kun sitä emme ole tähän mennessä ajaneet.
 |
| Moottoritiellä toisessa kolarissa näkyi olevan osallisena matkailuvaunu, kun se oli kolarikohdassa nostettu tiepalveluauton lavalle. |
Tuo olikin sitten virhe päätös, kun muitakin lähti tälle reitille. Yläkuvan liikennetyö ja -valot tekivät reilun ruuhkan tälle pienemmällekin tielle ja luulenpa, että moottoritietä olisimme päässeet kaikesta huolimatta nopeammin.
Tuttuja maisemia, mutta vettä tuli taivaan täydeltä koko päivän. Maisemat olivat sumuiset. Sai vain kuvitella, kuinka upeita huippuja on usvan takana ja pienien kukkuloiden yläpuolella.
Sappadan pikkukaupungin kupeeseen pysähdyimme yöpymään stellplatzille. Tämä taisi olla hitain eteneminen koskaan, kun kahdeksan tunnin aikana pääsimme vain 288 kilometriä eteenpäin, eikä pitkiä taukoja pidetty.
3.9.2017: Sade loppui yön aikana. Varhain aamulla katsoessani ulos sängystä oli aurinko nousemassa ja hetken sain katsella punaisena loistavia lumisia vuoren huippuja. Näihin maisemiin oli huippumukava herätä, vaikka vain muutama aste oli lämmintä. Kylmenevät yöt ja sateet jatkuisivat täälläkin. Olimme onnekkaita, kun saimme aurinkoa tähän aamuumme.
Kaikki muut yöpyjät olivat täällä italialaisia. Heti tunsi olevan ulkomailla, kun ihmiset välttivät katsekontaktia, eikä kaikki edes vastaneet hyvän huomenen toivotukseen. Saksassa on tottunut niin toisenlaiseen tapaan.
Kaikki muut yöpyjät olivat täällä italialaisia. Heti tunsi olevan ulkomailla, kun ihmiset välttivät katsekontaktia, eikä kaikki edes vastaneet hyvän huomenen toivotukseen. Saksassa on tottunut niin toisenlaiseen tapaan.
 |
| Kuvanottohetkellä jo muutama karavaanari oli jatkanut matkaa. |
Teimme pienen aamukävelyn ja ihastelimme maisemia.
Matka jatkui lämpöön ja aurinkoon.
Pian upeat vuoret mataloituivat kukkuloiksi.
Meri alkoi näkymään, joka tekee aina mieleni niin kepeäksi. Vaikka tässä kohtaa vähän harmittikin, kun jouduimme jättämään taaksemme upean vuoriston.
Olimme Sloveniassa. Slovenian ja Kroatian rajalla tarkastettiin, että Kroatiaan rajojen yli kulkijoilla on henkilöpaperit. Joku auto joutui jonosta edeltämme kääntymään takaisin. Mieheni näytti tullen mennen henkilökortteja, mutta ei tullivirkailija ollut niistä ollenkaan kiinnostunut. Joidenkin maiden autoissa kulkijoista oli.
Kroatiassa pilvisestä säästä huolimatta oli 21 lämmintä.
Rijeka ohitettiin.
Reilun 17 vuoden jälkeen kurvasimme Krkin saarelle.
Ajelimme Baškan kaupunkiin ja leirintäalueelle Camping Zablaćelle. Iso leirintäalue oli lähes täynnä, vain muutamia paikkoja oli jäljellä.
Tässä päivän ajoreittimme, johon ei mennyt aikaa edellispäivän tapaan kahdeksaa tuntia. Eikä satanut vettä koko päivänä.
Kävimme iltakävelyllä rannalla ja kaupungilla syömässä.
4.9.2017: Edellisiltana, kun iltakävelyltä palasimme oli leirintäalueen vanhan respan lähellä suomalainen matkailuauto ja pianhan he ajoivat samalle tonttiriville, missä me olimme. Puheliaana en voinut olla niin kuin ei mitään ihmeellistä olisi, olisinhan voinut piiloutua mökkiautomme saksalaisten rekisterikilpien taakse, vaan työnnyin tervehtimään. Monet tovit juttelimme kaikista asioista maan ja taivaan väliltä. Olitte ensimmäiset tänä vuonna tavatut suomalaiset karavaanarimatkailijat reissuillamme. Kiitos teille mukavista juttutuokioista! Olen onnellinen puolestanne monestakin eri syystä, mutta erityisen mielissäni siitä, että olitte ensimmäisellä reisullanne täälläpäin matkailuautolla! Toivottavasti lisääntyi vaan näkemisen ja kokemisen kipinä sekä halu tulla tänne etelään uudemman kerran. Toivotan nyt tätä kauttakin Teille kaikkea mukavaa ja ihanaa päiviinne! :)
Aamupäiväjutteluiden jälkeen lähdimme kävelykierrokselle. Ranta oli täynnä auringonpalvojia, mutta me emme viihdy makoillen kuumalla rantahietikolla. Hakeuduimme rauhallisemmille seuduille. Tutkittiin pienen vanhankaupungin kujia, istuskeltiin aallonmurtajalla ja käytiin kauempana niemessä kävelyllä.
Me emme ole aikaisemmin käyneet Krkin saaren tällä puolella emmekä täällä Baškassa. Lahdenpoukaman turkoosin värinen vesi ja vuoret siinä ympärillä tekivät seudusta kauniin ja mukavan oloisen lomapaikan! Tässä kuvia kävelyretkeltä.
4.9.2017: Baška - Krk, Croatia
Soleil
Ps.
- VAELLUSMAISEMIA
18.9.2017: ON PALATTU KOTIIN KAHDEN VIIKON LOMALTA
Tässä neljän vuoden takaisen Kroatian reissumme jutut:
20.9-13.10.2013, Loma Itävalta, Slovenia, Kroatia ja Bosnia-Hertsegovina
2 kommenttia:
Kiitos tarinoinnista. Tykkään niin näistä matkakuvauksista ja reittiselvityksistä. Myös kuvasarjat ovat mielenkiintoisia. Mukavia nojatuolimatkoja.
Hyvää syksyä hk
Ole hyvä vaan ja kiitos! Mukavaa, kun kiinnostaa. Hyvää syksyä sinnekin. :)
Lähetä kommentti