Tähän päivään sisältyy niin paljon kiitollisuutta ja positiivisuutta. Paljon riemua, paljon iloa, paljon onnistumisen tunnetta, paljon rakkautta tätä maata, vuoria ja Miestäni kohtaan.
Meidän oli tarkoitus lähteä valloittamaan Grünten-vuoren huippu, joka jäi edellisenä viikonloppuna helteisen sään takia valloittamatta, mutta nyt suunnitelmamme tielle tuli mustia sadepilviä ukkosineen, luvattiin aivan rankkasadetta. Sääennusteen mukaan sade ja ukkonen alkaisi jo puoleltapäivin Grüntenin seudulla.
Meidän oli tarkoitus lähteä valloittamaan Grünten-vuoren huippu, joka jäi edellisenä viikonloppuna helteisen sään takia valloittamatta, mutta nyt suunnitelmamme tielle tuli mustia sadepilviä ukkosineen, luvattiin aivan rankkasadetta. Sääennusteen mukaan sade ja ukkonen alkaisi jo puoleltapäivin Grüntenin seudulla.
Niin muutimme suunnitelmia aamulla Füssenin suuntaan, jonne sade tulisi vasta kolme tuntia myöhemmin. Ilmakin näytti huomattavasti kirkkaammalta siellä päin, kun ajelimme sinne päin.
Füssenista olikin talvelta vähän juttua täällä ja viimekesältä tässä. Näiltä sivuilta löytyy paljon tietoa alueen nähtävyyksistä, majoituksista ja ulkoilumahdollisuuksista.
Ajoimme automme kuvan vasemmalla reunalla olevalle parkkipaikalle, isän linnan alapuolelle, Schloss Hohenschwangau.
Muutama kuva alueelta, meille jo niin tutuksi tulleesta paikasta. Alueella on hotelleja, ravintoloita ja mukavia shoppailukauppoja. Hevoset odotti heti aamusta kyytiläisiä. Ylös linnalle pääsee myös kävellen ja bussilla.
Schloss Neuschwanstein näkyy oikealla takana. Tämä ympäristönä ja kokonaisuutena on hieno paikka ja onhan tämä Saksan suosituin turistikohde. Nytkin matkalaisia ympäri maailmaa. Schloss Neuschwanstein ei ole kuitenkaan suosikkilinnani.
Nämä tällaiset retket ovat minulle hyvin mieleisiä. Osaksi myös siksi, että pystyn nyt tällaisia kokemuksia kerämään elämäni helminauhaan. Olen niin paljosta joutunut luopumaan selkäongelmien takia. Jo alle 25-vuotiaasta asti alle puolen tunnin pyöräily on vienyt oikean jalkani ja käteni turraksi. Niin paljon hermosärkyjä kärsinyt, useamman kerran olen ollut lähes liikuntakyvytön, pisin aika melkein kaksi kuukautta. Silloin ei enää kipupiikitkään auttaneet suuren repeämän aiheutamiin kipuihin, vaan ainoastaan kirurgin veitsi. Lääkärin tuomio tulloin, kun selkärankakuvia katsoi, että ongelmia tulee tulevaisuudessa olemaan, kun hermokäytäväni ovat synnynnäisesti niin ahtaat. En ole yli kymmeneen vuoteen voinut nukkua mahallaan. Joka kerta, kun kumarrun, kuuntelen miltä selässä tuntuu, ettei vaan vihlaise terävästi, joka tietäisi taas lisää ongelmia. Harvoin on päiviä, ettei selkäni ja hermo-oireet ilmoita olemassaolostaan. En edes tuolla vuoripolulla voi ajatellakaan hyppiväni kiveltä kivelle, kun siitä ei varmasti hyvää seuraisi. Sitten minulle sanotaan, että minun elämäni käy kateeksi. En voi ymmärtää tuota.
Aina niinä huonoina aikoina, olen sanonut itselleni, ettei tuo kipu minuun jää ja ajatellut haaveillen mukavia asioita. Kahtena ensimmäisenä vuonna täällä, en olisi pystynyt ollenkaan tällaisiin pieniin suorituksiin, jotka ovat minulle niin suuria. Periksi en anna, vaan haluan kerätä elämäni helminauhaan näitä lisää, että jos joskus en pääse enää vuorille, minulla on muistoja ja kuvia näistä minulle hyvin tärkeistä askelista. Kun osaa iloita pienistä asioista, saa iloita myös usein.
Toinen asia joka on ollut myös pieni este tässä vuorilla kävelyssä, on minun arkajalkaisuus. Se, että jyrkänteen reunan lähellä minulle on tullut voimaton olo, tunne jos minä horjahdan ja tipahdan tuonne. En voi sanoa, että minulla olisi korkeanpaikan kammoa. En pelkää korkeita paikkoja enkä hissejä, mutta jotakin tuo kuitenkin on ollut. Tuosta alkoi reilu vuosi sitten, kun vihdoin pystyin enempi liikkumaan, opettelu pois. Halusin mennä kohtaamaan niitä jyrkkiä rinteitä ja rotkon reunoja. Kehitystä on tullut paljon. Enää tuota voimatonta tunnetta ei tule kuin aivan vähän ja oikeastaan vaan, kun toinen menee reunalle. Naureskelin tuolla kävelyllä, Gratwegenillä, kuinka reilu vuosi sitten en olisi uskaltanut paikoin täällä kävellä vaan olisin kääntynyt pois. Olen näköjään kehittyvä yksilö, niin hieno asia.
Niin me lähdimme metsäpolkua pitkin matkaan iloisin mielin kokemaan ja nauttimaan päivästä.
Tässä Hotel Neuschwanstein rinteessä ja läheltä löytyy myös matkamuistomyymälä. Tämän lähelle pääsee alhaalta mukavasti myös hevoskyydillä. Eli kävelymme alkoi romanttisesti metsästä tielle hevosten kavioiden kopseessa ja hevosenhajun tuoksuissa.
Liput linnalle ostetaan alhaalta. Sisäpihalla pääsee käymään ilman lippuakin. Tuosta kuvan keskeltä olevasta ja linnan sisäpihalta olevista tauluista voi seurata milloin oman ryhmän lähtö on linnakierrokselle. Parasta on olla aamulla heti kahdeksan jälkeen paikan päällä. Nytkin aamusta reilusti ennen yhdeksää siellä jonotettiin. Joskus on ollut tuntien lippujonot.
Tämä kuva otettu matkalla sillalle. Takana näkyy Alpsee bei Schwangau- järvi. Järvi on 1.9 kilometriä pitkä ja 0.8 kilometriä leveä. Järvi on yksi Saksan puhtaimmista järvistä.
Sillan toisesta päästä lähti polkumme, Harjupolku, Gratweg .
Ensin kuitenkin muutamia kuvia piti ottaa linnasta.
Ja niin oli yksi upea kävelymme valmis alkamaan.
Gratwegille suuntasimme minun ajatuksella, että katsotaan miltä polku näyttää, voimme kääntyä kyllä takaisinkin jos siltä tuntuu. Alueella oli kyllä muitakin polkuja. Ilma oli pilvinen ja taivas valkoinen äljäke. Maisemat ympärillämme lumosivat kauneudellaan, metsät, järvet, linnat ja ikihongat. Oli nautinto kävellä ja nauttia tuosta kaikesta, mitä ympärillämme oli. Tegelberg-vuoren rinteen polku oli hyvä, joka nousi serpentiininä. Teki jyrkänteen reunalla usein mutkakäännöksen. Minä jopa kurkistelin sinne jyrkkyyteen, pudotusta oli aika reilusti. Oli välillä jopa yli polvenkorkeudella olevia askelmia, parissa kohtaa vain kalliota lyhyt matka, mitä sai ihan kiivetä. Askeleet piti ottaa jyrkässä tarkasti, yksikin horjahdus tai harha-askel olisi voinut tietää pudotusta pitkälle tai jopa hengen menetystä.
Tuota nousua oli parkkipaikalta noin viisi kiometriä ensin. Linnalta neljäkilometriä mentiin jyrkissä maisemissa. Välillä pieniä pysähdyksiä kuvien räpsintään, nesteen juomiseen ja samalla siinä pulssikin tasaantui. Aina ihmettelen sitä miten sitä jaksaa tunteja kävellä vähän hengästyneenä koko ajan, kuitenkin niin, että on hyvä jutella. Jos lähtisi normaalisti kävelylle vaikkapa kotona, niin ei samallalailla kehtaisi kyllä mennä vaan antaisi periksi. Vuoret saavat ihmeitä aikaan.
Tuli matkan tasaisempi vaihe vähäksi aikaa ja polku leveni. Söimme vähän välipalaa, jonka jälkeen pian minulle iski armoton väsy. Taas noustiin ylemmäs. Ihastelimme jyrkkiä kallioita, kun taas hetkessä ne peittyvät sumuun. Alkoi satamaan vettä, kaksi tuntia liian aikaisin mitä säätiedotus oli ennakoinut. Samoihin aikoin, kun näimme määränpäämme ja hissiaseman, oli viitta jossa kerrottiin matkaa olevan 40 minuutin verran. Nopeammin me kyllä talsimme, vaikka tuntui tuo matka sateessa raskaalta ja erityisesti viimeinen nousu ja ne pitkät portaat.
Vähän harmitti, kun näkymä ylhäältä oli vain sumua, kauniiden maisemien sijasta. Kuitenkin niin upea tunne siitä, että neljän tunnin kävely ja tämän kesän ennätysnousu 935 metriä tehtiin. Matkaa ylös tuli vain 7.2 kilometriä mutta se miten jyrkässä noin neljä kilometriä käveltiin on minulle suuri saavutus.
Voi mikä nautinto oli istahtaa syömään ja kahville, Tegelberghausin ravintolaan, lasten ja ihmisten jutellessa ympärillä. Olimme 1707 metrin korkeudella. Elämä tuntui suurenmoiselta.
TULE KUNINKAAN HARJUPOLULLE MUKAAN !!!
Aivan tyytyväinen olo tulee, kun katselen kuvia tästä kävelystä, niitä on reilu sata vielä enemmän kuin tuossa valokuvaelokuvassa. Reitti oli kuuden tähden luokituksella neljän tähden reitti ja keski vaikea eli ei aivan helppo näin ajatellen.
Vielä myöhään iltapäivällä jonotetaan lippuja. Jonot eivät kuitenkaan satoja metrejä pitkät.
Nätti pikkuauto.
Tuolla Schloss Neuschwansteinin takana jossain korkeuksissa kävelimme etu- ja takapuolella mutta huippua ei nyt näy. Ei se taitaisi näkyä selvälläkään ilmalla.
Kiitos rakas aviomieheni upeasta retkestä ja päivästä taas!
Näitä haluaa kokea kanssasi lisää. :)
Soleil
