8.3.2015, KOTIKYLÄMME

Se rakkain paikka maailmassa!
Kylässämme asuu noin kolme tuhatta asukasta ja se on yksi osa kolmesta kylästä, joissa on yhteensä melkein kymmenen tuhatta asukasta. Talot ovat rakennettu tiiviisti lähekkäin, niin kuin saksalaisissa kylissä asutaan lähellä naapureita. Saksassa näitä kyliä, pikkukaupunkeja ja suurempia kaupunkeja riittää. Niitä on maa täynnä muutaman kilometrin välein. Kotikylämme sijaitsee kauniilla paikalla rinteessä ja sen korkein kohta on yli 450 metrin korkeudella merenpinnasta.

Kotikylästämme löytyy vanhoja kauniita rakennuksia.

Tässä muutama kuva talojen seiniltä silmiini osuneista vuosiluvuista.

Kotikylässämme elämä on hyvin rauhallista. Lapset ja nuoriso ei vietä aikaa kaupan kulmilla ja kaduilla, edes viikonloppuna, mikä on minua ihmetyttänyt.

Kotikylämme kirkko on hyvin kaunis. Jokaisella saksalaisella kylällä on oma kirkkonsa, monesti useampikin eli tässä maassa on valtavasti kirkkoja.

Kirkko on näiden vanhojen muurien sisällä. Luostarialueen historia alkaa jo 1100-luvulta. Harmi, että sodat ovat tuhonneet niin paljon historiaa rakennuksineen näiden muurien sisältä. Napoleon sotajoukkoineen on käynyt täällä sotimassa 1800-luvun alussa. 

Tänään tulee neljä vuotta siitä, kun muutimme tähän kylään väliaikaisasunnostamme ja tuolloin oli kevät pitkällä, hedelmäpuut jo kukkivat. Oli heti tunne, että kotiin tulimme. Niin kiitollisia olemme tästä kotikylästämme ja siitä, että saamme elää täällä. Ensikertaa elämässä on vahva tunne siitä, että kotona olemme. Paikassa jossa olisi kuulunut olla paljon aikaisemmin. :)

Soleil

Ps. Kuvat on otettu kävelyretkellä 8.3.2015

2007-20010, KARAVAANARIT SUOMESSA

Samalla karavaanariporukalla oltiin silloinkin liikenteessä, tällä parhaalla tiimillä. :)

Nämä kaikki kolme "iltatähteä" tulivat meille vuonna 2007 ja pennusta asti ovat olleet karavaanareita.

Minulta löytyy kymmeniä tuhansia maisemakuvia reissuiltamme, mutta lisäksi myös muutama kissakuvakin vuosien varrelta. Olen tässä järjestellyt kuvien tallennusta uuteen uskoon. Kuvat ovat olleet kaikki kahdella ulkoisella kovalevyllä, joista yksi kulkee aina mukana ja lisäksi yhdellä tietokoneista, jonka rikkouduttua päätimme hankkia lisäksi kotiserverin. Tämän muutostyön ohessa olen eksynyt usein katselemaan vanhoja kuvia. Tässä meistä karavaanareista vuosilta 2007-2010 muutama kuva.

Aika monen järven ja joen rannalla olemme viettäneet aikaa kalastellen.

Välillä sitä yövyttiin myös leirintäalueella.

Aika monta paikkaa ja maisemaa on nähty myös synnyinmaassamme.

On mökkeiltykin.

Hienoja ja arvokkaita muistoja nämäkin kaikki kuvat pitävät sisällään.

Elokuussa 2010 karavaanarijoukkomme vahvistui yhdellä tiimijäsenellä.

Tällä porukalla ehdimme Suomessa tehdä vain muutamia reissuja.

Nuorimmaisemme täyttää 5 kuukautta Äkäslompolossa.

Nämä kuvat ovat lokakuulta 2010, kun olemme Lapissa yhdeksän tunturin kierroksella. Meillä on jo tuolloin ajatuksissa paljon toivoa tästä uudesta ja toivotusta elämänjaksosta. Tuolla reissullamme saamme astua lisäaskeleen tätä toivetta kohti.

Toivoin alkuvuodesta jutussa, Joitakin ajatuksia menneestä vuodesta, terveyttä tällekin vuodelle. Kaksi kuukautta ei ole mennyt tuon toiveen mukaan. Eihän nyt aina voikaan mennä niin kuin toivoo. Meillä oli tarkoitus viettää paljon aikaa lumisille Alpeilla, mutta lumet kerkiää sulaa vuorilta ennen kun kerkiämme niitä lähempää ihailemaan. 

Matkablogihan tämä on eikä mikään sairaskertomusten kirjoittamispaikka.:)
Ensin oli meillä palvelijoilla viikkoja kestävä flunssa, aivan kauhea tauti. Sitten karvaisten Karavaanareiden rutiinirokotuksessa tuli huolta osasta heistä. Mitään ei pitänyt olla, ei mitään sairauden merkkejä. Yhdellä pieni kiillevaurio hampaassa, joka minun silmiin näytti ihan normaalilta hampaalta. Lääkäri epäilee yhden yläkulmahampaan juurta, että sieltä on juuri alkanut syöpymään. Hän oli aika tarkkasilmäinen, juuren seutu ei ollut tulehtunut eikä turvoksissa. Niin röntgenkuvat paljastavat, että osa hampaista on alkanut juurestapäin syöpymään, salakavala forel. Niin suusta poistetaan kahdeksan hammasta, ne kauniit isot ja hyvän näköiset. Onneksi tämä salakavala hammassairaus oli vasta alkuvaiheessa. Jostain luin, että hammashoitoon tulevista kissoista tätä on yli 70%:lla. Meillähän pestään hampaita kissoilta, eikä tähän edes peseminen auta. Ei tiedetä oikein mikä tämän aiheuttaa. Ne hampaat jossa takana oli vähän hammaskiveä olivat ainakin vielä terveitä hampaita.

Yhdellä karvaisista karavaanareista on sydämessä ongelmaa. Välillä kuuluu hyvin pieni sivuääni sydämestä. Sitä on käyty tohtorilla kuunteluttamassa moneen kertaan, joka kerta ei tuota ole kuulunut. Pääsiäisen jälkeen sydän tutkitaan ultralla. Lääkäri epäilee läppävikaa, kun ääni ei aina kuulu ja se on hyvin pieni. Hän ei vaikuta sairaalta, vaan hyvin iloiselta ja pirteeltä karavaanarilta.

Sen olemme jo aikoja sitten päättäneet, että jos karvaisille karavaanareille jokin sairaus tulisi niin emme reissujamme siihen lopeta. Nämä upeat karvaiset-Karavaanarit ovat pennusta asti kulkeneet mökkiautossa. Heille mökkiauto on toinen koti ja he tykkäävät olla reissussa. Kotona on vähän tylsää, mutta reissussa ikkunoista on aina mielenkiintoista katseltavaa.

Minun itseäni vaivaa poltteleva hermokipu, joka ei ole uusi asia. Ilmeisesti kaksi vuotta tuon suhteen on mennyt liian hyvin.

Mitenkähän meidän palvelijoiden sydämet voivat, ainakin ne sykkivät onnellisina samaan tahtiin ja suuntiin. :)


Soleil

7.3.2015, TOISEN KERRAN BUNDESLIIGAN PELISSÄ

Aivan huikea kokemus oli nähdä ja kokea miten kotiyleisö juhli, lauloi ja kiitti kotijoukkuettaan pelin loputtua 15-20 minuuttia.

Se huikea ensimmäinen kerta, kun koettiin livenä oikeeta jalkapalloa oli vajaa vuosi aiemmin ja juttu siitä löytyy tästä, ENSIMMÄISEN KERRAN BUNDESLIIGAN PELISSÄ, mutta tuolloin kotijoukkue hävisi.

FC Augsburg - VfL Wolfsburg, kumpikaan ei ole meidän suosikkijoukkueita, mutta FC Augsburg on kuitenkin baijerilainen joukkue. VfL Wolfsburg on Saksan jalkapallon pääsarjassa bundesliigassa loistavasti suosikkijoukkueeni FC Bayernin jälkeen toisena ja FC Augsburg oli tuolloin viidentenä.

Saavuimme SGL-Arenalle Augsburgiin puolitoista tuntia ennen pelin alkua.

Porukkaa tuli areenalle joka suunnalta.

Ruuhkaa ei ainakaan meidän sisäänmenoportilla ollut. Kokovartalokopelointi tehtiin ja käsilaukkuni tarkasti tutkittiin.

Olimme liput varanneet netistä kolme viikkoa aiemmin ja vain muutamia hajapaikkoja tuolloin enää oli jäljellä. Meidän paikat oli vasemmassa yläreunassa olevan miehen oikealla puolella.

Tänne mahtuu yleisöä 30 660 eli on bundesliigan niitä pienimpiä katsomoita. Suurimmilla seuroilla mahtuu yli puolet enemmän.

Fanikatsomo täyttyi ensimmäisenä. Kolme robottiruohonleikkuria kulki kentällä. Ilmoitustaululla esiteltiin uudet clubin jäsenet.

Kotijoukkue FC Augsburg tuli kentälle ensimmäisenä lämmittelemään.

Ja sehän sai fanikatsomon heräämään.

Vierasjoukkue VfL Wolfsburg tuli myös kentälle.

VfL Wolfsburgn fanikatsomossa vasemmassa takanurkassa ei kovin paljon ole kannattajia.

Katsomo alkaa olla lähes täynnä, 28 tuhatta katsojaa.


FC Augsburg - VfL Wolfsburg, peli ja ensimmäinen puoliaika on valmis alkamaan.

Tässä muutama pätkä yleisön kannustamisesta.

Täällä oluttarjoilu pelaa katsomoonkin. Vaikka elämäämme ei alkoholi kuulu, niin tästä ei ole todellakaan mitään haittaa täällä vaikka pieni vähemmistö sitä juokin katsomossa pelin aikana. Ainoa haitta on tupakan savu, se näkyy filmin pätkistäkin pilvinä. Silmäni menevät savusta hiekkaisen tuntuiseksi ja kurkkuun alkaa käymään.

Istutaanko vaiko seistäänkö missäkin tilanteessa? Minulle joka en ole edes rippikoulua käynyt, en tiedä milloin edes kirkossa pitää nousta ylös seisomaan, sama on täällä jalkapallo-ottelussakin. Yleisö nousee jostain kumman syystä aina välillä seisomaan, vaikkei mikään kummoinen pelitilanne olekaan. Ei siinä auta muu kuin itselläkin nousta, kun muut nousee.

7.3.2015: ENSIMMÄINEN PUOLIAIKA
FC Augsburg -  VfL Wolfsburg, 0-0

15 minuutin tauolle mennään 0-0 tilanteessa.

Toinen puoliaika alkaa.

Kotijoukkue teki rangaistuspotkun jälki tilanteesta maalin. Maali näkyy filmillä.

Kotiyleisö juhli maalia monin eri tavoin.

7.3.2015: TOINEN PUOLIAIKA FC Augsburg -  VfL Wolfsburg, 1-0

Tässä taas pätkiä kotiyleisön juhlinnasta ja kiitoksista, omalle joukkueelleen. Fanikatsomo oli kuitenkin FC Augsburgilla pieni. Esim. Dortmundilla on kotipelissä pelkästään fanikatsomo 20 tuhatta ihmistä, melkein koko tämän pelin yleisömärä. Millainenhan voitonjuhlahan on heidän kotipelissä sitten, kun tämänkin pienen fanijoukon riemun näkeminen oli aivan uskomaton kokemus, ainakin minulle.

Riemua pelin loputtua. :)

FC Augsburg - VfL Wolfsburg, 1-0!
Onnea paljon FC Augsburg!!!

Tämä toinenkin kerta kokea bundesliigan peli livenä oli ikimuistoinen ja hieno kokemus. :) 


Soleil 

STELVIO PASS, 2760 METRIÄ!

Kesä tulee ja monet lähtevät tänne meille päin lomareissulle. Tässä olisi yksi hyvä tutustumiskohde kohdata Alppien kauneus ja jylhyys sekä muutama mutka ajettavaakin. Jäisi varmasti tämä kokemus mieleenkin. :)

Monta juttua on työn alla, mutta jotenkin vaan en osaa keskittyä nyt niistä yhteenkään. Uusia reissuja suunnitellaan ja vanhoja muistellaan. Aina ei mene suunnitelmien mukaan kuitenkaan elämä. Täällä on ollut huolta ja hoitelen kahta toipilasta, karvaista-Karavaanaria. Hyvältä näyttää ja toivomme Pääsiäiseksi pääsevämme taas iloisesti nauttien reissuun. :)

Muistan hyvin, kun vuonna 1991 olin Norjassa kauniin ja suuren Trollstigen-mutkatien juurella ensimmäisen kerran. Pelotti ja sanoin käveleväni tien ylös. No, olisin siinä saanut kävellä yli kymmenen kilometriä. Seuraavalla reissulla tie ei enää tuntunutkaan hurjalta. Nuo upeat etelä-Norjan maisemat ja Geiranger-vuonon seudut ovat aina sydämessäni. Muistot noilta monilta kuukauden kesälomareissuilta Norjaan tuovat myös paljon iloa elämääni, vuosien jälkeenkin ja tähänkin päivään. Nuo ihanat reissut tuolloin aina lisäsi haavetta elää joskus ulkosuomalaisena. Nyt tuota unelmaa eletään, kiitos tästä!

Tämän tien pituus, mutkien määrä ja korkeuserot ovat aivan toista luokkaa Trollstigeniin verrattuna. Tämä hieno seutu ja tie on Stelvio pass Italiassa. Muutama muukin passotie tuli tämän päivän aikana ajeltua. Tässä tämä kohta neljä vuotta vanha kuva-albumi, aurinkoisesta ja lämpimästä päivästä, muistoista. :)

KUVIA PÄIVÄRETKELTÄMME 16.6.2012

Iloisia ajatuksia jokaiselle tähän päivään, toivottelen aurinkoisesta ja keväisestä etelä-Saksasta! :)

Soleil

NIIN KAUNIS MAAILMA ON YMPÄRILLÄMME

PIENI VUORIKIERROS, kauniita ja mukavia muistoja.

Viikonloppuna karavaanarit kokivat ja elivät yhden elämyksen elämässään vasta toisen kerran ja siitä tulee juttua myöhemmin. Meille on tullut ihana kevät ja kukkaset on alkanut kukkimaan. Mittari näytti eilen varjossa auringon puolella 18 ja varjon puolella 13.

Päivän ja viikon haluan aloittaa katselemalla näitä kauniita Dolomiitti-vuoriston kuvia. Erityisesti tätä valokuvaelokuvaa, Pieni vuorikierros, kun ajelemme busseilla ja hisseillä sekä kävelemme päivän. Tämä on yksi suosikkini.  Vietimme tässä ihanassa Campitello di Fassa - kylässä tämän reissun viimeistä päivää ja katselimme upeita Dolomiitteja tältä kulmalta, päivän aikana kylläkin useammalta eri suunnalta. Taas halusi imeä itseensä kaikki auringon säteet ja kauniit vuorimaisemanäkymät, ne muistot, joita voi myöhemmin muistella ja niistä saada paljon positiivista energiaa arjen hetkiin. Joka kerta, kun tämän katson niin aivan herkistyn. Viulun vingutus aivan repii sydämestä asti lisää mukavia ajatuksia. Kauniit vuoret ja alppiniityt, niin kaunis maailma on ympärillämme. Jokaisen ihmisen pitäisi pysähtyä, ainakin hetkeksi, aistimaan ja ihastelemaan. :)

Soleil  :)

7.osa: JOULULOMA 13.12.-6.1.2015 ESPANJASSA, JOULULOMALTA KOTIIN

Päivät, 4-6.1.2015, Muistojen ja uusien kokemusten kanssa kotiin.

-Su, 4.1.2015:

Aamupuuhien jälkeen oli hyvästeltävä ihana Albir ja Altea, kiitokset kesästä ja tunnelmasta, ja jatkettava matkaa. Kävimme lähtiessä Albirin sunnuntaimarkkinoilla.

Siellä oli monenlaista tavaraa, rääsyä, leivonnaisia, kukkia ja hedelmiä.

Ajelimme tuttujen paikkojen ohi.

Tauolla karavaanarit tietävät mitä tehdään, syödään ja käydään vessassa sekä tarkkaillaan ympäristöä. Tässä bongattu musta lajitoveri, joka kulki pitkin taukopaikan pihaa ja tulossa tässä pensaan takaa.

Ranskalainen karavaanari.

Appelsiini- ja mandariinipuut tien varsilla ovat hävinneet ja oliivipuut tulleet tilalle.

Tässä yksi monista moottoritien maksupaikoista.

Ilta hämärtää ja kuu isona loistaa.

On jo pimeä kun saavumme Capmany-kylään. Ajamista tuli reilut 600 kilometriä ja päivä meni nopeasti, vaikka harmitti loman loppuminen. Menimme tutulle lerintäalueelle yöksi, Camping Les Pedresiin. Leirintäalue ihan mukavalla paikalla, mutta huoltotilat ovat vaatimattomat. 

-Ma, 5.1.2015:

Kisutkin nauttivat tämän loman viimeisistä Espanjan hetkistä.

Ennen Ranskan rajaa on Centre Comercial Gran Jonquera Outlet & Shopping ja useita muita kauppoja. Aamusta ainakin oli erittäin hiljaista.

Pysähdyimme ja pistäydyimme. 

Näytillä oli muuan autokin.

Niin jää Espanja taaksemme ja tulemme Ranskaan.

Moottoritielipukkeen ottopaikka.

Vielä saa hetken ihastella merta.

Appelsiini-, mandariini- ja olivipuuviljelmät ovat nyt vaihtuneet viinirypäleviljelmiin.

Lähestymme yhtä monista moottoriteiden maksupaikoista.

Lipuke automaattiin ja kortilla maksu on nopeaa. Rahallakin saattoi maksaa automaattiin tai henkilölle. Näille kolmelle erille maksutavalle oli omat paikkansa, joita oli useita. Korttimaksupaikkoja eneiten.

Tässä taas matkalla tällainen ranskalainen karavaanarin yhdistelmä.

Herralla on tauon aikana tärkeä tehtävä, vartioida mamman ipadiä.

Nimikko porttini, Soleil ja nimikko tielläni myös ajetaan.

Ilta alkoi kauniisti punertaa ja lämpötila laski muutamaan asteeseen.

Tässä jää taaksemme Ranska ja saavumme Sveitsiin.

Ajamista tuli tänään 700 kilometriä. Kotiin olisi pystynyt ajamaan yötä vasten, mutta jäimme Lausanneen yöksi, Camping de Vidyyn.

-Ti, 4.1.2015:

Muorin ja Herran aamuvötkistelyä. Karvaiset karavaanarit olivat aamulla vähän ihmeissään, kun ulkona tuntui olevan kylmempää mitä oli aikaisemmin koko loman ollut. Herra komensi, että ovi pitäisi aukaista, mutta häntä ei tänään toteltu.

Maa oli kuurassa. Mieli meni hetkeksi matalaksi, vastahan me olimme ihanassa kesässä.

Välillä ajelimme sumussa.

Mieli kirkastui pajon, kun alkoi näkymään auringon valossa lumiset Alpit. Ne taas näyttivät niin kauniilta.

Ja taas välillä sumua.

Aika paksuja pöllejä, kun ei mahdu kuin muutama rekaan.

Tämä kuva on otettu vähän yli kaksitoista ja pakkasta on vielä kolme astetta. :(

Kun pidämme taukoa, aurinko paistaa ja lumi sulaa. Mieli ilahtuu entisestään, kun on kevät.

Kissat katselevat elämän menoa ja kuuntelevat lintujen laulua korvat höröllään.

Sveitsin ja Itävallan rajajoki.

Joka kerta, kun ulkomailta tulee Saksaan - tulee sydämeen lämmin tunne, että kotiin tultiin.

Vaikka kotikylässä näytti talviselta, niin maailman rakkaimpaan paikkaan oli ihana tulla. Kotona Herra komensi isännän tarkistamaan kellarihuoneet ja painui sitten kuljetusboksiinsa, että takaisin reissuun ja lämpöön voidaan lähteä. Lämpöisät patteripaikat olivat ensipäivinä mieluisia paikkoja karvaisille Karavaanareille.

3400 kuvan läpikäyminen kesti, kun olen ollut viikkoja flunssainen. Kuvia olisin saanut karsia ronskimmalla kädellä, kun niitä jäi kansioon kuitenkin vielä noin 2500 kuvaa. Näihin 7 juttuosaan tuli yhteensä vajaat 900 kuvaa. Monta mukavaa hetkeä ja muistoa sain elää noiden kuvien läpikäymisen aikana. Kuvat ovat yksi suuri osa matkailua.

Olimme onnekkaita. Meillä oli tänä vuonna paljon paremmat ilmat. Aurinko paistoi lähes joka päivä ja koko reissulla oli vain yksi sadepäivä. Nyt ei ollut juurikaan kovia tuulia, mitä oli paljon vuosi aikaisemmin. Joulun aika ja vuoden vaihde on hyvä aika lähteä lämpimämpään ja omalla mökkiautolla. Joskus voisi kyllä alkukeväästäkin mennä Espanjaan. Joka paikassa on myös mukavan hiljaista. Kaikki meni hyvin muutenkin reissussa, jos ei pyörän kettingin katkeamista ja kumin puhkeamista oteta lukuun, mutta nuokin olivat ensimmäiset pienet harmit neljän vuoden aikana.

Miksihän minulla on viimeisen vuoden aikana niin usein ajatuksissani ja mielessäni sana kiitollinen. Ja tätä reissua ajatellessa mieleni valtaa suuri kiitollisuus, sain kokea ja elää tämänkin. Toivottavasti kuvani tuovat lukijoille myös positiivisia tunteita ja ajatuksia. Mukavia kokemuksia ja muistoja keräsimme elämän helminauhaan. Reilu kolme viikkoa meni vaan liian nopeasti.

Kiitos parhaasta matkaseurasta toisillemme, kaikille meille suomalaisille karavaanareille maailmalla, olemme paras tiimi toisillemme! :) :)

Soleil

- Loppu -

Reissun aikaisemmat osat:

- AURINKOISET TERVEISET ESPANJASTA

- KUVATERVEISET LOKKIKUVILLA 3.1.2015

- KUVATERVEISET 1.1.2015

- KUVATERVEISET 29.12.2014

- JOULUPÄIVÄN KUVATERVEISET

- 1.osa: JOULULOMA 13.12.-6.1.2015 ESPANJASSA, CAMBRILS & TARRAGONA

- 2.osa: JOULULOMA 13.12.-6.1.2015 ESPANJASSA, PENISCOLA

- 3.osa: JOULULOMA 13.12.-6.1.2015 ESPANJASSA, ELCHEN PALMUT

- 4.osa: JOULULOMA 13.12.-6.1.2015 ESPANJASSA, ELCHENYMPÄRISTÖSSÄ KURVAILUA

- 5.osa:JOULULOMA 13.12.-6.1.2015 ESPANJASSA, VUODEN KOLME VIIMEISTÄ PÄIVÄÄ!

- 6.osa: JOULULOMA 13.12.-6.1.2015 ESPANJASSA, ALBIR &ALTEA