18-21.5.2018: HELLUNTAILOMA ROMANTISELLA TIELLÄ

 Istuskellaan puistikossa, ihastellaan poutaa, katsellaan kun sinisorsat kaislikossa soutaa. Ihmismieli nauttii, kiittää lämmöstä ja valosta, muisteltavaa talveks riittää kauneudesta kaikesta. -Birgit Ahokas-

18.5.2018: Pääsimme taas pienelle kolmen yön lomareissulle, kun maanantai oli pyhäpäivä ja helluntai. Ajattelimme joutuvamme ruuhkaisille teille, kun Baijerin ja Baden-Württembergin osavaltioiden koululaisilla alkoi myös loma 2.6. asti. Ajelimme pienempiä teitä, niin eipä ruuhka näkynyt. Näimme kyllä navigaattorista, että ruuhkia oli moottoritiellä.

Ajelimme kylältä kylälle ja välilllä pikkukaupunkien ohi ja matkalla näki maalaismaisemia. Vappuna pystytetyt toukopuut (Maibaum) olivat tienvarsilla kylissä koristuksina.

Kollaasi kuvasta klikkaamalla kuva näkyy näytöllä isona.

Ajelimme Taubertaaliin. Yöksi jäimme Wohnmobilstellplatz Tauberrettersheimin pikkukylälle Tauber-jokivarteen. Meidän lisäksi pellonlaidalla yöpyi kolme muuta karvaanariautokuntaa sekä teltassa yksi kanootilla kulkeva. 

19.5.2018: Aamupalan ja muiden aamutoimien jälkeen, teimme pienen aamukävelyn kylälle.

Kylä oli niin pieni ettei oikein muuta näkemistä ollut kuin 1700-luvun alussa rakennettu vanha silta ja ravintola.

Ajelimme muutaman kilometrin päähän reilun seitsemäntuhannen asukkaan barokkikaupunkiin Weikersheimiin. Katselimme kaupungin ihanaa sydäntä markkinatoria ja sen ympärillä olevia kivannäköisiä rakennuksia. Näitä viehättäviä romanttisia eri aikakausien keskustoja Saksa on pullollaan. 

Sen jälkeen suuntasimme askeleemme Schloss Weikersheimin linnakierrokselle ja puistoon. Linnanpuisto ei ollut tähän aikaan alkukesästä kukkaloistossa vaan kevätkukat oli poistettu ja osalle alueelle oli vasta uusia istutuksia laitettu.

Oli taas mielenkiintoinen kurkistus menneeseen kuningaskunnan aikaan ja sen aikaisten ihmisten elämään palatseissa. Mielikuvituksen annoin lennellä ja asettauduin niissä kuvitelmaan millaista oli elämä täällä, niissä mukavan näköisissä huoneissa, joissa jokaisessa takat ja puu-uunit toivat talvisin lämpöä. Millaista olisi ollut elämä, kun mitään työtä ei olisi tarvinnut tehdä. Miehet pelihuonessa pelasivat erilaisia pelejä. Naiset lukivat ja tekivät käsitöitä. Joku linnan rouva olikin tehnyt hienoja kankaita. Tietysti näihin linnojen historiaan liittyy myös paljon negatiivisia asioita. Esim. linnan kaksi remonttireiskaa olivat ryypänneet ja toinen tappoi toisen. Tämä murhaaja sai rangaistukseksi 12 vuotta pakkotyötä linnassa. Jälkeensä hän jätti tuosta ajasta hienoja kolmiulotteisia kuvateoksia linnan kattoihin ja seiniin. No, nähtyäni miten sijaitsivat emännän ja isännän makuhuoneet tässä talossa, niin en olisi halunnut täällä päiviäni ja öitä viettävän. 

Linnan sisätiloissa ei tutustumikierroksella saanut kuvata. 

19.5.2018: Weikersheim

Tämä historiarikkaan kierroksen jälkeen jatkoimme Weikersheimista edellisen yöpaikkamme ohi matkaa romanttista tietä eteenpäin vajaat kymmenen kilometriä 1700 asukkaan Röttingeniin. 

Ja Tauber-joen rannalle Wohnmobilstellplatz Röttingeniin. Rantapaikat olivat luonnollisesti jo varatut.

Matkaparkin lähellä oli ulkona "kuntosali". Aika tökkivä oli tuo juoksumatto. Urheilukentän reunalta tolpan päästä kävimme päivän toisen geokätkön etsimässä. Ensimmäisen löysimme linnanpuiston reunaportista.

Kävelykierrokselta kuvia Röttingenin maalaiskylästä.

Kylän keskustassa valmistauduttiin kuudelta alkaviin viinijuhliin.

Täällä Saksassa on sähköpyörien latauspisteitä aivan kuin sähköautojenkin.

Me emme edes käyneet viinijuhlien menoa katsomassa. Musiikki sieltä vähän kuului mökkiautolle asti. Katselimme tv:stä jalkapallon Saksan Cupin loppuottelua ja jääkiekon MM-kisoja.

20.5.2018: Tänään oli vuorossa Taubertaalissa romanttisen tien varrella pyöräretki.

Matkan varrella oli useita kyliä, joista suurin oli Creglingen.

Gasthaus Holdermühlessa istahdimme tauolle. Pihapiirissä meni Baijerin ja Baden-Württembergin osavaltioiden raja.

En tiedä millä olin töhrinyt kameranlinssin, kun sumennus näkyy kuvissa. Tämä Tauberin laakso on yksi vähäsateisimmista paikoista Baijerissa. 1600-luvulla ruotsalaiset kuninkaalliset ovat olleet myös täällä taistelemassa.

Käännyimme takaisin päin, kun matkaa olisi ollut ihanaan Rothenburg ob der Tauberiin 11 kilometriä. Nousimme Taubertaalista 20% nousulla ylös ylängölle ja meidän pyöräretken pääkohdetta, Keltenwalliin kelttiläisten jalanjäljille.

Täällä on ollut myöhäiskelttiläisellä ajalla 112 hehtaarin linnoitus. 5,1 kilometrin pituinen muuri on ympäröinyt tuota aluetta. Kuvassa mallinnettu kelttiläinen muurinpätkä.

Syksyllä kylvetyt viljapellot ovat alkaneet jo tuulentua.

Olimme matkalla jo geokätköilleet. Muutama kätkö oli jäänyt myös löytämättä. Finsterlohrin kylän esitetaulusta löytyi yksi kätkö lisää. Kylässä oli mukavan näköinen maalaiskauppa.

Toinen kätkö Finsterlohrin kylästä löytyi kirkon vieressä olevan muurin kolosta. Löytö oli tosi hauska kätkö, aarrearkku.

Tämä geokätköjen etsiminen on kyllä mukava lisä niin kävely- kuin pyöräretkillä. Olemme jopa autoillenkin niin henkilö- kuin mökkiautolla pysähtyneet etsimään. Olen kyllä jo joutunut Miestäni muutaman kerran huomauttamaan, kun kulkee niin kuin muutkin välillä vain puhelintaan tuijotellen, kun näitä kätköpaikkoja katselee puhelimesta.

Matka jatkui jokivartta pitkin kylien ja peltojen läpi.

Bieberehren-kylän kohdalla taas pysähdyimme sillan alta etsimään kätköä, jota ei löydetty. Katselin ympärille ja huomasin kauempana harjulla pienen kappelin. Ensi kertaa pyöräretkellä katsoin kamerani etsimen läpi kuvatakseni kappelia, kun huomasin vasta likaisen linssin. Linssin puhdistamisen jälkeen kuvatkin ovat selvempiä.

Teimme paluureitille muutoksen loppumatkan osalta ja lähdimme kukkulalle katsomaan kappelia.

Kreuzkapelle eli ristikappeli on rakennettu 1850. Kappelilta oli kaunis näkymä alas Bieberehren-kylään.

Sen jälkeen ajelimme takaisin Röttingeniin.

Matkaa tälle pyöräretkelle tuli 47 kilometriä.

21.5.2018: Aamutoimien jälkeen jatkoimme matkaa. Kaksi edellistä päivää olivat olleet pilvisiä ilmoiltaan ja lämpö oli vähän alle parikymmentä astetta.

Edellispäivän pyöräretken alussa näin kuinka Röttingenin laitamilla ruokakaupan pihassa oli maatilalta tulleen tuoreen maidon ostoautomaatti. Näitä aina silloin tällöin näkee maatalojen pihapiirissä. On myös kylmäautomaatteja, joissa on tilan tuotteita esim. juustoa, lihasäilykkeitä ja kananmunia myytävänä. En ole ennen nähnyt tällaista tuoreen maidon myyntiautomaattia kaupan pihassa. Automaatista sai ostaa muovisen tai lasisen puhtaan pullon. Maito euron litrahintaan ostettiin pulloon eri lokerosta. Maidon olisi tietysti voinut ostaa myös aivan omaan pulloon. Maidon lypsylokero pesi automaattisesti itsensä. 

Romantische Straße  - Romanttinen tie Main-joelta Alpeille - Würzburgista Füsseniin. Matkalle mahtuu 29 paikkaa ja 460 kilometriä. Tälle reitille mahtuu paljon historiaa ja nähtävää. Aika monta luostaria, linnaa ja kirkkoa, mutta myös paljon muuta.

Olemme monet kerrat ajelleet tätä romanttista tietä. Aivan täällä pohjoispäässäkin, mutta juuri tämä vajaan neljänkymmenen kilometrin pätkä Weikersheimista Rothenburg ob der Tauberiin meillä oli ajamatta.

Monen hienon nähtävyyden ohi joutuu pakosta aina ajameen, kun aika on rajallista. Nyt ajattelimme aivan hetken mielijohteesta käydä katsomassa linnaa kukkulan päältä. Olimme Schillingsfürstin kylässä.

Ajelimme Schloss Schillingsfürstille. Linnalla oli juuri loppunut lintunäytös. Seuraava olisi ollut vasta kolmen tunnin kuluttua. Jätimme lintunäytöksen ja linnakierroksen seuraavaan kertaan. Istahdimme kuitenkin Schloßcafé Schillingsfürstin panoraamaterassille kahvit juomaan.

En tiedä, miten minulta on voinut jäädä tämä asia huomaamatta ja tietämättä.
Ajelimme Dinkelsbühl-kaupungin lähettyville ja huomasimme kuinka kaupunkikyltin alla lukee "Saksan ihanin vanhakaupunki". Tämä oli kyllä nähtävä ja koettava heti. Niin ajoimme aivan kaupungin porttien näköetäisyyden päähän matkailuautojen stellplatzille. Ilma oli helteinen ja Kissojemme vuoksi laitoimme mökkauton sähköön ja ilmastointilaitteen päälle.

Kaksi kollaasin yläkuvaa ei ole Dinkelsbühlistä vaan matkalta. 

Reilun yhdentoistatuhannen asukkaan Dinkelsbühl on yksi kolmesta romanttisen tien kaupungeista, jota kiertää vanha keskiaikainen muuri lukuisine (17) torneineen. Kaupunki on jostain syystä myös säilynyt toisen maailmansodan tuhoilta. Kaupungissa on kuvattu elokuva, The Wonderful World of the Brothers Grimm. Kaupunki on luonnollisesti suosittu turistikohde.

Suosikkikaupunki on ollut ehdottomasti mukavalla paikalla Tauber-jokimutkissa ja laaksossa sijaitseva Rothenburg ob der Tauber. Tästä lähtien myös Dinkelsbühl on yksi suosikkikaupungeistani. Kaupunki on ehdottomasti nähtävä myös jouluisena.

Niin kuin aina sanon, että nähtävä ja koettava ei lopu yhden ihmiselämän aikana! Tämä oli taas niin ihanaa tuulahdus tehdä päiväkävelyretki tähän viehättävään keskiaikaiseen kaupunkiin, joka huokui mennyttä aikaa. Tykkäsin tästä värikkäästä kaupungista!

21.5.2018: Dinkelsbühl

Kiitellen kiitollisena näistäkin kokemusrikkaista helluntailomapäivistä!

©Soleil  

9-13.5.2018: ETELÄ-TIROLISSA

Mukavissa vuori- ja järvimaisemissa viiniviljelmien keskellä rengas tyhjänä.

9.5.2018: Oli suuri kiitollisuuden tunne, kun taas saimme lähteä pienelle lomalle näkemään ja kokemaan.

Ajelimme vuosien varrella jo hyvin tutuksi tullutta reittiä Fernpassin ja Brennerinsolan kautta. Tämä reitti vaan on niin mukava aina. Tulee jo pelkästä ajatuksesta hyvä mieli, kuinka lystikkäästi kuljemme tuon reitin vuorimaisemien halki. Vaikka Brennerinsola taitaa olla yksi Euroopan ruuhkaisimmista paikoista suuren rekkamäärän vuoksi. Tänään ei ollut ruuhkainen, vaan matka eteni mukavan vauhdikkaasti.

Meillä oli ollut kovasti mielessä Seiser Alm tai joku muu paikka Dolomiiteilla, mutta Alppien suurimmalla niityllä oli vielä edellispäivänä live-kuvissa paikoin lunta, joten tuo haave jätettiin.

Itävallassa diesel samaa hintaluokaa kuin kotona 1,19e, kun taas Italiassa oli kallista. Moottoritien varrella 1.62-1.85e.
Saksassakin moottoriteiden varsilla 1.30e paikkeilla. Italiassa tuo hinta oli moottoriteiden ulkopuolellakin 1.60e tietämillä.

Niinpä reissukohteeksi otettiin etelä-Tirolissa aivan uusi alue ja järvi, Kalterer See (Lago di Caldaro). Kerkesimme illalla ajella perille asti Sankt Josef am See -kylälle ja saimme viimeisen paikan matkaparkista, Area di sosta San Giuseppeista. 

10.5.2018:  Meillä oli aikomus mennä vieressä olevalle leirintäalueelle. Olimme ottaneet tietoisen riskin, kun emme olleet varanneet alueelta ennakkoon paikkaa. Kävimme heti aamusta kysymässä, mutta leirintäalue oli luonnollisesti täysi. Läheinen parkkipaikkakin oli lähes täynnä matkailuautoja. Aamusella matkaparkista muutama karavaanari lähti jatkamaan matkaa. Niin siirsimme mökkiautomme vapautuneeseen reunapaikkaan, joka oli paremmin puidenkin varjossa, mitä paikka olisi ollut keskellä. Pian alue oli täynnä ja tulijoita olisi ollut paljon enemmänkin. Matkaparkissa oli pieni, mutta siisti huoltotilarakennus suihkuineen ja pesupaikkoineen sekä pyykinpesu- ja kuivauskoneineen.

Mökkiauton edestä näkyvistä maisemistakaan ei voinut valittaa. Kissoillekin oli tarjolla yllin kyllin suurta hupia pihalla omaa showta pitävistä linnuista.

Ranta-alueet ja Kalterer See olivat mukavan näköistä aluetta.

Muutama kuva kävelyretkeltä.

Illemmalla kävimme toisella suunnalla kävelyllä.

Etelä-Tiroli on monin paikoin saksankielistä aluetta, niinkuin täälläkin oli saksankieli vallitseva puhekieli ja paikan nimet yms. oli ensimmäisenä saksaksi. Oli myös saksankielinen peruskoulu.

Aika kauniit oli näkymät. Noiden kukkuloiden takana on aivan lumoavan upeaa.

Dominikus-viinitilan kivan näköisestä pihapiiristä lähti saksalainen Ferrari, kun me hiippailimme etsimään geokätköä.

Joka olikin sijoitettu mukavaan viehättävään paikkaan.

Oli mukava rentoutumispäivä, kun aurinko, lämpö ja maisemat olivat kohillaan.

11.5.2018: Lähdimme 7.5 kilometrin mittaiselle järvikierrokselle. Kalterer See on 1,8 kilometriä pitkä, 0,9 kilometriä leveä leveimmältä kohdalta ja järven keksisyvyys on 3,5 metriä.

Hedelmien kasvu oli jo hyvällä alulla. Eurolla olisi saanut palmunsiemeniä automaatista täältä hedelmätarhojen keskeltä.

Järven rannat olivat eteläpäästä kyllä aika lailla rehevöityneet. Joskus oli tehty ilmeisesti näköalapaikka, mutta monessa kohti se oli aivan nyt pusikoitunut.

Lintutornilta teimme yhden lintuhavainnon, kun ruskeasuohaukka liiteli.

Olen aina joskus Italia-jutuissani kirjoittanut, kuinka etelämpänä Italiassa on niitä törkykasoja, kun taas pohjois-Italian alueella niitä ei ole. Ei niitä täälläkään näkynyt. Jo Garda-järven eteläpuolelta niitä löytyy.

Kävelyreitillä oli infotauluja eläimistä ja luonnosta. Tässä varoitustaulu punkeista.

Pilvisestä säästä huolimatta oli mukavan lämmintä.

Laulurastas lauloi ihanaa kevätlaulua. Kirsikat olivat kypsymässä.

Kun Italiassa ollaan niin silloin on syötävä pizzaa. Pizzahan täällä päin maailmaa ei ole niin rasvaista, kuin mitä se Suomessa on yleensä.

Ja kun mökkiautolle tulimme huomasimme, kuinka kuskin puoleinen takarengas oli melkein tyhjä. Mies vaihtoi maanantai-iltana vasta kesärenkaat. Vähän puhuimme, että pitäisikö renkaat vaihtaa jo uusiin, kun jo seitsemäs kesä on niillä ajettavana ja renkailla on myös ajettu noin 60 tuhatta kilometriä. Kun kulutuspintaa oli vielä jäljellä 3,5-4,0mm, kun sakkoraja on 1,6mm, eikä renkaissa näkynyt mitään pullistumia eikä huolen aiheita, niin päätimme, että ne alle vielä laitetaan. Ajetaan vaikka osan kesää ja sitten hankitaan uudet. Keskiviikkona lähtiessä kävimme ilmanpaineet tarkistamassa. No siinä pohdimme, että missä on kumi puhjennut. Ei se torstaiaamuna, kun eri paikalle siirryimme, ollut vielä tyhjä. No vaihdoimme renkaaseen venttiilin, vaikkei paikalla oleva tuntunut vuotavan ja pumpatiin rengas täyteen ilmaa. Illalla yöpuulle mentäessä renkaasta oli puolet ilmasta lähtenyt. 

Noille mustarastaspariskunnalle, kun erehdyin antamaan sämpylästä muutaman siemenen, niin tulivat yhtenään kerjäämään naputtavalla äänellä siemeniä lisää. No, Kissoille oli enemmän iloa.

12.5.2018: Meillä oli tarkoitus tämä päivä pyöräillä vuorilla. Vähän harmitti lähteä, mutta rengasasia oli nyt tärkeämpi selvittää ja saada kuntoon, että sunnuntaina kotiin pääsemme.

No, aamulla oli rengas taas aikalailla tyhjä. Mies oli katsellut lähimmän rengasliikkeen netistä. Päätimme, kun rengas vuosi hitaasti, että täytämme renkaan ja ajamme tuonne lähimpään rengasliikkeeseen varovaisen hiljaisesti. Naapurikaravaanarikin sanoi, että kyllä uskaltaa ajaa, kun vuotaa noin hitaasti. Jos emme rengasliikkeestä saisi apua, niin sitten tilaamme vasta ADACin keltaiset enkelit apuun.

Rengasliikkeessä oli kova tohina päällä ja työn alla neljä-viisi autoa, kun menimme, mutta heti huoltomies pyysi ajamaan joukon jatkoksi ja irroitti samalla renkaan. Rengas tutkittiin vesialtaassa. Renkaassapa ei ollutkaan reikää vaan vuotokohta oli vanteessa ja sen sisällä saumakohdassa. Rengasliikkeessä ei vanteita ollut, vain renkaita. Laittoivat renkaan sisään sisäkumin. Sisäkumin kanssa voimme kotiin turvallisesti ajella, mutta vanne on vaihdettava uuteen heti. Aikaa meillä meni rengasliikeessä alle puoli tuntia. Nyt on mökkiautoon tilattu uudet renkaat ja hienot aluvanteet.

Kerta se on ensimmäinenkin, kun rengas 18. karavaanariharrastusvuoden aikana on tyhjänä. Vuotokohta vanteessa taitaa olla vähän harvinaisempaa, tiedä sitten.

Rengasliikeestä jatkoimme matkaa Itävaltaan päin kiireettömästi.

Pysähdyimme yöpymään Innsbruckista jonkin matkaa länteenpäin pienelle Farm Campingille Gemeinde Unterperfuss -kylän kupeeseen.

13.5.2018: Aamu vötkisteltiin kiireettömästi, kunnes oli pakko jatkaa matkaa. Ilmakin oli renkaassa pysynyt.

Yksi geokätkö käytiin etsimässä vanhojen hissitolppien läheltä kiven alta.

Kahvittelutauko pidettiin näissä maisemissa. Alhaalla näkyvät kylät, St. Wendelin ja Nassereith.

Saksan puolella nakkasi vähän vettä. Pian navigaattori ilmoitti, että tunnin viivästymä tulee ison tulipalon vuoksi. Liikenne kuitenkin liikkui hiljalleen, mutta noin 12 kilometrin matkalla meni vajaa tunti aikaa. Tuolla matkalla, vaikka vauhti oli kävelyvauhtia, oli sattunut kaksi pientä peräänajoa ja yksi auto oli rikkoutunut muuten vain. Näimme sivutiellä menevän hinausauton, jonka kyydissä oli palaneen matkailuvaunun runko. Ilmeisesti vaunu oli palanut. Malliltaan näytti vanhalta.
  

Oli ihana ja mukava helluntailoma tussusta renkaasta huolimatta.

Soleil