Blogissa kerron positiivisesti matkailun iloista ja elämyksistä,ulkosuomalaisen karavaanarin silmin. Myös siitä kuinka on hieno tunne,kun haave ulkomailla asumisesta on toteutunut ja koti on nyt keski-ikäisenä löytynyt Saksasta lumoavien Alppien läheltä. Vähän muustakin elämästä. Luontokohteet on kiinnostuksen kohteemme numero yksi. Vuoret ovat suuri intohimomme. Teemme vaellus- ja pyöräretkiä,bongailemme lintuja sekä etsimme geokätköjä. Välillä käymme myös tutustumassa kaupunkeihin. Takanamme on matkailua henkilöautolla vuodesta 1987 lähtien ja asuntoautoilua vuodesta 2000. Matkoilla kaulassani roikkuu aina pokkarikamera,rakastan sillä räpsiä paljon kuvia. Tämä blogi koostuu tärkeistä muistoistamme. Tervetuloa mukaan!

sunnuntai 17. helmikuuta 2019

17.2.2018: JÄIDEN LÄHTÖÄ

Talven loppu on kevään alku.


Jää ei kovin paksua enää ollut ja se tuntui aivan kävelyretkemme aikana tummenevan.


Muutaman vuoden takaisia tuulenkaatoja.




Talvi alkaa olla takanapäin tähän aikaan vuodesta. Takatalvikin saattaa vielä tulla, niin että sataa väriksi vähän lunta, joka sulaa nopeasti pois.


Viime kevät oli koko Euroopassa harvinaisen kylmä. Jospa tämä kevät olisi aikainen, niin kuin oli kahdeksan vuotta sitten meidän ensimmäinen Saksa-kevät, joka on ollut tänä aikana kaikista aikaisin.


Täällä tuulenkaatojen seassa kapsutteli tikka harvakseltaan. Tikka olisi ollut uusi lintulajibongaus, mutta toisen kerran palokärki lensi niin vikkelästi karkuun meitä, että kuva jäi siitä saamatta.






Lintukojun lampi oli vielä jäässä. Rannoilla oli jo vähän sulaa.


Kaukana niemessä oli merihanhia.






Täällä oli niin ihanan lämmintä, että tovi istuttiin aivan ja nautittiin kevään äänistä ympärillä.


Täällä olikin rannat jo enempi sulana. Lintuja oli mm. sinisorsia, isokoskeloita, jalohaikara, hanhia, nokikanoja ja kaksi kyhmyjoutsenta.


Pelloilla täälläpäin oli hanhia, jopa runsaammin paikoin kuin tuossa kuvassa.








Zoomailua villipossujenmetsästys mökkeihin.




Taivaalla saimme katsella monenlaisia lentonäytöksiä, niin lentokoneiden kuin lintujen esittämiä.








Tali- ja sinitiaisia sekä yksi pähkinänakkeli olivat vikkeläjalkaisina.














Sinistä taivasta vasten korkean puun latvassa karvaiset kukinnat näyttivät hyvin kauniilta, "kissat".


Pari kolme vikkoa sitten radiossa tiedotettiin jo, että siitepölykausi on alkanut. Osa lehtipuista kukkii jo runsaasti. Silmutkin ovat jo vähän pullollaan.


Meillä oli jo viikko aiemmin sunnuntaina neljätoista lämmintä. Viikollakin on ollut mukavan lämmintä, mutta tänään kotiin ajaessa auton mittari näytti neljäätoista astetta lämmintä ja kotimittari lukemat olivat nämä.


Karavaanareiden olisi kuulunut olla aurinkosäällä viikonloppureissulla, mutta ei uskallettu lähteä. Olen aina talven flunssainen. Nytkin antibioottikuurilla poskionteloiden vuoksi. Eikä nuo kauniit puiden kukinnot välttämättä helpota tilannetta.

Hyvä näinkin, että saimme olla tällaisella säällä tällä pienellä luontoretkellä katselemassa luonnon heräämistä, nähdä kevään ensimmäiset perhoset ja ampiaiset.

Soleil

Muita juttuja

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...