tiistai 15. lokakuuta 2019

30.8-15.9.2019, Syyskuun loma: Itämeren rannalle

Yö meren rannalla sekä kaksi pyöräilypäivää lomakylien rannoilla ja metsissä.


Kun lähdimme tälle syyskuun lomalle, niin kotoa etelään päin oli kymmenen päivän sääennusteet helteisiä. Kun taas pohjoisessa päin ja vuorilla sää kylmenisi alkuviikosta parinkymmeneen ja muuttuisi epävakaiseksi. 

2.9.2019: Oli jo iltapäivä, kun pääsimme keskitysleiri tutustumiselta matkaa jatkamaan.

Kollaasikuvasta klikkaamalla kuva näkyy näytöllä suurempana.

Tämän menosuunnan olimme vasta päättäneet edellispäivänä, että menisimme Saksan koilliskulmassa Usedomin saarella käymään. Usedom on Saksan toiseksi suurin saari. Asukkaita saarella asuu vajaat 77 tuhatta. Saksan puolella heistä asuu vajaat 32 tuhatta ja loput Puolassa.


Ensimmäiseksi yöksi suuntasimme koillisnurkan eteläpäähän saaren vanhimpaan Kamminke-kalastajakylään. Kylässä on reilu 80 asukasta.


Ranta stellplatzilla, Kamminke Hafen, vuorokausihinta matkailuautolle oli kymmenen euroa. 


Kävimme rantamyymälästä ostamassa savustettua lohta.


Tässä päivän ajomatka.



Illalla nautimme näkymistä Szczecin laguunille, Oderinhaffille.


Karavaanarimatkailun yksi hyvä puoli on juuri tämä, että voi näin hienoilla paikoilla yöpyä ja nukkua vielä omassa sängyssäkin.


3.9.2019: Yöllä alkoikin sade ja kova tuuli. Aamujuttujen jälkeen jatkoimme matkaa.


Ajelimme vain reilun kilometrin, kun jo pysähdyimme parkkipaikalle. Sadekin oli juuri tauonnut joten lähdimme aamukävelylle. Usedomin saaren korkeinkohta on Golm 69 metrissä. Tämä on muisto- ja lepopaikka 23 tuhannelle sodan uhrille. Hautausmaa on yksi Saksan suurimmista sotahautausmaista.






Matka jatkui. Teimme pienen mutkan Puolan puolella. Hyvin muistamme jo 90-luvulta kuoppaiset maantiet ja vieläkin saimme ne kokea. Hevosetkin kulkivat tiellä niin kuin aikoinaan.


Ajelimme luonnon rauhaan metsän keskelle Waldparkplatz Bansiniin. Alue oli aikalailla täysi. Täältä lähti ulkoilureittejä ympäriinsä, eikä merenrantakaan ollut kaukana.

Siinä oli Tupsukorvilla ihmeteltävää, kun naapurimökissä oli kaksi räksyttäjää. Hyvin harvoin haukkuvia koiria tapaa matkoilla, mutta nämä kaverit räksyttivät, kun isäntäväki oli poissa. Kyttäsivät verhonraosta heidän saapumistaan. Kerran kiersin mökkiautomme ja heti alkoi koiravahti tekemään työtään ja haukkumaan ikkunassa vihaisesti, vaikka olin muutaman metrin päässä heidän autostaan.  


Sadekuuron loputtua lähdimme pyöräilemään rantapyörätietä pitkin Puolan puolelle Świnoujścien laitamille.

Ensin oli Bansin, joka on yksi suosituimista Saksan itämeren lomakohteista.


Mukavalta näytti pilvisestä säästä huolimatta kahdeksan ja puoli kilometriä pitkä kävelykatu, rakennukset, puutarhat ja ranta-alueet.




Usedomin pieni itäinen osa tästä Saksan ja Puolan rajalta Świnoujściehen asti kuuluu Puolalle. Puolan puolella ranta-alueelle oltiin vasta tehty uutta ulkoilureittiä, josta osa oli vielä työn alla.


Saksan puolella takaisin.




Usedomin saarelta löytyy Saksan pisimmät valkohiekkaiset rannat. Hiekkarantaa on saarella 42 kilometriä, josta sanotaan kauneimman osan olevan juuri täällä Bansinin ja Ückeritzin välillä.


Paluumatkalla Heringsdorfissa jätimme pyörät parkkiin ja lähdimme katsomaan Heringsdorfin laituria, Seebrücke Heringsdorf. Laituri on Saksan pisin 508 metrillä. Laiturilla on kuin "kävelykatu" jolla on kahviloita, pieniä kauppoja ja sillan molemmissa päissä ravintola.


Kävimme ravintolassa täyttämässä vatsamme.


Mittaa tälle pyöräilylle, joka oli välilevypullistuman jälkeen vasta neljäs pyöräily, tuli 27,5 kilometriä.


4.9.2019: Aamurutiinien jälkeen lähdimme ranta-alueiden ja metsien halki pohjoista kohti pyöräilemään.


Tämä oli Ückeritz-aluetta.


Metsäosuuksilla oli mukavia laskuja ja nousuja. Aivan kotoisen kotimäkemme 16 prosenttiakin.


Korkeimmalla kohdalla rantatörmä on reilun viidenkymmenen metrin korkuinen.


Koserow-kylän ranta-aluetta.


Koserowin laituri, Seebrücke Koserow, oli osittain suljettuna. Laiturilla on pituutta 261 metriä. 


Koserower Salzhütten savukalasämpylä oli herkullinen. Voi, miten ihanalle savulle nuo suuret savustusuunit tuoksuivat. 


Metsien ja lomakylien halki palasimme takaisin. Kölpinsee-järven rannalla oli hauska kuvauspaikka. Naturcampingplatz on rantatien varrella, ei rannan puolella, ja pituutta tällä leirintäalueella on neljä ja puoli kilometriä.

Pyöräilyä tuli tänään vajaa 31 kilometriä ja kahtena päivänä vajaa kuusikymmentä kilometriä. Tämä kahden päivän pyöräilymatka on normaalisti päiväpyöräily, mutta nyt tosi hyvä tilanteessani.


Matka jatkuu,..

Muita juttuja

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...