tiistai 25. kesäkuuta 2013

21-23.6.3013, REININ PUTOUKSELLA SVEITSISSÄ

Tähän alkuun mainitsen sellaisesta asiasta, kuin kävijöitä näillä sivuillani näytää olevan 14 maasta? Ovatko nuo käynnit jotain roskapostijuttuja, ihmettelen kyllä? Hyvin harvalle edes olen antanut linkkiä tänne. Eniten minua ihmetyttää käynnit Argentiinasta. Olisi mukava kun tänne jätettäisi viestejä käynneistä, KIITOS. Itse kyllä luen myös paljon blogeja, jättämättä viestiä. :(

Nämä juttuni ovat vähän minusta tylsiä, kun vain on kuvia reissuista ja niistäkin jätän mukavaa laittamatta ja kertomatta. En normaalista mukavasta reissun ja arjen jutuista, halua täällä kertoa. En halua laittaa vaikkapa mukavia "teinikuvia" tänne, meistä suomalaisista karavaanareista maailmalla hassuttelemassa. Noillakin kuvilla tästä tulisi paljon mukavampi. Tällä haluan rajata vain yksityisyyttäni.  

Minulla on oikeasti suuren suuri ongelma, otan kuvia aivan liikaa. Olenkin kysellyt, että voikos kameraan saada rajottimen, että sillä rajotettaisi minun kuvan otto intoa vaikkapa 50 kuvaa päivässä mutta eipä tuohon ole kukaan vastannut. Jos otan viikonlopun aikana yli 500 kuvaa niin kylläpä se ongelma on jo? Tai joskus otan päiväreissullakin nelisen sataa kuvaa. Niinkuin nytkin kun siitä noin 530 kuvasta on otettu aivan epäselvät kuvat pois jäi kuvia noin 480. Sitten kun siitä alkaa valitsemaan kuvia nettialbumiin tai tänne sivuille niin on ongelma, mitkä kuvat otan mukaan. Tässä sitten on ne noin 80 kuvaa jotka sitten tuskalla ja vaivalla olen valinnut. No, ihana vapaaehtoisesti kylläkin ja omasta halusta tätä ongelmaa teen. Noita kuvia kylläkin voisin opetella ottamaan vähemmän. Tästä nyt tulee aika pitkä. 

21.6.2013: Näitä mukavia pieniä teitä pitkin kumpuilevissa maisemissa taas ajelemme. Maalaismaisemissa kylien ja pienten kaupunkien läpi kulkien.  
Ei ole tietoakaan ruuhkista.

Bodensee-järvelle päin ajellaan,..

ja kohti Sveitsiä. Menemme Schaffhausenin kaupunkiin ja leirintäaluelle Camping Schaffhauseniin. Normaalit leiriytymis rutiinit ja Kisut ovat innoissaan leirintäalueella olevista sorsista. Yöllä satoi kolmen jälkeen kovasti vettä ja meidän nuorimmainen Kisuista ei tuosta kovasta katon ropinasta tykännyt. Hän katseli kattoon ja valitti, kova ääni sattui korviin.

22.6.2013: Aamulla ei enää satanut ja niin lähdimme leirintä alueelta pyöräilemään. Aamupäivä oli jo mukavan lämmin ja hiki tuli pyöräilessä.

 Ei ajeltu helpointa reittiä jokivartta pitkin, vaan ajelimme reittiä jossa oli kovia nousuja ja jyrkkiä laskuja. 

Tästä viellä kilometriä matkaa Rhenfalliin eli Reinin putouksille.

Välillä on pyörätiellä 15% laskua.

Euroopan suurin putous on Rhenfall eli Reinin putous. Leveyttä tällä koskella on 150 metriä ja pudotusta 23 metriä. Nyt veden virtaus sekunnissa oli reilut 800 kuutiota. 

Tyrskyt ovat nyt runsaasta vesimäärästä suuret.

Kuvat puhuvat paikan kauneudesta ja erikoisuudesta puolestaan.











Toinen kalatauluista jossa esiteltiin Reinin ja tämän paikan kalavalikoimaa.

Tämmöinen näky ihmetyttää aina ja tätä näkee täällä usein. Kirkas ja puhdas vesi jossa runsaasti kaloja. Yleensä nämä on taimenia, eivät pieniä roskakaloja. Tässä nämä ovat isoja kaloja, vähän Ahvenen näköisiä kyrmyniskoja. 

Täältä järjestetään erilaisia venematkoja, on 15 tai 30 minuutin tai vain kuljetus toiselle puolelle jokea, linnan puolelle, jossa me ei tällä kertaa käyty. Me hyvän ilman takia otamme 30minuutin kiertoajelun. Vene käy Reinillä ajelun ja sitten kiertää pari kertaa kosken alla.

Reinin rannalla kummallakin puolen menee kävelyreitit.

On mukavan näköisiä taloja rintessä rannalla.

Vesi sumu kastelee kameran linssiä ja meitä tyrskyssä.

Vedellä on valtava voima.

Kosken alus on täynnä valkoista vesivaahtoa..



Välillä kierros kauempana,..

ja taas lähemmäs veden pauhantaan.

Upea kokemus, eikä yhtään pelottava.

Tuossa veneiden lähtöpaikka ja ravintola.

Nämä kuvat on otettu rannalta.

Veneissä oli kovasti kulkijoita maailmalta, Japanista asti turisteja.





























Vietimme täällä nelisen tuntia aikaa, istuimme, kahvittelimme ja ihmettelimme. Aamupäivästä kun saavuimme oli pilvisempää mutta taivas selkeni myöhemmin ja kun olimme lähdössä alkoi pilvistymään taas. Lämmintä oli arviolta 25 astetta.

Niin pyöräillimme Reinin vartta Schaffhausenin kaupunkiin.

Keskustan kävelykadulta.



Käavelykadulla oli runsaasti tuollaisia penkkejä, jotka kaikki oli maalattu erilaisen näköisiksi.

Matkalla leirintäalueelle ja Kisujen luo.

Iltaisia kuvia leirintäalueelta.



Leirintäalue on Reinin rannalla. Joen vesi oli tavallista korkeammalla mutta mitään tulvia ei ollut.



Olen sanonut, ettei suomalisista karavaanareista kuvaa tule tänne sivuille mutta tämän verran sallikoon. Tälläinen kuva tuli ihan huomaamatta kun kuvia ottaa aurinkolasit päässä. Emmekä edes lähekkäin oikein ole kuvassa.

23.6.2013: Aamupäivästä on pilvistä ja on lähdettävä kotiin. Kurvaamme stellplatzia katsomassa, joka on alle kilometrin päässä koskelta. Hyvä paikka mutta siellä ei ollut sähköpaikkoja ja me sen tarvitsemme.

Rakastan niin tätä etelä-Saksaa.
 "Eivät ihmiset aina kuulu maahan, jossa ovat syntyneet.
 Sellaiset ihmiset etsivät omaa kotimaataan kaikkialta."
 -Theophile Gautier - 

Kurvataan pois baanalta katsomaan millainen kaupunki on josta on lähtöisin vähän pelottavakin koirarotu, Rottweiler
  Rottweil on lounaisen Saksan vanhin kaupunki. Se sijaitsee Baden-Württembergin osavaltiossa.

Minun kirkkokuvat ovat aina epäselviä mutta tässä paras kuva. Kirkon lattia oli kalteva. 

Kaupungin portti.

Näin Saksassa kaupat ovat sunnuntaisin kiinni, vain joku leipomo ja kahvila voi olla auki. Ruokaravintolat avaavat yleensä ovensa viideltä.

Tähän leipomokahvilaan on pysähtynyt moni pyöräilijä. 

Paikka vaikuttaa mukavalta ja mekin päätämme istahtaa päiväkahveille.

Kyllä oli herkulliset Apfelstrudelit kera kuuman vanijiakastikkeen ja kermavaahdon.

Saksan historia on rikas ja näitä keskiaikaisia kaupunkeja on paljon.

Näitä on mukava katsella ja ihastella.

Näin sunnuntaipäivän rauhallisuudessa.

Tämä kahvila ei ole auki.

Rakastan näitä keskiaikaisia kujia ja katuja.









Rauhaisaa ja siistiä on,..

Muutama auto liikkeellä.



Tämä talo vuodelta 1717.

Tässä ulkoapäin kokonaisuudessaan.

Tällä Rottweil stellplatzilla käymme tyhjentämässä autosta likavedet ja vessan

Kotimatka jatkuu,..

ja baanalla liikenne sujuu rauhallisesti.

Kiitos mukavasta viikonlopusta kuuluu rakkaalle miehelleni tämän jännän mukavan laulun muodossa ;)


Soleil

2 kommenttia:

Saara kirjoitti...

Päällimmäisenä jäi kyllä mieleen kuva tuosta apfelstrudelista, ihanan näköstä!!!

Soleil kirjoitti...

Kyllä tuo apfelstrudeli oli hyvää tuon kuuman vaniliakastikeen ja kermavaahdon kera.Ei muutakuin retkelle Rottweileriin ja maistamaan tuota herkkua. :)