28.5-1.6.2014, ITALIASSA COMO-JÄRVELLÄ JA BELLAGIOSSA

-28.5.2014: Lähdimme kotoa matkalle iltapäivällä, kun mies oli saanut rahatilauksen Saksan-lottoon netissä tehtyä. Mitäs me hirveällä rahamäärällä tekisimme? Parkkipaikallemmekaan ei isompi mökkiauto mahdu. Kissojamme emme tohdi jättää kissahotelliin, että pääsisimme kaukomaille lentämään, kun tiedän kuinka he koko ajan siellä ikävöisi meitä. No, ehkä sillä rahalla voisi Alpeilta mukavalta paikalta vapaa-ajan asunnon ostaa. No, mehän on saatu lottovoitto jo, tämä uusi elämän jakso, josta minäkin olen aivan pikku-tytöstä asti haaveillut ja unelmoinut. Niinkuin olen monesti sanonut ja varmasti kirjoittanutkin, tätä kokemusta ei voi edes lottovoittaja rahoillaan ostaa. On lähdettävä, oltava avoimen utelias kokemaan ja näkemään. Lottovoittoa on tämä, että voimme lähteä usein matkalle moneen maahan ja lähelle mökkiautollamme.

Meillä oli suunnitelma lähteä Itävaltaan ja aivan toiselle suunnalle, mutta sinne lupasi kylmää ja sadetta joten taas suunnitelmamme muuttuivat vasta edellisenä iltana ja menosuunta varmistui vasta juuri ennen lähtöä. Yksi paikka mistä olemme myös usein puhuneet, että pitäisi käydä uudemman kerran, kun siitä useasti olemme ohikin ajaneet. Kävimme syyskussa 2012 vajaan viikon reissun Como-järven länsirannalla. Ihastuimme alueeseen kovasti vaikkei siellä pyöräilystä oikein mitään tullutkaan. Olisi pitänyt ajaa ajoradalla ja minusta se Italiassa siinä vauhdikkaassa liikentessä mopojen ja pyöräilijöiden seassa ei ole turvallista. Como-järvi lumosi tuolloin sillä, että siinä ympärillä on vuoria, Alpit, jylhänä. Como-järvi on 46 kilometriä pitkä, 4.5 kilometriä leveä ja syvin kohta järvessä on 400 metriä. Como-järvi on vehreä ja siellä on välimeren ilmasto.

Ajoimme tutun San Bernardino -solan läpi. Tämä sola on niin mukava aina kulkea. Tie on leveää ja lasketella alas laaksoon saa yli 12 kilometriä. Tie on hyvä ajaa talvellakin Alppien yli. On talvisin yksi ylityksen pääväylistä. Olen niin monet kerrat ottanut kuvia täältä. Ilma mennessä oli pilvinen.

Ilta alkoi hämärtää ja edessämme näkyi kaunis Lago Maggiore-järvi. Menimme yöpymään stellplatzille, Camper Area Tamaro, Riveran lähelle. Maksuautomaattiin maksettiin ja sille kelpasi niin kortti kuin eurotkin.

Kaikki karavaanarille tarpeellinen löytyi ja vesi sisältyi hintaan.

-29.5.2014: Hyvin nukutun yön jälkeen jatkoimme matkaa, nuorimmaisen tyynyleikin jälkeen.

Sveitsin puolella ennen Italian rajaa oli jonkinverran ruuhkaa.

Italialla on niin monet kasvot. Kaunis Alppiseutu on Italiasta parasta. Myös pohjoisessa eivät ihmiset ole niin hösöttäviä vaikka liikenne onkin sitten niin sitä italialaista. Como-kaupungissa ajelimme ja selvisimme siitä hyvin. Italiassa ei ollut torstai arkipyhä vaan heillä se oli maanantaina vasta. Minulla olisi niin mieli tehnyt jäädä penkomaan markkinoita mutta suuntasimme kaupungista tielle SS583 eli Como-järvessä olevan niemen länsi reunaa ja kohti Bellagiota. Bellagioon on noin 33 kilometriä tuota kautta. Meillä oli hyvin muistissa kun ajoimme aiemmin Luganosta Menaggioon. Tie oli kylien kohdalla hyvin kapea ja siinä oli silloin matkalla useampi tiukka paikka. Linja-auton kanssa etanavauhtia kohtaaminen ja ohittaminen tehtiin niin, että peilit käännettiin eikä siinä sitten jäänyt väliä kuin muutama sentti.

Hetihän me näimme ettei tämäkään tie paikoin kylien kohdalla ollut mitään leveää baanaa. Oli pientä jännitystä ajella, että mitähän sieltä kulman takaa vastaan tulee. Järvi siinä vieressä, kylät sekä tie näyttivät mukavan viehättävältä.

Onneksi oli työpäivä eikä liikennettä ollut paljoa. Tietynlainen hidas rallitaival tämä oli autojen, pyöräilijöiden ja moottoripyörien kanssa kuitenkin. Kun Italiassa ollaan on välillä myös hyvin köyhän ja vanhan näköistä.

Kun teen näitä valokuvaelokuvia/diaesityksiä ja hain musikkia netistä, se on aina kovin työlästä. Nyt yritin etsiä jotakin räväkkää, ehkä jotakin heavy-maista. Löysinkin kappaleen "viileät karavaanarit". Kuuntelin sen muutaman kerran ja totesin, ettei se sopinut tälle meidän matkalle. Emme me viileitä ole. Tämä matka oli täynnä matkailun iloa, riemua ja rakkautta. Tämä kappaleen nimi, mitä on rakkaus, käy paremmin ja jopa oikein hyvin. Rakkautta on,.. kulkea yhdessä tällaisella tiellä ja saada nauttia näistäkin hetkistä yhdessä. Tämä on lottovoittoa. :)

Alhaalta olevasta kuvasta klikkaamalla pääset mukaan matkalle! 
Lähes kaikki kuvat otettu likaisen etulasin läpi. Jotkut autot ovat raapineet talojen seiniä ohi mennessään, kun siihen italialaiseen vauhdikaaseen tyyliin menevät. Onneksi me säilyimme, ettemme raapineet taloja emmekä mitään muutakaan. 

Niin saavuimme sitten pienelle ja vaatimattomalle, mutta kauniissa maisemissa olevalle CAMPING CLARKEen. Alueen nurmikot olivat hyvin hoidetut, suihkut ja vessatkin oli. Heillä oli myös hevostalli, mikä ei ollenkaan ollut haitaksi siinä. Käki kukkui ja muut lintuset lauloivat innokaasti ympärillämme ja välillä koirat haukkui, kun yksi alkoi se oli ketjureaktio sitten. Yöpyjiä oli joka yö 10-15, pääasiassa telttailijoita, muutama mökkiautokin ja retkibussi. Ihan oli Englannista astikin. Rauhallista oli ja rauha vaan lisääntyi, kun katseli näitä maisemia. Kyllä tässä kelpasi istuskella näissä maalaismaisemissa.

Illalla pimeän tullen minä aina nautin suunnattomasti katsella meren ja järven rantoja ja vuoren rinteitä. Valot pimeässä kimaltelevat kuin timantit se tuo tunteen, kuin ulkomailla olisi ;-) Tuossa tunteessa on myös paljon muistoja.

-30.5.2014: Heti aamusta vaikutti, että on tulossa erityisen lämmin päivä ja nousihan se lämpötila lopulle kolmeenkymmeneen. Leirintäalueelta oli kaupungin keskustaan matkaa pari kilometriä ja niin lähdimme kävellen katsomaan millainen on Bellagion kauniiksi kehuttu pieni kaupunki. Kävelimme osan matkaa kapeaa ränniä alas talojen ja puutarhojen välistä. En tiedä milloin olen niin säikähtänyt kuin tässä pian tämän kuvan ottamisen jälkeen. Olin pää kumartuneena ja kenkiäni laitoin, kun tuo verkoaidan takana kauhealla vauhdilla juoksi koira kohti ja ihan siihen pääni lähelle. Kerkesin siinä kauhuissani jo ajatella, että se tarttuu kurkkuuni kiinni, kunnes suureksi helpotuksekseni hoksasin, että verkkohan siinä on välissä. ;)

Olimmehan edellisenä päivänä pienen palan kaupungista jo nähneet kun sen keskustan laitamilla mökkiautollamme kurvailimme. Kaupunki näytti jo tuolloin mukavalta. Rakastan näitä kapeita kujia. Kaupungista sai pian vaikutelman, että on italialaiseksi kaupungiksi siisti ja hyvin hoidettu.

Kaupungin turisteille tehdystä esitekartasta ei selvinnyt mistä tuolle edessä olevalle kukkulalle, mitä olemme mökkiautomme edestä tuijottaneet, menee sisäänmeno portti. Meillä oli hyvää tuuria. Suuntasimme katsomaan aika pian kaupunkiin saapumisen jälkeen kirkkoa ja huomasimme, että sisäänmenoportti on kirkon lähettyvillä. Tuo kukkula on tarkoin suojeltu, vain kahdesti päivässä halukkaat pääsevät opastetulle kierrokselle alueelle, kello 11:00 ja 14:30. Meillä oli vain 20 minuttia aikaa tuohon 11:00 kierokseen.

Samalla nimellä on viiden tähden hotelli Villa Serbelloni

ja tämä puisto Villa Serbelloni. Puistossa on kävelypolkuja 18 kilometriä.

Opastuskierroksella pääsimme vain puiston ja kukkulan ylhäällä olevalle metsäalueelle. Kierros kestää vajaan kaksi tuntia. Puisto huviloineen on rakennettu 1605. Vuodesta 1959 alueen on omistanut  Rockefeller säätiö, jonka tarkoituksena on edistää "ihmiskunnan hyvinvointia koko maailmassa". Säätiö käyttää huvilaa puistoineen konferenssien pitopaikkana ja erilaisiin tutkimustöihin. Jos olet jo pitkälle edennyt tutkija voit hakea tänne säätiöltä muutaman viikon tutkimuspaikkaa. Varmasti täällä kauniissa maisemissa uusia ideoita voi syntyä. Huvilasta ei saanut kieroksella ottaa kuvia, eikä sen lähelle menty. Tutkijoita kerralla täällä on 15-20 ja heidän turvallisuutta ja yksityisyyttä tällä suojellaan. Tuonne kulman taa emme saaneet mennä kurkkimaan.

Puistossa oli pieniä taloja jotka olivat jo entisaikaan olleet vierailevien tutkijoiden taloja. Kun palasimme oli tämän talon ovi raollaan.
 

Puiston kasvit ja puut ovat vain 35% paikallista kasvistoa. Kaikki muu oli peräisin ympäri maailmaa.

Tässä teehuone ja alueen ainut uusi rakennus oikealla. Muusikoille tehty täysin eristetty pieni talo.

Kauniit oli ylhäältä niemestä maisemat ympäriinsä. Kyllä täällä kelpaisi monenlaista tutkimustyötä tehdä.

Tässä komea talo ja taustalla näkyy huvila.

Puistokierroksella Opas kertoi paljon alueen historiasta. Esimerkiksi tästä. Silloin aikoinaan, kun tämä huvila oli rakennettu, oli omistaja halunnut nähdä huvilaltaan rannasta rantaan niemen läpi. Siihen sitten oli tehty tällainen väylä. Nykyisin iso huvila on yksityisomistuksessa eikä näin ollen ole avoinna yleisölle. Lauantain kuvaelokuvassa kun ajelemme paikallisella turistijunalla leirintäalueelle päin ehdin mökistä ottaa kuvan.

Tämä vaatimattomankin näköinen pihapiiri on jollekin rakas koti.

Tästä alhaalta kirkkokuvasta klikkaamalla pääsee päivän kuviin!

 Tämä kirkko, Basilica di San Giacomo,
oli aikanaan malli jonka arkkitehtuuri levisi muualle Eurooppaan. 

-31.5.2014: Lähdimme aamusta kävellen taas keskustaan ja söimme pienen aamupalan jonka jälkeen suuntasimme puistoon, Giardini di Villa Metziin ja huvilaa ulkoapäin ihastelemaan. Tämä oli aivan ihastuttava paikka ja siististi hoidettu. Oli tunne etten ole Italiassa, kun mielessäni oli ryteiköt vaikkapa Firenzessä. Kuvia lisää valokuvaelokuvassa.

Kävelyä ja syöminen vielä kaupungilla.

Ja pitihän se karavaanareillakin käydä kuhertelemassa täällä aivan niemen kärjessä, kun muutkin niin teki. Opas sanoi eilen, että kun aikoinaan jääkausi kynti jäämassoillaan Como-järven. Bellagion niemen kärki oli kova ja siksi myös sanotaan, että bellagiolaiset ovat kovapäisiä.

Kolme hienoa päivää Bellagion mukavilla kaduilla ja rinteillä maisemia ihaillen saimme viettää. Tämä on ehkäpä yksi kauneimmista järvi- ja vuorimaisemista Italiassa. Gardalla tykkään vain pohjoispäästä, mutta siellä on paljon karumpaa. Meillä oli tarkoitus tehdä laivalla päiväretki tuonne toiselle puolelle, mutta päätimme tutustua tähän paikkaan paremmin ja tehdä tuonne eri reissun. Sielläkin on huviloita puistoineen.
Yksi huoli oli vain välillä, mökkiautossa olevat karvaiset karavaanarit. Täällä ei leirintäalueella ollut kuin 3 ampeerin sulakkeet ja emme voineet ilmastointilaitetta päälle sen takia laittaa. Laitoimme kyllä pelkälle tuuletukselle ja siitäkin oli apua. Perjantaina ylhäällä oli tultuamme 29 lämmintä ja lattianrajassa 25 eli ei siellä mitään hätää ollut. Jatkoivat vain uniaan meidän tultua. Kissan ruumiinlämpöhän on lähemmäs 39. Lauantaina oli aurinko pilvessä ja ylhäällä oli tultuamme vain 25 lämmintä. 
Viimeinen ilta oli kylmä ja tuulinen vain 18 lämmintä, mutta yöllä tuuli tyyntyi. 

Tästä alhaalta kuvasta klikkaamalla pääsee päivän valokuvaelokuvaan!

-1.6.2014: Kesäkuun ensimmäinen päivä ja täältä on lähdettävä pois. Kiitos Bellagio! Olimme suunnitelleet ajavamme toistapuolta niemeä rantatietä kohti Leccoa mutta mies kysyi respalta maksaessaan, että kumpi tie on leveämpi. Respa oli sanonut, että vaikka kartalla rantatie näyttää isommalta tieltä on tie SP41 ja SP40 Comoon leveämpi tie. Niin lähdimme sitten kotimatkalle. pyöräilijöitä tässä 14% nousussa oli jo aamusta runsain joukoin nousemassa.

Pysähdyimme pian tälle näköalapaikalle.

 Kun sisämaahan päin noustiin oli mukava leveä mutkatie.

Ja näitä tuli vastaankin.

Pyöräilijöitä, moottoripyöriä ja autoja.

Aika hurjia poikia he ovat kun välillä tuntui, että menevät lujempaa kuin meidän mökkiautomme. Minua oikeasti pelotti, että jos joku kaatuu ja jää allemme. .)

Ihana Como-järvi jää taaksemme.

Kun blogissani ei ole kuvia San Bernardino-passista niin nyt sitten otin muutaman tuoreen kuvan.

Näköalapaikalla mistä olisi ollut kaunis näkymä alas laaksoon oli niin paljon autoja ettemme pysähtyneet siinä. Emme ajaneet korkeimmalle kohdalle, passille, tällä kerralla. Se on kyllä ihan hyvä tie asunto-autollakin ajaa. Ajoimme yli kuuden kilometrin tunnelin Itävaltaan, missä oli välillä seisoskelua ruuhkan takia. Tällä tiellä oli aika paljon tietöitä ja se teki ruuhkia jonkin verran matkalla.
 Täällä laitoin kameran piiloon etten ota enää yhtään kuvaa matkalla vaikka niitä kauniita maisemia on jokapuolella mutta niin on kuviakin koneellani monelta reissulta tältä matkalta.
Pakkohan se oli kamera kaivaa esiin kun tällaiset bongasin.

Kiitos, taas mukavasta reissusta ja kokemuksista, Mieheni ja Kisut!

Soleil