KUVATERVEISET KORKEANPAIKANLEIRILTÄ! ;)

Vaikka minä kuinka tykkään mukavista keskiaikaisista kaupungeista ja kaikesta kauniista niin tällainen pitkä viikonloppu maalaiselle on sitä parasta karavaanarielämää. Liikkuva vapaa-ajan mökki reilun 1800 metrin korkeudessa leirintäalueella, ympärillä hiljaisen rauhallista, paljon rinteitä ja paljon polkuja tallusteltavana.

Ensimmäisenä päivänä tehtiin helppo retki tälle lammelle.

Toisena päivänä ei mitään yli tuhannen metrin ennätysnousua tehty, mutta tämä oli kyllä tuon viimesyksyisen ennätysnousun jälkeen toiseksi paras kävely Alppien rinteillä. 

Oli aivan lähellä etten luovuttanut pari kilometriä ennen huippua, kun välillä ei näkyvyyttä ollut polun reunalta juuri mitään. Onneksi tuona heikkona hetkenä leipäpalasen syönnin jälkeen päätin jatkaa. Sain nyppylän huipulla pienen palkinnon. :)

Tuolla tähden paikalla se korkein kohta oli ja suomalaiset karavaanarit maailmalla kirjoittivat vieraskirjaan nimensä. Hienoa me!

Kolmantena päivänä oli tarkoitus kiertää vain lähilampi ympäri, mutta tuosta tuli vähän pitempi kuin puolentoista kilometrin matka.

Mamma ja ukko, tullaanhan tänne uudestaan?

Kun yli kaksikymmentä vuotta sitten ensimmäisen kerran Alpit näin, niin en voinut tietää, että ne näin paljon antavat onnen ja onnistumisen hetkiä vielä joskus.

Soleil

Ps.Kuvia lisää myöhemmin.