Paljon hienoja veneitä ja vanhoja autoja sekä hain silittämistä. :)
27.10.2015:
Olimme edellisenä päivänä ostaneet junalipun Ventimiglia-Monaco välille. Päivälippu maksoi reilu kahdeksan eruroa ja viikon lippu reilut kolmetoista euroa, joten ostimme tietysti säästösyistä viikon liput.
Junat eivät kulkeneet aamulla aivan aikataulujen mukaan. Kolmas vasta kulki, johon nousimmekin iloisin ja avoimin mielin. Ventimigliasta Monacoon on ainut suora junayhteys Italiasta.
Monaco on maailman toiseksi pienin valtio, mutta maailman tiheimmin asuttu maa reilulla 30 tuhannella asukkaallaan. Tämä ruhtinaskunta tunnetaan kauniista maisemista, Formulakisoista, hienoista autoista ja veneistä, kuninkaallisistaan ja rikkaiden ihmisten suosimana asuinmaana.
Tämän maan näkemisestä olimme puhuneet ja haaveilleet pitkään, yli 20 vuotta. Nyt vasta olimme sitten menossa oikeasti näkemään ja kokemaan tämä erikoinen maa.
 |
| Rue Princesse Caroline -kävelykatu. |
Suuntasimme rautatieasemalta pienemmälle satama-alueelle päin, Port de Fontvieille, veneitä katselemaan. Ensin kuitenkin kävimme ihastelemassa vanhoja autoja. Päiväkävelyn kuviin pääsee tuosta alempaa kuvasta.
27.10.2015: MONACO
Tämä autokokoelma oli hieno, yli sata autoa. Nähtävänä siellä oli mm. vallassa olevan ruhtinasparin hääauto, Kimin kaksi formula-autoa ja 1800-luvulta kuninkaallisten hevoskärryjä.
Monaco yllätti hinnoillaan. Pääsyliput normaalin hintaisia eikä tavallinen katuruoka ollut niin kallista kuin luulin. Yllätys sinänsä ei ole maan siisteys. Kukkapenkeissä ei näkynyt nuutuneita kukkasia ja nurmikot olivat siististi leikattuna. Tuskin maassa rikkaat asuisi, jos roskia olisi maassa ja talojen julkisivut olisivat ränsistyneitä. Monaco yllätti myös viihtyvyydellään, eikä sekään ihme sillä maan suurin tulonlähde on turistien rahapussit.
28.2015:
Palattuamme mökkiautolle alkoi pian tietysti satamaan. Vettä satoi koko yön kovasti. Aamulla ylös noustuamme satoi enää tihruuttamalla ja kun teimme lähtöä päiväretkelle sade lakkasi kokonaan. Tämän päivän ennusteet lupasivat kyllä rankkasadetta koko päiväksi.
Juna ei lähtenyt taaskaan aikataulujen mukaan vaan vasta tunnin päästä. Tänään kuitenkin jo toinen kulki. Olin ennen reissua lukenut jostakin, että tällä junamatkalla kannattaa olla henkilökortti tai passi mukana, kun Ranskan puolella tekevät joskus pistokokeita. No, ulkosuomalaisena nuo paperit ja asuinpaikkatodistus kulkee aina mukana Saksassakin. Vähän säikähdin, kun juna pysähtyi Mentonin asemalle ja näin, että piha on täynnä poliiseja ja poliisiautoja. Matkalla kyllä tuli kuulutus ranskaksi passitarkastuksesta. Niin poliisit valtasivat vaunut. Takanamme istuvalta pahalle haisevalta nuorelta mieheltä ei papereita löytynyt ja hän lähti poliisin mukaan. Junan lähdettyä poliiseilla oli noin kymmenkunta luvatta maassa olevaa eli tuo ratsia kannatti. Jännä kokemus tämäkin.
Monacoon oli mukava palata. Sadepäivän takia meillä oli tarkoitus heti ensimmäiseksi mennä merimuseoon, mutta muutimme suunnitelmaa, kun sadetta ei näkynytkään. Nämä satamat veneineen on myös yksi nähtävyys Monacossa ja niin suuntasimme katselemaan kuuluisaa Port Hercule satama-aluetta. Edellispäivänä nähty 37 metrinen paatti oli pieni noin satametrisiin veneisiin nähden. Nämä veneet olivat myös yksityisten omistuksessa. Kiirettömästi köyhät ihasteli ja katseli näitä venekaunistusia ja -komistuksia. Olivat kerrassaan upeita persoonallisilla ja erilaisilla ulkotilaratkaisuilla. Tuosta alapuolen kuvasta pääsee myös katselemaan osaa siitä mitä näimme.
28.10.2015:
MONACO
Veneiden katselun jälkeen suuntasimme merimuseon. Lippujonossa sitten alkoikin jo satamaan.
 |
| Haitakin tuli useamman kerran siliteltyä. Niitä uiskenteli tässä altaassa puolikymmentä. |
Kopio:" Albert I oli merkittävä merenkävijä ja -tutkija. Osa museosta on omistettu hänen tutkimuksilleen. Museossa on Albertin keräämiä eläinnäytteitä, mm. 20-metrinen valaan luuranko, ja malleja hänen tutkimusaluksistaan. Rakennuksen kellarikerroksessa sijaitsee maailmankuulu akvaario, jossa on yli 4000 kalalajia ja selkärangattomia 200 heimosta. Akvaarion keskusosan muodostaa vuonna 2001 valmistunut haiallas. "
Hait tappavat alle 10 henkilöä vuodessa, kun taas meduusat 50, ampiaiset 400, krokotiilit 2000, käärmeet 100 tuhatta ja hyttyset 800 tuhatta. Hait eivätkään ole suuri uhka ihmiselle, mutta ihminen on uhka heille. Useita hailajeja on uhanalaisena.
Tässä yli 2 meträ korkea ja leveä hain leuat. Tämä aikoinaan 20 metriseksi kasvanut Megalodon on suurin hailaji. Nämä elivät jo 23 miljoonaa vuotta sitten. Ilmaston lämpenemisen takia nämä kuolivat 1.5 miljoonaa vuotta sitten sukupuuttoon.
Alakerran akvaariossa oli tungosta ja melua, kun lapsiperheet olivat liikkeellä. Tungosta oli paikoin niin, että sai jonottaa päästäkseen lähelle akvaarioita. Aavemainen oli näky Whale Roomissa, kun luurangot uivat katossa ja niistä suurin oli 18 metrin mittainen.
 |
| Tänne museoon saa aikaa kulumaan päiviä, jos joka purnukan, vitriinin katselee ja kertomukset lukee. |
Kerrassaan hieno paikka!
Kun olimme kierroksen tehneet menimme syömään. Ravintola oli katolla ja ulkona satoi kaatamalla. Ravintolassa oli niin porukkaa, että sinne piti aivan jonottaa ja tarjoilija-miehillä niin kiire, että juoksujalkaa oikeasti kulkivat. Onneksi me pääsimme rauhallisemmalle puolelle ja tarjoilijat tuolla puolen kävelivät. Olihan se tämäkin kokemus. Vyöryttyämme ravintolasta ulos vatsat ravittuna ja täynnä oli ulkona sade loppunut.
Hienoja kokemuksia ja elämyksiä antoivat nämä kaksi pilvistäkin päivää Monacossa, mutta seuraavat kaksi päivää olivatkin sitten aurinkoisia.
Soleil
Ps. Nuo kaksi päivää pitävät sisällään lähes 900 läpikäymätöntä kuvaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti