Historian muistoja ihmettelemässä sekä ihastelemassa, satojen ja tuhansien vuosien takaa. Näimme jopa 300 miljoonaa vuotta vanhan kivettyneen puunrungon sekä sen aidon ja oikea puhuvan peilin.
Olimme taas kyttäilleet sääennusteita tarkkaan. Vuorille tietysti halusimme, mutta siellä satoi vettä ja oli tosi kylmää niinkuin luvattiin ilmojen olevan kotonakin. Pohjoiseen päin ennustettiin lauantaille aurinkoa ja muille päiville vain pientä sadetta, ilmankin ennustettiin olevan lämpimämmän.
Meillä on aina ollut mielessä Würzburgin kaupunki. Se vaan on aina jäänyt, vaikka siitä läheltä on monesti ohi ajettu. Vuosi aiemmin oltiin myös täällä päin Main-jokivarressa ja ihanassa Miltenbergissa. Juttua tuosta reissusta löytyy täältä. Nyt päätettiin tutustua vähän kaupunkiin ja Main-joki varteen lisää. Oikeastaan emme olleet kovin perehtyneet mitä katselemme, mutta mukavaa ja yllättävääkin löytyi, kun meni taas vähän, niin kuin sokkona. Olenkin aina sitä mieltä ollut, kun on avoimin ja utelian mielin matkassa, niin koettavaa löytyy aina. En halua enkä pysty suosittelemaan mitään erityistä saksalaista kaupunkia, kun olen sitä mieltä, että jokaisesta löytyy jotakin katseltavaa. Yleensä näin ulkosuomalaisen silmille hyvin erityistäkin vielä.
13.5.2016: Ilma oli pilvinen, kun lähdimme pohjoista kohti ajelemaan. Vähän nakkasi vettäkin matkalla. Saipahan puhdistettua siitepölyt etulasista. Lämmintä oli kuitenkin lopulle kaksikymmentä astetta. Ruuhkaa ja viivästymää matkalla oli ennen Würzburgia vähän ja jännitimme kuinka meidän käy. Ehdimmekö käymään Decathlon Würzburgissa. Ehdimme viettää tässä shoppailuparatiisissa aikaa noin 45 minuuttia, kun kauppa sulkeutui kahdeksalta. Hyvä näin.
Katselin ipadiltä stellplatzeja. Mukava matkakaveri on ADAC Camping und Stellplatzführer, Mieheni ja Kissojen lisäksi. Vaikka ipadiltä löytyy monta muutakin vastaavaa sovellusta matkaparkeista ja leirintäalueista on tämä Adacin versio kaikista mukavin käyttää, helpoin klikkailla. Leirintäalueita tuosta löytyy 8500 ja stellplatzeja 5000 Euroopan eri maista. Tämä ei ole mainos, kun en tästä bloggaamisesta mitään rahaa saa vaikka mainostankin paikkoja aika ahkerasti. Täältä löytyy Saksan parhaat stellplatzit. Nämä stellplatzit ovat leirintäalueiden lisäksi palvelemassa meitä karavaanari-matkailijoita. Näitä on monen tyyppisiä, mutta parhaissa on suihkut ja pesu- sekä kuivauskone, jopa koiralle pesupaikka. Nämä sijaitsevat kaupunkien ja nähtävyyksien kupeessa sekä jokien ja järvien rannoilla. Monesti ovat jopa paremmalla paikalla kuin leirintäalueet. Tästä kartasta näkee stellplatzien sijainnit ja määrät hyvin maakohtaisesti tämän firman esittämänä.
Ajelimme Stellplatz an der Mainländeen Dettelbachiin Main-joen rannalle. Tässä paikasta mukava esittelyfilmi, ei tosiaankaan minun tekemä, myös kivaa esittelykuvaa Dettelbach-kylästä. 1 kw sähköä maksoi 0,50 euroa, 60 l vettä euron ja 24 tunnin pysäköinti 7 euroa. Ilmaiseksi sai tyhjentää kemiallisen vessakasetin sekä likavedet. Suomessahan näitä matkaparkkeja on tosi vähän verrattuna keski-Euroopaan. ABC-asemilla on esimerkiksi saanut tyhjentää likavedet ja vessan ilmaiseksi sekä ottaa vettä, joissakin paikoissa on ollut muutama sähköpaikka josta on maksu peritty, myös jossakin yöpymistä. Jossakin toisaalla on ollut palvelua mutta noita on jouduttu ilkivallan takia sulkemaan. Miksi näin Suomessa asiat ovat? En koskaan täällä ole nähnyt näihin asioihin liittyen ilkivaltaa enkä kyllä muuhunkaan. Nyt on suomalainen karavaanarijärjestö neuvotellut, että näillä meluisilla parkkipaikoilla yhdistyksen jäsen saa saa yöpyä viiden euron hintaan, kun muut joutuvat maksamaan kymmenen euroa sekä kaikki joutuvat maksamaan viisi euroa vessansa tyhjentämisestä. Täällä tuon vessakasetin saa tyhjentää ilman lähes joka paikassa. Joissakin missä on uusi tuo tyhjennys/vesipömpeli täytyy 50s kolikko laittaa, että saa tyhjennysluukun auki, mutta tuohon hintaan saa myös runsaasti astian huuhteluvettä.
Meillä on aina ollut mielessä Würzburgin kaupunki. Se vaan on aina jäänyt, vaikka siitä läheltä on monesti ohi ajettu. Vuosi aiemmin oltiin myös täällä päin Main-jokivarressa ja ihanassa Miltenbergissa. Juttua tuosta reissusta löytyy täältä. Nyt päätettiin tutustua vähän kaupunkiin ja Main-joki varteen lisää. Oikeastaan emme olleet kovin perehtyneet mitä katselemme, mutta mukavaa ja yllättävääkin löytyi, kun meni taas vähän, niin kuin sokkona. Olenkin aina sitä mieltä ollut, kun on avoimin ja utelian mielin matkassa, niin koettavaa löytyy aina. En halua enkä pysty suosittelemaan mitään erityistä saksalaista kaupunkia, kun olen sitä mieltä, että jokaisesta löytyy jotakin katseltavaa. Yleensä näin ulkosuomalaisen silmille hyvin erityistäkin vielä.
13.5.2016: Ilma oli pilvinen, kun lähdimme pohjoista kohti ajelemaan. Vähän nakkasi vettäkin matkalla. Saipahan puhdistettua siitepölyt etulasista. Lämmintä oli kuitenkin lopulle kaksikymmentä astetta. Ruuhkaa ja viivästymää matkalla oli ennen Würzburgia vähän ja jännitimme kuinka meidän käy. Ehdimmekö käymään Decathlon Würzburgissa. Ehdimme viettää tässä shoppailuparatiisissa aikaa noin 45 minuuttia, kun kauppa sulkeutui kahdeksalta. Hyvä näin.
Katselin ipadiltä stellplatzeja. Mukava matkakaveri on ADAC Camping und Stellplatzführer, Mieheni ja Kissojen lisäksi. Vaikka ipadiltä löytyy monta muutakin vastaavaa sovellusta matkaparkeista ja leirintäalueista on tämä Adacin versio kaikista mukavin käyttää, helpoin klikkailla. Leirintäalueita tuosta löytyy 8500 ja stellplatzeja 5000 Euroopan eri maista. Tämä ei ole mainos, kun en tästä bloggaamisesta mitään rahaa saa vaikka mainostankin paikkoja aika ahkerasti. Täältä löytyy Saksan parhaat stellplatzit. Nämä stellplatzit ovat leirintäalueiden lisäksi palvelemassa meitä karavaanari-matkailijoita. Näitä on monen tyyppisiä, mutta parhaissa on suihkut ja pesu- sekä kuivauskone, jopa koiralle pesupaikka. Nämä sijaitsevat kaupunkien ja nähtävyyksien kupeessa sekä jokien ja järvien rannoilla. Monesti ovat jopa paremmalla paikalla kuin leirintäalueet. Tästä kartasta näkee stellplatzien sijainnit ja määrät hyvin maakohtaisesti tämän firman esittämänä.
Ajelimme Stellplatz an der Mainländeen Dettelbachiin Main-joen rannalle. Tässä paikasta mukava esittelyfilmi, ei tosiaankaan minun tekemä, myös kivaa esittelykuvaa Dettelbach-kylästä. 1 kw sähköä maksoi 0,50 euroa, 60 l vettä euron ja 24 tunnin pysäköinti 7 euroa. Ilmaiseksi sai tyhjentää kemiallisen vessakasetin sekä likavedet. Suomessahan näitä matkaparkkeja on tosi vähän verrattuna keski-Euroopaan. ABC-asemilla on esimerkiksi saanut tyhjentää likavedet ja vessan ilmaiseksi sekä ottaa vettä, joissakin paikoissa on ollut muutama sähköpaikka josta on maksu peritty, myös jossakin yöpymistä. Jossakin toisaalla on ollut palvelua mutta noita on jouduttu ilkivallan takia sulkemaan. Miksi näin Suomessa asiat ovat? En koskaan täällä ole nähnyt näihin asioihin liittyen ilkivaltaa enkä kyllä muuhunkaan. Nyt on suomalainen karavaanarijärjestö neuvotellut, että näillä meluisilla parkkipaikoilla yhdistyksen jäsen saa saa yöpyä viiden euron hintaan, kun muut joutuvat maksamaan kymmenen euroa sekä kaikki joutuvat maksamaan viisi euroa vessansa tyhjentämisestä. Täällä tuon vessakasetin saa tyhjentää ilman lähes joka paikassa. Joissakin missä on uusi tuo tyhjennys/vesipömpeli täytyy 50s kolikko laittaa, että saa tyhjennysluukun auki, mutta tuohon hintaan saa myös runsaasti astian huuhteluvettä.
 |
| Mukavahan tässä rauhallisessa ympäristössä oli yöpyä reilun 40 muun kanssa. |
14.5.2016: Aamupalan ja puuhastelujen jälkeen jatkoimme matkaa. Aivan jäi harmittamaan miten mukavalta näytti Dettelbach emmekä käyneet pikkukaupunkiin paremmin tutustumassa.
Ajelimme Würzburgiin ja Main-joen rannalle stellplatzille, mistä olikin vain kivenheitto keskustaan. Tiistaista lähtien tähän rantariviin ei saa pysäköidä, mutta muualle isolle parkkipaikalle kyllä. Pysäköintimaksu oli klo 06-20 kolme euroa maanantaista lauantaihin yöltä ja sunnuntailta ei maksua peritä.
Niin lähdimme tutustumaan lähemmin Würzburgin kaupunkiin. Würzburg sijaitsee kauniisti Main-joen kummallakin puolella. Kaupungissa on reilut 130 tuhatta asukasta.
Katseltiin kaunista kaupunkia ja käytiin tietysti monessa kirkossa, mutta muutamasta käännyimme ovelta takasin, kun oli kirkonmenot meneillään. Suuntasimme Residenz Würzburgin hienoa puistoaluetta ihastelemaan sekä kävimme linnan sisältäkin katselemassa. Sisällä sai omaan tahtiin vapaasti kierrellä. Kauniita huoneita ja huonekaluja siellä oli, mutta kuvia ei tietenkään tuolla saanut ottaa. Tämä palatsi on rakennettu 1700-luvun alkupuoella. Linna ja sen ympärillä olevat puutarhat on merkitty UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1981.
Kun ollaan Main-joella niin pitää syödä alueen erikoista punakaalta, knöödelia ja sianlapaa (Schäufele). Hieno oli tämä Würzburgin vanha kaupunki.
14.5.2016: WÜRZBURG
Monituntisen kaupunkivaelluksen jälkeen tulimme mökkiautolle.
Stellplatzille olisimme saaneet jäädä yöksi, mutta ajattelimme kuitenkin lähteä ajelemaan rauhallisemmille seuduille.
Stellplatzille olisimme saaneet jäädä yöksi, mutta ajattelimme kuitenkin lähteä ajelemaan rauhallisemmille seuduille.
Meillä oli suunnitelma jäädä Marktheidenfeldiin tähän oikealle Stellplatz Martinswieseiin yöksi, mutta tuo oli suljettu jonkun tapahtuman takia. Alue olikin kyllä aivan tyhjä. Rannassa vain näkyi muutamia ihmisiä.
Ajelimme aivan sokkona sitten Lohr am Mainin kupeeseen ja jokivarteen Stellplatz Mainländeen yöpymään. Mökkiauton ikkunasta oli taas kissoilla ihmettelemistä, mm. jokilaivoja. Ajattelimme, että kuinkahan tämä on rauhaton paikka, mutta hiljainen oli karavaanariporukka ja lähiliikennekin yön aikana.
Ajelimme aivan sokkona sitten Lohr am Mainin kupeeseen ja jokivarteen Stellplatz Mainländeen yöpymään. Mökkiauton ikkunasta oli taas kissoilla ihmettelemistä, mm. jokilaivoja. Ajattelimme, että kuinkahan tämä on rauhaton paikka, mutta hiljainen oli karavaanariporukka ja lähiliikennekin yön aikana.
15.5.2016: Illalla tutkimme netistä, että mitä nähtävää täältä löytyy ja löytyihän sitä. Päänähtävyydet ovat raatitalo, kaupungintorni, kaunis kävelykatu, kalastajakortteli ja kaupunginmuuri, Kirkko St. Michael sekä linna jossa on alueen vanhasta historiasta kertova laaja ja kiinnostava museo, Spessartmuseum. Huh, sielläpä olikin sitten paljon kiinnostavaa katseltavaa,mm. satoja vuosia vanhoja astioita, puusepän työtila, sepänpaja, apteekki entisajan malliin, vankityrmä, 300 miljoonaa vuotta vanha kivettynyt puunrungon iso palanen, vankityrmä, kauniita vanhoja huonekaluja,..yms. ja sai heittäytyä satujen mailmaan. Kaikki niin kauniisti esille laitettuna. Aivan aisti menneen ajan.
Kaupungintorni - Der Bayersturm on saanut nimensä suvusta, joka 200 vuotta asui tornissa kaupungin palovartioina. Torniin on 147 porrasaskelmaa ja torni on 40 metriä korkea. Torni on rakennettu 1200-luvulla ja tätä ei ole toinen maailmansota vaurioittanut. Tämä koko Lohr am Mainin kaupunki on säästynyt kokonaan sodan tuhoilta.
"Grimmin sadut ovat saksalaisten Grimmin veljesten kokoamia satuja, joista tunnetuimpia ovat Hannu ja Kerttu, Lumikki, Prinsessa Ruusunen, Tuhkimo, Punahilkka ja Bremenin soittoniekat. Saksaksi Grimmin sadut on julkaistu nimellä Kinder- und Hausmärchen. Ensimmäinen satukokoelma julkaistiin vuonna 1812 ja seitsemäs painos vuonna 1857."
Kopio: https://fi.wikipedia.org/wiki/Grimmin_sadut
Lumikki sadun aito "puhuva peili" löytyi täältä Spessartin museosta. Yhtenä Lumikki-sadun esikuvana pidetään Maria Sophia von Erthalia jonka koti oli Lohrin linna. Tässä tarinaa tuosta.
Tämä oli kerrassaan ihana pikku kaupunki ja näitä tällaisiahan on Saksa täynnä.
15.5.2016: LOHR AM MAIN
Ajelimme Main-jokivartta eteenpäin maalaismaisemien ja kauniisti kumpuilevien maisemien halki.
Menimme Gemünden am Main -pikkukaupunkiin ja Campingplatz Saale-Inseliin. Minulla on aina tapana kaupunkien info pisteistä ja leirintäalueen respasta kerätä mukaan esitteitä. Niitä sitten kannan kotona välillä paperinkeräykseen. Leirintäalueen respan edessä oli esiteteline josta tarttui käteen kaupungin kävelykierros. Tässä tuo esite Englanniksi.
Ja niin lähdettiin tämä kiva pieni kaupunkivaellus kävelemään.
15.5.2016: GEMÜNDEN AM MAIN
Tänään piti sataa ajoittain, mutta sade oli heikkoa ja vain vähän ripisteli. Niin vähän, ettei auton etulasikaan kastunut kunnolla.
16.5.2016: Tänään maanantaina oli vapaapäivä ja pyhäpäivä, Helluntai, täällä Saksassa. Aamulla kulkureiden matka jatkui Würzburgiin jokivarteen samaan parkkiin, missä olimme lauantainakin. Tämmöinen kaunis sadan kilometrin jokikierros meillä tuli ajeltua parin päivän aikana.
Parkkipaikan läheltä lähti mukava vajaan tunnin kävelyreitti kaupunginpuutarhan läpi linnakkeelle, Festung Marienberg Würzburgille.
Linnakkeen paikalle on jo 706 rakennettu Marien-kirkko. 1201 on perustettu linna. 1253-1719 linna on ollut Ruhtinaspiispan asuinpaikkana. Linnankierros ja Piispan museoon oli pääsymaksu kuusi euroa yhteensä per henkilö. Saksassa ei suuria nämä pääsymaksut ole ja niin niissä käy paljon ihmisiä.
Linnakierroksella kävimme mm. linnan alla, jossa kuulemma menee yli kymmenen kilometriä käytäviä, katsottiin 105 metriä syvän kaivon pohjalle. Tuolta syvästä lähteestä otetiin vain ruuan valmistukseen ja eläimille vettä. Sitä ei uskallettu juoda, kun pelättiin sen olevan juotavaksi kelpaamatonta. Juomana käytetiin mietoa viiniä kolme litraa päivässä. Tuohon aikaanhan ei peseydytty, eikä vettä silloin tarvittu peseytymiseen. Käytiin myös ahtaassa vankityrmässä, jossa oli aikoinaan 30-35 ihmistä pidetty vankina. Suunnilleen ryhmämme verran ja tuli kyllä jo muutamassa minuutissa tukala olo.
Näkymät keskikaupungille ja jokilaaksoon tuolta kukkulalta ovat erittäin kauniit. Kävelimme linnan toista puolta kävelyreittejä takaisin mökkiautolle. Niin ihana elämys ja tallustelu oli tämäkin. Tämä oli suurin linnake missä olemme käyneet.
Linnakkeen paikalle on jo 706 rakennettu Marien-kirkko. 1201 on perustettu linna. 1253-1719 linna on ollut Ruhtinaspiispan asuinpaikkana. Linnankierros ja Piispan museoon oli pääsymaksu kuusi euroa yhteensä per henkilö. Saksassa ei suuria nämä pääsymaksut ole ja niin niissä käy paljon ihmisiä.
Linnakierroksella kävimme mm. linnan alla, jossa kuulemma menee yli kymmenen kilometriä käytäviä, katsottiin 105 metriä syvän kaivon pohjalle. Tuolta syvästä lähteestä otetiin vain ruuan valmistukseen ja eläimille vettä. Sitä ei uskallettu juoda, kun pelättiin sen olevan juotavaksi kelpaamatonta. Juomana käytetiin mietoa viiniä kolme litraa päivässä. Tuohon aikaanhan ei peseydytty, eikä vettä silloin tarvittu peseytymiseen. Käytiin myös ahtaassa vankityrmässä, jossa oli aikoinaan 30-35 ihmistä pidetty vankina. Suunnilleen ryhmämme verran ja tuli kyllä jo muutamassa minuutissa tukala olo.
Näkymät keskikaupungille ja jokilaaksoon tuolta kukkulalta ovat erittäin kauniit. Kävelimme linnan toista puolta kävelyreittejä takaisin mökkiautolle. Niin ihana elämys ja tallustelu oli tämäkin. Tämä oli suurin linnake missä olemme käyneet.
16.5.2016: FESTUNG MARIENBERG WÜRZBURG
Mukava ja kokemusrikas Helluntailoma, kiitos!
Toivomme kyllä seuraavalle pitkälle viikonlopulle vuorille sateetonta keliä.
Soleil
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti