Yhdessä läpikäyty iso operaatio, eläinsairaalassa vietetty yö ja toipilasaika ovat lähentäneet meitä.
En tarvitse mitään niin paljon kuin hunajaa…, sanoi Puh katsoessaan Nasua,…paitsi sinua, ystäväni.
– A. A. Milne –
Niin kuin aalto uittaa aallon yli valtameren, niin selviydymme mekin, toinen toistamme tukien.
Nämä meidän karavaanari-tupsukorvat ovat sukulaisia keskenään. Prinsessamme ja Ramses olivat sisarukset samasta pentueesta. Kuningatar on heidän siskonsa tytär. Kuningattarelle edesmennyt Ramses-eno oli erityisen tärkeä, he nukkuivat yhdessä ja tekivät lähes kaikki muutkin asiat aina yhdessä.
Kuningatar kaipaa lähelleen kovasti kissakaveria. Meidän palvelijoiden vieressä tai sylissä nukkuminen ei ole sama asia. Hän on oppinut, että tädin viereen pitää hyvin hiljaa hiipiä, että saa edes vähän aikaa olla lähellä ennenkuin täti lähtee pois.
Tällä kertaa täti ei lähtenyt pois, vaan jatkoi unia ja Kuningatar sai nauttia harvinaisista hetkistä tädin lähellä.
 |
| Kuvasarja otettu 22.2.2018 |
Kun ajattelen kaikkea sitä, mikä olisi jäänyt tapahtumatta ilman sinua, olen iloinen, että olet olemassa.
 |
| Kuva Siiristä 17.2.2017. |
Meidän alkuvuosi ei ole mennyt suunnitelmien mukaan. Viikon loppiaisreissulta San Marinoon jouduimme palaamaan matkalta takaisin kotiin meidän ihmisten sairastumisten takia. Kauhea flunssa kestikin monta viikkoa. Sen jälkeenkin on ollut monta ei niin toivottua mutkaa matkassa. Ihana vuoriretki kuitenkin päästiin tekemään tammikuun lopussa kotivuorille. Täällä on kuitenkin haaveita mukavasta pitemmästä reissusta ja luontolomasta, jonka toteuttamisajankohta pikkuhiljaa lähenee. :)
©Soleil
3 kommenttia:
Voi noita teidän kisuja. Toivottavasti ei mitään ihan kamalan vakavaa.
Ja toivottavasti siellä voidaan jo paremmin.
Talvisin terveisin hk
He ovat kyllä aivan ihania ja niin tärkeitä ja rakkaita minulle. :)
Kissojen terveyttä seurataan hyvin tarkkaa ja saksalaiset lääkäritkin ovat hyvin tarkkoja. On vain tosi asia, että muutamalla kissarodulla on enemmän terveysongelmia. Jotka mekin olemme saaneet kohdata. Saksalaislääkäreiden mukaan paljon suu-, sydän-, munuais- ja lonkka ongelmia. Vuosia sitten eräs paljon kissamaailmassa mukana ollut sanoi minulle, että hyvin moni kuolee jo ennen seitsemää ikävuotta. Ja kun on kuullut ja nähnyt näin olevan, niin olen ollut hyvin yllättynyt ja surullinen kuinka upealla rodulla on paljon terveysongelmia. Prinsessan ja Ramseksen kahdeksasta sisaruksista elää enää vain kolme pentueen pienintä, Prinsesamme oli pienin. Ramses ja velipoika kuoli 9v yllättäen sydämen pysähdykseen ja vanhemmat alle ja vähän yli seitsemän vuotiaina. Toinen vanhemmista sairasti sydäntä puoli vuotta. Jalostuskissoja kyllä ultrataan ja kuvataan, mutta sillä seulotaan vain ne sairaimmat pois, kun terveysongelmat eivät vielä vuoden ikäisenä näy vaan vuosien päästä. 30% sydänsairaiden kissojen ensioire ja merkki on äkkikuolema. Ramses oli elämänsä terve tuohon surulliseen viimeiseen iltaan asti, kun sydän vain pysähtyi yllättäen. Minulla on häntä vieläkin niin kova ikävä. Sillä menetinhän ahkerimman apulaisen viereltäni. Vaikka ihania ovat nämä muutkin apulaiset.
Kaikilta kissoiltamme olen myös pessyt hampaita aivan pennusta asti, mutta silti Prinsessalta on suuta operoitu jo vähän alle yksi vuotiaana. Ei auta hampaiden pesu jos hampaat alkaa syöpymään juuresta päin, aiemmin puhuttiin hammassyöpymäsairaudesta FORL nykyään TR-leesiot. Ei heidän hampaansa ulkoapäin olleet surkeassa kunnossa vielä, mutta rontgenkuvat kertoivat karun totuuden. Kuningattaren suussa ei ollut kuin vähän hammaskiveä, mutta takahampaista vain kaksi ei ollut alkanut syöpymään juuresta päin. Olin aika järkyttynyt moisesta. Molemmilta lähtivät kaikki loput takahampaat pois. Ainoastaan edessä olevat pienet hampaat jäi. Saksalaislääkärin mukaan niiden kanssa ei ole samaa syöpymä ongelmaa.
Operaatiosta on jo aikaa reilu kaksi viikkoa. Lauantaina loppui lääkekuurin syönti. Uudella tavalla syönti on ollut heillä opetellussa ja onhan suu särkylääkkeistä huolimatta ollut varmasti kipeä, mutta nyt jo menee paremmin. Pari viikkoa olen heitä syöttänyt. Viikon kumpaakin neljä kertaa päivässä sekä ruiskulla antanut vettä suuhun. Jatkuu,..
Suurin huoleni on nyt se, että onko meillä nyt oikeasti sydänsairas kissa. Huomenna tiedämme enemmän sydäntutkimuksen jälkeen. Olen aina pelännyt kissan nukutusta tosi paljon. Täällä nukutus tehdään turvallisemmalla tavalla, mutta silti Kuningattarella tuli nyt täällä kolmannen kerran nukutettuna pieniä ongelmia. Hänen vasempaan keuhkoon tuli vähän vettä, lääkärin mukaan hyvin lievä keuhkopöhö. Hän sai heti nukutuksessa kaksi kertaa lääkettä ja myös kaksi kertaa nukutuksen jälkeen. Menimme iltapäivästä potilaita katsomaan ja tuolloin keuhkot kuvattiin jo kolmannen kerran ja vettä oli vain hyvin vähän, seuraavana päivänä ei enää ollenkaan. Se mikä tuon keuhkopöhön todennäköisesti aiheutti on sydämen vajaatoiminta eli rodun yleisin sydänsairaus HCM.
Tuo on minua syvästi järkyttänyt, mutta olemmehan näistä asioista jo monet vuodet jo puhuneet. Kuningatar täyttää toukokuussa kahdeksan vuotta ja on juuri siinä riskialttiissa iässä. Tuostakin olemme puhuneet paljon. Toivon vielä kuitenkin, että sydänlihas ei olisi paksuntunut ja jos on niin lääkkeillä voidaan sydänsairauden etenemistä hidastaa. Jos sydän on sairas, niin eliniän ennuste on kuitenkin vaikeaa. On mahdollista, että yksi hetki vain sydän pysähtyy tai tulee kivulias tukkeuma. Noiden asioiden pelko pitää vaan saada arjesta minulla pois ja nauttia yhteisistä hetkistä suurin sydämin.
Voi, kuinka suuri ilo onkaan ollut tuo Siiri. Kohta on kaksi vuotta mennyt kun munuaisvika yllättäen ilmeni. Munuaiset näyttivät jo silloin pieniltä surkastuneilta ja pissa oli punaista. Vuosi meni aivan normaalisti, söi vain erikoisruokaa ja sai munuaisten toimintaa helpottavaa lääkettä. Ei ollut mitään ongelmia vuoden aikana , kun sitten viime kesänä heinäkuussa tilanne oli veriarvojen osalta kriittinen vaikka Siiri ei siltä itse vaikuttanutkaan. Olen niin kiitollinen saksalaisesta eläinlääkärin hoidosta, mutta myös siitä kuinka olen Siiriä itse hoitanut. Esim. tarkkailen koko ajan hänen syömistä. Joku päivä jos syö vähän huonommin, kesän jälkeen on ollut tuota tyypillistä munuaisen vajaatoiminnasta kärsivän ruoka halun muutosta, niin annan hänelle silloin ruokapaloja vähän suuhun. Siiri juo myös itse vettä, mutta joka päivä annan muutaman ruiskullisen vettä hänelle, että munuaiset saavat enemmän vettä. Jos en olisi heinäkuun lääkärissä olon jälkeen häntä lisä syöttänyt, niin en tiedä olisiko Siiri selvinnyt silloin. Tiedän, että äkkiromahdus voi tulla nopeastikin, mutta jokainen yhteinen päivä on onnen päivämme, kun Siirillä menee hyvin ja hän leikkii ja nauttii elämästä. Voi hyvänen aika kun jo säikähdin yksi ilta toissa viikolla. Vähän aikaa Siiri kulki pitkin taloa ja ähisi. Hetken ajattelin jo että loppu tuli jo, mutta pian huomasin, että taitaa olla kakka ongelma. Onneksi olen aina pitänyt kissojen takia lääkevarastossa ummetusperäruiskeita. Nyt ensi kertaa sitä käyteltiin ja Siiri sai nopean helpotuksen tuskaansa. Voi miten onnellinen hän oli kun sai helpotuksen.
Lähetä kommentti