 |
Riomaggiore on eteläisin kylä.
|
Cinque Terren alue on Unescon suojelema kansallispuisto. Suojelun kohteena on myös vedenalainen luonto. Tämä alue kuuluu Ligurian rannikkoalueeseen ja muodostaa osan Italian Rivieraa. Italian Riviera on Ligurianmeren ja Välimeren rannikolla, alue alkaa Ranskan rajalta ja päätyy Toscanan alueeseen.
 |
Cinque Terre eli viisi maata - viisi ihastuttavaa pikkukylää kirjavineen taloineen. Kylissä asuu yhteensä noin viitisen tuhatta asukasta. Kalastajakylät ovat eläneet jyrkän ja vaikeakulkuisen vuoriston johdosta eristyksessä muusta maailmasta aina 1800-luvulle asti , kun rautatie jokaiseen kylään tuolloin rakennettiin. Tätä ennen kyliin kulku tapahtui meriteitse ja sekin tuulisena talvi kuukausina oli monesti hankalaa. Nykyisinkään näihin kyliin ei pääse autoilla kuin paikalliset asukkaat.
 |
Tälle alueelle tyypillistä maisemaa on merestä jyrkästi nousevat kallionseinämät, kylät vähän erikoisissa paikoissa meren rannassa tai jyrkänteen päällä ja siihen lisänä kylien ympärillä jyrkillä rinteillä terassimaisesti laskeutuvat viini- ja hedelmäviljelmät. Nämä kaikki yhdessä tekevät tästä alueesta ainutlaatuisen ja erilaisen kuin mitä on muualla Italian rannikolla. Kylät kauempaa katsottuna näyttävät värikkäiltä taideteoksilta. Ovat lisäksi romanttisia kalastajakyliä kuljeskella kapeilla kujilla holvikaariporttien alta, nousta ja laskeutua portaikoissa, joita kylissä riittää, istuskella kallion jyrkänteen päällä tai venesatamassa ja katsella merelle sekä istahtaa välillä ravintolaan syömään maukasta pastaa ja merenherkkuja.
 |
Joka paikassa mainostettiin kävelyreitistä kylien välissä, Via dell’Amore rakkauden polku, jyrkänteen reunalla meren läheisyydessä, mutta ne olivat lähes kaikki tällä kertaa suljettuja. Tämä vähän harmitti. Tunnetuin näistä on Riomaggioren ja Manarolan välillä, jonka olisin niin halunnut nauttien kävellä.
 |
Ostimme viikon junalipun Levannon ja Riomaggioren välille eli näihin viiteen kylään. Junalla sai kulkea niin paljonko halusi ja hinta oli 12.50 euroa. Junia kulki vajaan tunnin välein.
En voi sanoa mikä kylistä oli kaunein tai viehättävin. Paljon niissä oli samaa, mutta kuitenkin jokainen kylä oli erilainen. Riomaggioressa ja Manarolassa oli eniten aasialaisia turisteja. Cornigliassa taas vähiten ja kylä oli pienin. Vaikuttiko se sitten asiaan, että rautatieasemalta päin kylään noustiin noin 400 porrasta, ettei se turisteja niin tuo kiinnostanut? Vernazzassa ja Monterossossa katselimme kuvia kuinka oli lokakuussa 2011 mutavyöry tehnyt tuhoja, eikä kuolonuhreiltakaan ollut vältytty. Monterossossa, kun kiertelimme oli ainut päivä kun näissä kylissä kävimme, että sade vähän haittasi olemistamme.
Niin ihania päiviä, kun kävelimme kapeilla kujilla sekä rannoilla. Istahdettiin usein katselemaan ja kuuntelemaan näiden kylien elämää. Rauhallista ja kiireetöntä oli kylissä ja nämä hetket meilläkin. Nautittiin niin täysillä näistä kylistä ja hetkistä. :)
24.11.2014: RIOMAGGIORE
24.11.2014: MANAROLA
25.11.2014: CORNIGLIA
25.1.2014: VERNAZZA
28.11.2014: MONTEROSSO
Niin kiitollinen olen näistä hetkistä ja päivistä. Mikähän minuun on mennyt kun tuntuu, että aina vaan nautin reissuistamme enemmän ja olen niistä aina vaan onnellisempi ja kiitollisempi?
Kiitos taas Mieheni ja elämä!
Soleil
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti