12.12.2015-6.1.2016 Joululoma: 5-osa, AUTOILUA

Viisi ihanaa ja muistorikasta päivää pikkuautolla ajellen ympäriinsä.

Meillä oli mukavat muistot edellisvuoden Joululomalta, kun vuokrasimme henkilöauton ja lähdimme sillä kurvailemaan maaseudun pikkuteille. Tämä oli kerrassaan ihana päivä, IHANA AUTORETKI MAASEUDULLA ESPANJASSA. Onneksi tietokoneeni kansioista tuota autoretkipäivää voin käydä aina yhä uudestaan fiilistelemässä. Usein jopa kyynel vierähtää poskelleni, kun tulee niin mukavia muistoja tuosta seikkailupäivästä. Kiitos!


28.12.2015: Leirintäalueelta vuokrasimme nytkin auton viideksi päiväksi alle sadan euron hintaan vakuutuksineen. Tämä on Espanjassa edullista. Ja sehän oli sitten taas mukavaa rauhallista menoa.

Vuosi aiemmin kävimme Rojaleksen pikkukaupungissa kävellen kiertelemässä, mutta meillä jäi katselematta Cuevas Del Rodeo-luolat. Niinpä suuntasimme aivan ensimmäiseksi näitä nyt autolla katselemaan. Näissä muutamassa vanhassa asuntoluolassa asutaan vieläkin, mutta pääasiassa asunnot näyttivät olevan käsityöläisten ja taiteilijoiden työpajoina. Sitä taas ihmettelin, että miten ihmiset elää. Tämä on yksi suosittu turistien käyntikohde ja törkyläjiä oli täälläkin.

Cuevas Del Rodeo

Tämän jälkeen suuntasimme Torreviejan keskustaan ja rannalle kävelemään.

Torrevieja

Paluumatkalla käytiin kauppakeskuksessa.

Kisut saivat uusia leluja ja siitäkös syntyi suuri ilo kaikille. Jätkä aivan ihanaksi villiintyi, puuhkahäntä vain heilui. :)

29.12.2015: Teimme aivan ihanan kiireettömän autoretken Hondonin laaksossa. Ajelimme ainakin Hondón de los Frailes-, La Canalosa-, El Fondó de les Neus-, Alguasta-, Pilares-, La Romana-, Algueña-, El Cantón-, El Partidor- ja Mahoya -kylien läpi. Käytiin ajelemassa massiivisen näköisen marmorikaivoksen alueella Algueñassa. Ajoimme niin kapeilla teillä, jonne emme olisi mökkiautollamme ajaneet. Tämmöisestä autoretkestä tykätään. Paljon kauniita laakso- ja vuorimaisemia.

29.12.2015: HONDON VALLEY 

30.12.2015: Tämä oli ollut mielessä meidän ensimmäisellä Joululomalla, kun Albirissa olimme, mutta tuo jäi silloin käymättä. Olin aivan unohtanut tämän El Castell de Guadalestin maalauksellisen pikkukylän. Kiitos, sinulle suomalainen Karavaanari, joka kerroit tästä paikasta!

Niin lähdimme heti aamusta iloisin ja avoimin mielin nauttimaan tästä päiväreissusta, maisemista ja tunnelmasta, myös toistemme seurasta. Ilmakin oli mitä parhain.

Kylän päänähtävyydet:

"- L'Alcozaiban (myös San Jose) -linna, jonka maurit rakensivat 1000-luvulla.
- Alcalá, kallionjyrkänteellä sijaitseva torni.
- Katolinen barokkikirkko, Mare de Déu de l'Assumpció/Nuestra Señora de la Asunción, rakennettiin 1700-luvulla.
- Guadalestin vankityrmä, rakennettu 1100-luvulla.

- Museot, mm. nukketalomuseo, kidutusmuseo, moottoripyörä- ja miniautomuseo sekä Orduña-suvun museo."
Kopio, näiltä sivuilta.

Menoreittimme.

Tämä alle 200 asukkaan kylä on yksi Espanjan suosituimmista turistikohteista noin 2 miljoonalla vuosittaisella vieraalla. Nyt vieraita oli, muttei tungokseen asti. Kylä sijaitsee 595 metrin korkeudella kolmen vuoren laaksossa. Pohjoisessa on Sierra de la Xortà (1126 m.) etelässä Sierra de Aitana (1558 m.) ja lännessä on Sierra Serrella (1361 m.).

Oli ihana istahtaa tupaten täynnä olevaan ruokapaikkaan syömään päivän menu. Meteli oli melkoinen, kun perheet ja vaeltajat toisilleen isoäänisesti juttelivat. Tuli aivan muistoja mieleen, ruokapaikkametelistä Kiinasta.

Kylä on kerrassaan ihastuttava. Vuoret kauniisti siinä ympärillä ja alhaalla Guadalestin patojärvi. Ylhäältä kylän linnoitukselta on kaunis näkymä aivan merelle asti ja ihanaan Alteaan reilun kahdenkymmenen kilometrin päähän. Mitkä vaellusmaisemat tämä seutu tarjoaakaan, voin vain kuvitella.

Ihastelimme, katselimme ja nautimme näistä maisemista ja tunnelmasta suurella sydämellä!

EL CASTELL DE GUADALEST

Täältä ei olisi millään malttanut lähteä pois. Aivan mahtava päivä. Ajelimme kauniiden espanjalaisten vuorimaisemien läpi, ilma oli lämmin, aurinko paistoi ja seura parasta. Tämän loman pohjois-Espanjan vuoripäivien jälkeen toiseksi muistorikkain päivä.

Ja tässä paluumatkamme.

31.12. 2015: Käytiin katselemassa Santa Polan kaupunkia ja ranta-aluetta.

Vuoden 2015 viimeiset kuvat näistä meidän niin rakkaista "iltatähdistä". Kuvat otettu illalla yhdentoista jälkeen. Ilmeet jo kertovat, että eikö me aleta jo nukkumaan. Kuningatar on jo väsähtänyt. Jätkäkin lempipaikallaan isännän jalkojen päällä nukkumaan lähtöä odottaa.

Ei ihan vielä aleta, kun isäntä ja mamma käyvät hetken katsomassa leirintäalueella uudenvuoden juhlintaa ja vaihtumista. Meidän uusi vuosi vaihtui moottoritien päällä sillalla johon leirintäalueen pieni ilotulitus hyvin näkyi. Espanjassahan ei yksityiset ilmeisesti saa ampua raketteja ja tuon ymmärrän hyvin, kun ruohikot ja metsät ovat niin kuivia. Leirintäalueen ravintoloiden, kaupan ja kylpylän pihalla oli perhejuhla. Järjestettyä ohjelmaa sekä paljon iloa ja naurua sekä tanssia ja musiikkia. Espanjassakin kuuluvat hatut ja pillit Uuden Vuoden juhlintaan samallalailla kuin Saksassa. Lapset polttivat sädetikkuja. Musiikki kuuluikin vaimeasti mökkiautoon aivan aamuviiteen asti.

Niin päättyi vuosi 2015 ja alkoi uusi 2016.

1.1.2016: Viimeinen autoretkemme suuntautui Guardamar del Seguran rannalle. Olemme kahtena edellisenä vuotena kävelleet Uuden Vuoden päiväkävelyn Altean ja Albirin rannalla. Tuntui mukavalta vuosi aloittaa nytkin meren rannalla käsikädessä kävellen, nyt lisäksi pehmeällä ja lämpimällä rantahietikolla. Niin kuin tuo nuoripari edessämme, vanhemmat myös luonnollisti samaan tyyliin. Seurattiin rannan rauhallista elämää, jonkun koirien villejä juoksuleikkiä. Rantakadulla krääsäkauppiaat yrittivät tehdä kauppaa. Iloa toi myös pyhävaatteissa häkkilintua ulkoiluttavat pikku-tytöt.

Mielissämme oli myös vähän jo haikeutta, kun puhuimme, että huomenna on käännettävä nokkamme pohjoista kohti. Tässä talvisäässä olisi niin mukava jatkaa lomailua.

Mökkiauton etuteltassa oli ikkunat ja ovi auki, mutta mittari näytti mukavasti 33.3 lämmintä näin Uuden Vuoden päivänä ja tuohan tuntui meistä mukavalta. Tämä 2015 Joululoma oli ollut paljon lämpimämpi kuin edellisvuoden. Ei ollut niitä kovia tuuliakaan ollut.

Niin tuttu näky tämä. Jätkä kyllä tietää lämpimimmän paikan mökkiauton ikkunoilla. Voi miten hän nauttikaan kolmannesta Joululomasta Espanjan auringossa ja lämmössä! Hän niin rakastaa aurinkoa, niin kuin mammansa ja isäntänsäkin, kissoistamme eniten.

Illasta purimme leirimme. Aamulla matkamme jatkui.

Soleil

Jatkuu paluumatkalla,..

Ps. Kirjoitettu 18.07.2016. Nämä Joululoma muistot ovat niin ihania, kun kaikki karavaanarit ovat vielä onnellisesti yhdessä ja kaikki on hyvin. Näiden kuvien läpikäyminen on ollut hyvin raskas ja vaikea tehtävä. Mehän olimme Ramseksen kanssa yhdessä kaikki alkureissun kuvat läpikäyneet, osan tästä 5.osasta, mutta Ramseksen lähdön jälkeen meni aikaa etten voinut tulla näitä kuvia edes katsomaan. Hän oli minun sylissä tai makasi hiirikäteni päällä niin kuin noin tunti ennen lähtöäkin. Kuvia läpikäydessä on välillä tuntunut, että sydän pakahtuu ikävään, eikä kyyneltenkään läpi ole aina ollut hyvä näkyvyys.

Vielä olisi noin 800 kuvaa läpikäytävä meidän viiden ja parhaan karavaanariporukan viimeiseksi jääneeltä Joululomalta. Se ei ole helppo tehtävä, enkä tiedä pitkäänkö aikaa tuossa menee. Helpompi olisi jättää homma kesken. Toisaaltahan nämä kuvamuistot on suuri rikkaus, mutta taas toisaalta niin ikävä asia, kun ei enää viidestään Joululomalle päästä. Täytyy ajatella näin.

Elämä ei ole ne päivät jotka ovat menneet, vaan ne jotka jäivät muistiin.