21.5.2017: TONAVA KAUNOINEN!

Tallustellen valssiaskelin Tonavan rannoilla.

Ajelimme sunnuntairetkelle Öpfingen-kylään ja jätimme auton Tonavan rannalle parkkiin. Lähdimme tälle 12 kilometrin kävelykierrokselle, joka kulki aivan maalaismaisemissa jokivartta pitkin, peltojen halki ja neljän kylän kautta. Ilmakin oli mukavan lämmin. Ei helteinen, niin kuin viikolla jo mittari näytti mukavasti +29 lämpöastetta.

Hevosella näkyi olevan liikaa jalkoja.

Ennen voimalaitosta joessa on leveä suvantoalue, joka on sivuhaara Tonavasta ja ilmeisesti tehty voimalaitoksen takia. Täällä oli paljon lintuja, erityisesti toisella puolen jokea.

Kolmen eri nokikanaperheen pesää joessa puiden päällä, kaksi harmaasorsaa, puussa laulaa räkättirastas ja joessa uiskentelevat tukkasotkapariskunta.

Merihanhi taiteili uppotukilla, toinen tukkasotkapariskunta istuskeli puun päällä ja silkkiuikut uiskentelivat kiireisinä.

Täällä silkkiuikkupariskunnalla ei ollut kiire. He olivat pesimispuuhissa. Hautoja poistui pesästä meidän nähtyämme, mutta palasi heti pesäänsä, kun menimme kauemmas. Joen pienessä saaressa oli pari lokkia sekä rannalla joutsen ja afrikanhanhi.

Näillä mattimyöhäisillä näytti olevan kova kiire pesänrakennustyössä. Silkkiuikkupariskunta keräsi vauhdilla lumpeenlehtiä kasaan. Näppärän näköisesti irrottivat lehtiä, jos lehti ei repimällä lähtenyt irti, niin sukeltaen se viimein tarttui nokkaan ja pesänrakennusmateriaaliksi. Toivottavasti pesän perustukset olivat vahvat, ettei kovempi aallokko hajoita heidän pesää.

Voimalaitosrakennus alajuoksulta päin.

Tonavan ylitys toi meidät peltoaukealle, jonka takana oli Oberdischingenin kylä. Peltoaukeamalla oli mm. iso hernepelto, pellolla kauempana kaksi afrikanhanhea tallusteli ja taivaalla liiteli hiirihaukka, joka hetkeksi istahti kaukana puuhun.

Syksyllä kylvetyt viljapellot ovat jo kovaa vauhtia tuulentumassa.

Tämä heinäpelto oli korkeaa ja rehevän näköistä, mutta tämä ei taida olla timoteita? Jossain pellonlaidalla katsoin kuinka luonnonheinä jo kukki. Kerättiinhän jo vapun aikoihin ensimmäinen heinäsato meidän kotinurkilla.

Rypsipellot ovat jo jonkin aikaa loistaneet ihanan keltaisina. Kylän laitamilla oli jalkapallopeli meneillään. Voi miten kentänlaidalta tuoksuikaan sieraimiin aivan taivaalliset tuoksut, grillimakkara, kun ohi kävelimme.

Ylitimme Tonavan autotietä pitkin. Joku pyöräili jokivarren vasemmalla puolella ja rantapusikoiden alta lähti kiirellä karkuun 6-7 merihanhiperhettä. Poikaset olivat jo aika isoja. Hännän pitäjänä kulkivat afrikanhanhipariskunta.

Saavuimme pian Ersingenin kylään. Makkaran tuoksu oli saanut aikaan hirvittävän nälän, pienet eväämmekin jätimme autoon. Arvelimme, kun kylän keskustaan päin ei reittimme kulkenut, että syötävää ei löydy kylästä. Vastaan putkahtikin, Gasthaus Hirschen. Hevoset pihassa ja piharavintola lähes täynnä muitakin ulkoilijoita, lähinnä pyöräilijöitä. Niin istahdimme pöytään ja tilasimme pienen suolaisen välipalan talon omia tuotteita. Vanhempi mies, joka ilmeisesti oli paikan isäntä, kävi asiakkaitaan jututtamassa. Hän kävi sanomassa, että heillä on sisätiloissa isompi porukka joten menee 15-20 minuuttia palvelussa. Takapihalla näytti olevan porukkaa enemmän juhlavaatteissaan. Myöhemmin isäntä kävi kysymässä, mistä olemme ja onko syötävämme hyvää. Talon tekemä maksamakkara oli aivan taivaallisen herkullista. Mieheni kysyikin olisiko sitä myytävänä, mutta ei ollut. Isäntä käski tulla käymään uudemman kerran. Täällä oli iloisen leppoinen maalaistunnelma.

Vatsat sopivasti ravittuna jatkoimme matkaa.

Hyi kauhistus näitä kummituspuita ja mitä niistä tarkemmin tarkasteltuna löytyikään.

Lampaita oli muutama yhdessä aitauksessa. Täällä oli alue, mistä oli paksusti multaista peltomaata kaivettu pois ja sen alta soraa otettiin ja jalostettiin.

Näillä lammilla ei ollut kuin muutama lintu, mutta puista ja pensaista kuului sitäkin enemmän pikkutipien laulua. Ruokojen piilossa liikkui joku pikkulintu, jota pitkään kyttäilin, mutta ei siitä tätä parempia kuvia saanut. Tämä on uusi lintulajibongaus ja meidän mielestä rytikerttunen. Kerro, jos olet eri mieltä lintulajista.

Saavutiin Rißtissenin pikkukylään, jossa kävimme pankkiautomaatilla. Taivaalla lenteli huteran näköinen helikopteri. Saksassa näitä lentoharrastajia riittää. 

Peltoaukean läpi saavuttiin jälleen Öpfingenin kylän alueelle. Hevoset juoksivat iloisesti meitä vastaan. Olimme taas tälläkin kävelyllä ihmetellen puhuneet siitä kuinka ihanasti ihmiset tervehtivät täällä Saksassa. Jopa ohi ajavat pyöräilijät.

Jälleen Tonavan rannassa.

Mukava sunnuntairetki Tonava-kaunokaisen rannoilla valssien! :)

Soleil