Katselemassa jokiuomia, kuuntelemassa veden lorinaääniä, ihmettelemässä Saksan vanhinta marjakuusta ja nauttimassa ympärillä olevista maisemista. Hiljaa katselimme myös, kun vasikka ruokaili luonnollisesti emonsa utareilla.
Kapeammallakin tiellä ja jyrkemmälläkin rotkon reunalla pyöräilimme. |
Hellesää, yli kolmenkymmenen asteen lämpö, on estänyt meitä lähtemästä karvaisten Karavaanareiden kanssa viikonloppureissuille. Nyt luvattiin vähän viileämpää, jopa alle 25 asteen lämpöä vuorille, joten lähdimme viikonloppureissulle. Ensin ajattelimme mennä kotoiseen Füsseniin tai kotivuorille Oberstdorfiin, mutta televisiossa oli viikolla kerrottu, kuinka Saksan vuorialueilla on paljon lomalaisia. Päätimme olla turistipaikkoihin menemättä ja vältellä ihmiskontakteja tänä koronaikana.
Hoksasimme tämän maalaismaisemapaikan ja alueen jonka ohi on muutama kerta ajettu, mutta muuten tuntematonta on alue. Arvelimme täällä olevan ihmisiä paljon vähemmän.
Obermaiselstein-kylästä käännyimme Riedbergstraßelle.
Tie ja Riedbergpass 1407 metrissä on Saksan korkeimmalla merenpinnasta kulkeva yleinen autoilla kuljettava passo/ylitystie. Eihän tämä mikään elämystie ole, mutta 16% jyrkkyys ja pienet mutkat tekivät tien ihan mukavaksi. Sanoisinko, että tie on hyvä aloittelevalle passoteillä kulkevalle. Nyt osalla matkaa oli tietöitä. Korkeampia ja jyrkempiä yksityisiä pelto- ja vuoriteitä on Saksan vuorialueilla paljon, mutta niillä ei saa kulkea kuin maanomistajat, vaeltajat ja pyöräilijät.
Olimme menossa Wohnmobilstellplatz in Balderschwang Allgäuhin, mutta matkaparkki olikin täynnä. Tien toisella puolella hissiaseman isolla parkkipaikalla oli tilaa, Parking lot day/night Balderschwang, jossa yö maksoi 13 euroa. Parkkipaikalla oli muistutus, tottakai, etäisyyksistä ja maskin käytöstä, niin kuin se on ja on tullut jo normaaliksi keväästä asti.
Parkkipaikalla oli myös muita karavaanareita, mutta ei ihmisiä liikaa. Olikohan joku vasta lähtenyt, kun saimme mukavan reunapaikan tällä näkymällä. Edessämme keskellä "ruttojuuri"-pöheikössä lorisi mukavasti pieni puro. Olimme taas Allgäun Alpeilla ja Naturpark Nagelfluhkettenin alueella.
Aamupäivällä lähdimme pyöräretkelle lähivuorille.
Kyllä kelpaa koiranomistajilla, kun voi kartalta katsoa mistä löytyy alueella koirankakkapusseja. |
Nautimme ylemmäs vuorille noustessa vielä enemmän maisemista ja lehmänkellojen äänistä.
Olimme vuorilla Euroopan vedenjakajalla, josta toiselta puoleta vesi laskee Pohjanmereen ja toiselta puolelta Mustaanmereen.
Harvoin näkee vasikkaa emolehmän utareilla ruokailemassa.
Suosimme paikallisten tuottajien tuotteita. Tästä automaatista lähti mukaan juustoa, makkaraa ja hunajaa.
Katselimme taas eri kulmalta Immenstadt im Allgäuhin ja Grünten-vuorelle päin, jossa olimme edellisellä vuorireissulla.
Viime vuorireissun olimme toisella puolen vuoria, 17-19.7.2020: 1.Osa, Maskit naamalla Allgäun vuorille. Kävimme Steinebergin huipulla.
Toisena päivänä pyöräilimme, 17-19.7.2020: 2.Osa, Upea 45 kilometrin pyöräretki kauniilla vuorilla. Kurvailimme tämän rengasmatkan vuorilla, jokivarsilla ja laaksoissa.
Nyt pyöräilimme tämän reitin.
Matkaa tälle kiireettömälle ja mutkikkaalle reitille tuli ainoastaan 25 kilometriä, mutta nousumetrejä oli mukavasti 780.
Kuvia lisää pyöräreitin varrelta musiikin "Fairy heaven" kera.
15.8.2020: Mit dem Fahrrad in Balderschwang - Allgäuer
Alpen
Vaikka vieressä kulki mutkatie joka on moottoripyöräilijöiden suosiossa, niin ennen pimeän tuloa liikenne rauhoittui ja yö oli hiljainen.
Olen vesi joka solisee purossa,
hyväillen sinua
Olen puro joka antaa vedelle uoman
uomassa kohtaan sinut
Olet joki jonka syliin suljet puron
Olemme meri jossa rakkautemme täyttyy
- SeijaAnitaKaipio,30.10.2016 -
Oli mukava vuoripäivä!
©Soleil
Ps. Seuraavana päivänä teimme pienen pyöräilyvaellusretken.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti