Tämä on suora kopio reissupäiväkirjastani. Liitän tekstiin vain muutamia kuvia ja linkkejä. Loppuun laitan sitten linkin näiden päivien valokuva-albumiin. Musiikkia soimaan.
Maanantai 23.9.2013 - 4päivä
-
Nukuimme ja laiskottelimme aamulla pitkään. Minä kyllä jo valvoin aamuyöstä kun kaksi Kissoistamme oli
niin kainaloisena ja heillä oli myös juoksuleikit joskus viiden jälkeen. Kun kahdeksan
jälkeen nousin oli ulkona lämmintä vain reilu kahdeksan, mutta
auringon noustessa lämmittämään, ilma alkoi pian lämpeämään.
-Aamupalan ja aamupuuhien jälkeen, vasta kymmenen jälkeen jatkoimme matkaa. Täällä olisi kyllä viihtynyt pitempäänkin. Tänne voimme hyvin tulla pitkänäviikonloppunakin.Kävimme ruokakaupassa vielä järvellä.
-Ajoimme Itävallan puolella moottoritiellä mutta Sloveniaan ajoimme pienempien teiden kautta siitä syystä, että nähdään paremmin maisemia ja maaseutua. Ajoimme Sloveniaan Wurzenpassin kautta, se oli vain 1073 metrin korkeudessa. Nousua oli muutama kilometri ja laskua 18 prosentista eli aika jyrkkää tietä. Ilma Slovenian puolella lämpeni.
-Sen jälkeen ajelimme Kransjka Goraan joka on tunnettu talviurheilukeskus. Kävimme ihastelemassa pientä lampea, Jasna-järveä ja sen takana olevia kauniita vuoria, täällä oli muitakin ulkoilevia. Nyt illalla tätä kirjoittaessa katson netistä Kransjka Goraa ja huomaan, että siellä olisi ollut Planican lentomäki. Eipä huomattu mitään kylttejä, harmittaa.
-Pienemmät tiet joita ajelimme, olivat paikoin aika kapeita ja pinnaltaan röpelöisiä, erityisesti kylien kohdalla. Maaseutu näytti mukavalta, paljon uusia hienoja taloja.
 |
Kaihtimet
aukaistuamme, ulkona oleva kylmyys oli saanut ikkunat huuruun.
Kyllä Jätkä tietää mitä silloin tehdään, että ulos näkee. Hän vimmatusti pesee etutassuillaan ruutua. Tilanteesta otin monta kuvaa mutta kaikki kovasta vauhdista johtuen epäselviä. Ja nyt näkyvät lintuset puusta. |
-Aamupalan ja aamupuuhien jälkeen, vasta kymmenen jälkeen jatkoimme matkaa. Täällä olisi kyllä viihtynyt pitempäänkin. Tänne voimme hyvin tulla pitkänäviikonloppunakin.Kävimme ruokakaupassa vielä järvellä.
 |
| Tuolla ylhäällä eilen kuljeskelimme. |
-Ajoimme Itävallan puolella moottoritiellä mutta Sloveniaan ajoimme pienempien teiden kautta siitä syystä, että nähdään paremmin maisemia ja maaseutua. Ajoimme Sloveniaan Wurzenpassin kautta, se oli vain 1073 metrin korkeudessa. Nousua oli muutama kilometri ja laskua 18 prosentista eli aika jyrkkää tietä. Ilma Slovenian puolella lämpeni.
 |
| Tuonne vasemmalle ylös suuntasimme. Oli mukavat näkymät laaksoon mutta ei pysähtymispaikkaa missään ja sellaista mihin mökkiautolla voisi pysähtyä. |
-Sen jälkeen ajelimme Kransjka Goraan joka on tunnettu talviurheilukeskus. Kävimme ihastelemassa pientä lampea, Jasna-järveä ja sen takana olevia kauniita vuoria, täällä oli muitakin ulkoilevia. Nyt illalla tätä kirjoittaessa katson netistä Kransjka Goraa ja huomaan, että siellä olisi ollut Planican lentomäki. Eipä huomattu mitään kylttejä, harmittaa.
 |
| Kuva ei taas kerro totuutta Jasna-järven todellisesta kauneudesta ja helteisestä säästä. |
-Pienemmät tiet joita ajelimme, olivat paikoin aika kapeita ja pinnaltaan röpelöisiä, erityisesti kylien kohdalla. Maaseutu näytti mukavalta, paljon uusia hienoja taloja.
-Niin
ajelimme sitten Blediin, jonka kauniita kuvia olen paljon nähnyt. Blediin on noin kymmenen tuhannen ihmisen kaupunki ja
se on yksi Slovenian suosituimmista turistikohteista. Vuoret ympäröivät kaunista Blejsko-jäätikköjärveä, jonka jyrkällä rinteellä on Bleadin linna-Bled Castle sekä järven pienessä saaressa Blejski Otok-barokkikirkko.
-Illalla kävimme kiertämässä pyörillä Blejsko-järven. Istahdimme syömään järven rannalle maukkaan Grillilihalautasen kahdelle.
-Matkaa pyörämatkalle tuli noin seitsemän kilometriä. Kauniilta näyttävät maisemat. Huomenna tutustumaan paikkaan lisää.
Tiistai 24.9.2013 - 5päivä
- Aamuyöstä, joskus neljän viiden välillä heräsin ulkoa kuuluvaan kissan rääkymiseen. Meillä autossa kissat juoksi
ikkunasta ikkunaan katsomaan mistä ääni tuli ja kyllä aamulla herättyämme oli cooneilla asiaa
kerrottavana.
Isäntä annettiin nukkua yli yhdeksään. Aamupalan ja aamupuuhien jälkeen
lähdimme kävelylle. Ensin suuntasimmekin kulkumme Bledin linnalle
metsäreittiä pitkin. Linna oli pienehkö,
ravintoloita ja museo. Museossa oli esineitä,
esim. 400 miljoonan vuoden takaa fossiileita ja
kivikaudelta esineitä ja koruja. Linnaan oli
kahdeksan euron pääsymaksu joka minusta suuri
noin vähälle näkemiselle mutta ilmeisesti
maisemasta joutui maksamaan. Linnan muureilta korkealta oli hyvät näkymät järvelle, Blediin ja lähiympäristöön.
-Linnasta laskeuduimme serpentiini portaita pitkin alas, kalliojyrkänteeltä. Kävimme katsomassa Bledin kirkkoa -St Martinia.
-Sen jälkeen suuntasimmekin herkuttelemaan Bledin erikoista kermaleivosta ja sitä aidointa saa vain Sava Hotel Bledin kahvilasta. Herkullistahan se oli, ei liian sokerista niinkuin ei yleensäkään täällä päin.
-Linnasta laskeuduimme serpentiini portaita pitkin alas, kalliojyrkänteeltä. Kävimme katsomassa Bledin kirkkoa -St Martinia.
-Sen jälkeen suuntasimmekin herkuttelemaan Bledin erikoista kermaleivosta ja sitä aidointa saa vain Sava Hotel Bledin kahvilasta. Herkullistahan se oli, ei liian sokerista niinkuin ei yleensäkään täällä päin.
-Kävimme pienen Bled-kaupungin keskustassa. Sen jälkeen kävelimme järven toista puolta leirintäalueelle.
-Tämä romanttinen paikka näkyy olevan pariskuntien
paikka, huomaa sen selvästi kävelyllä. Turistiryhmiä on Kiinasta ja Japanista asti sekä Pohjois-Amerikasta asti. Kuitenkin tämän ajankohdan takia on
rauhallista. Slovenialainen palvelu ei niin ystävällistä kuin mitä on tottunut Itävallassa ja Saksassa saamaan.
Keskiviikko 25.9.2013 - 6päivä
- Aamujuttujen
jälkeen menimme ja vuokrasimme
veneen kymmenen euron hintaan tunniksi.
-Saarelle pääsee myös ympäri järveä venekuljetuksella mutta me ja monet muutkin menivät itsekseen. Saaressa on pienehkö barokkikirkko joka oikeastaan oli vähän pettymys kun on tottunut kiertelemään kotomaan Saksan upeita kirkkoja mutta kuitenkin saari kirkkoineen ja muineen rakennuksineen oli ihan viehättävä ja ompahan nyt sitten tuokin nähty. Kirkon vieraskirjaan ennen meitä olivat nimet jättäneet jotkut suomalaiset mutta ei missään ole ainakaan vielä Suomea kuultu puhuttavan.
-Ilma näytti siltä aamusta, että alkaa satamaan mutta aurinkoinen ja yli kahdenkymmenen asteen lämpöinen päivä kuitenkin tuli. Päätimme tänään vain laiskotella. Tehdä ruokaa ja siivoilla.
-Saarelle pääsee myös ympäri järveä venekuljetuksella mutta me ja monet muutkin menivät itsekseen. Saaressa on pienehkö barokkikirkko joka oikeastaan oli vähän pettymys kun on tottunut kiertelemään kotomaan Saksan upeita kirkkoja mutta kuitenkin saari kirkkoineen ja muineen rakennuksineen oli ihan viehättävä ja ompahan nyt sitten tuokin nähty. Kirkon vieraskirjaan ennen meitä olivat nimet jättäneet jotkut suomalaiset mutta ei missään ole ainakaan vielä Suomea kuultu puhuttavan.
-Ilma näytti siltä aamusta, että alkaa satamaan mutta aurinkoinen ja yli kahdenkymmenen asteen lämpöinen päivä kuitenkin tuli. Päätimme tänään vain laiskotella. Tehdä ruokaa ja siivoilla.
-Niinkuin
viime syksynäkin niin nytkin, pääasiassa lomailevat karavaanarit ovat eläkeläispariskuntia. Suuripana enemmistönä englantilaiset ja toisena
ovat saksalaiset. No, nyt on ruotsalainenkin mökkiauto
bongattu, tuosta aika läheltä meitä.
Torstai 26.9.2013 - 7päivä
- Vähän haikein mielin heräsin aamuun, matkaa on jatkettava ja hyvästeltävä ihana Bled. Tänne varmasti palaamme vielä uudemman kerran.
-Aamupuuhastelujen jälkeen suuntasimmekin vielä ihastelemaan kanjonia, Soteska vintgaria. Kuusi kilometriä oli matkaan sinne leirintäalueelta, paikoin hyvin kapeata tietä. Oli aikamoista taas sommittelua, että sovittiin yhdessä paikassa kulkemaan kun linja-auto ja kuorma-autokin piti mahtua.
-Kanjoni oli 1,6 kilometriä pitkä, koskia ja putouksia. Vesi kristallin kirkasta ja paikoin turkoosin väristä. Oikein kaunis päiväkävelypaikka.
-Kanjonista
lähtiessä ajoimme Bledin kautta kävimme
tankkaamassa mökkiautomme ja ostamassa
moottoritietarran. Viikko maksaa 15 euroa ja kuukausi 30 euroa. Ostimme
kuukauden niin ei kotimatkallakaan sitten tarvitse ajatella missä ajelee. Aivan turhaa säästää tuollaisesta. Eikä siinä säästöä tule kun menee moninkertainen aika ajella kylä kylän perään ja paikoin huonoilla teilläkin.
Maaseutua nähtiin kyllä tullessa Blediin ja näkee sitä jonkin verran moottoritieltäkin.
Nyt
jälkeenpäin kun ajattelen näitä päiviä, Mukava oli nähdä Slovenia jälleen. Sloveniaan,
kun saavuimme oli helteisen lämmintä. aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja
maisemat näyttivät erityisen kauniilta. Olin niin usein katsellut kuvia, kuvan kauniista Bledistä. Nyt ne näki luonnossa ja olin siellä, kyllä se hienolta tuntui.
Bled on romanttinen paikka kahdelle. ;)
-Aamupuuhastelujen jälkeen suuntasimmekin vielä ihastelemaan kanjonia, Soteska vintgaria. Kuusi kilometriä oli matkaan sinne leirintäalueelta, paikoin hyvin kapeata tietä. Oli aikamoista taas sommittelua, että sovittiin yhdessä paikassa kulkemaan kun linja-auto ja kuorma-autokin piti mahtua.
-Kanjoni oli 1,6 kilometriä pitkä, koskia ja putouksia. Vesi kristallin kirkasta ja paikoin turkoosin väristä. Oikein kaunis päiväkävelypaikka.
Seuraavaksi tuleekin
juttua sitten turhasta pyöräretkestä, kun ajeltiin yli 20kilometriä, jopa
nousua kilometrejä mutta tuosta päivästä tuli ehkäpä reissun mieleenpainuvin
päivä, jotenkin jopa hyvin liikuttavakin. Se muutti jotakin sisälläni. Kun taas
sitten seuraavana päivänä käveltiin sumuisessa satumaassa. :)
JATKUU...
Soleil
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti