TULIKOHAN SE SYKSY JO?

Jokohan se syksy saapui tännekin, eihän sen nyt ihan vielä pitäisi? Eilen aamulla oli vain yhdeksän lämmintä ja tänään yksitoista. Ihana helteinen kesä on kyllä ollut vaikka kevät olikin myöhäisin ja kylmin 110-vuoteen. Jospa se auringon paiste ja lämpö vielä palaa. 
Tänään alkavat koululaisilla koulut Baijerissa, tuo koulujen alkaminen vähän vaihtelee eri osavaltioiden välillä. Koulujen alkamisen lähestymisen on kyllä hyvin huomannut kaupassakin. Olen kuulut puhuttavan, että täällä saadaan koulusta pitkä lista mitä pitää olla hankittuna kun koulut alkavat. Vihkoja, kansioita ja kyniä, niitä ei koulusta täällä saa.  Esim. joka aineella on erilainen vihko. Tämä vihkotyö on hyvin tärkeä osa oppilaan arvostelusta. Vihkon lopussa on kohdat opettajan arvostelulle ja vanhempien allekirjoituksille. Tämähän on varmasti hyväkin asia, että lapsi opetetaan pienestä pitäin täsmällisyyteen. Täällä kuulemma oppilaalle annetaan paljon kotitehtäviä, aivan eri malliin kuin Suomessa. Sen olen pannut merkille, että saksalaisilla koululaisilla on isot ja hienot koulureput selässään. 

Tässä muutama kuva sunnuntain 8.9.2013, kävelyreissultamme ja taas sateessa. :)

Olisi pitänyt lähteä heti aamusta, kun aurinko paistoi vielä. Taivas meni pilveen,..

ja uhkaavan synkät pilvet alkoivat lähestymään. Vesi on niin kirkasta ja puhdasta joessa. Ajatuksena oli kiertää tätä harjua ja käydä tuolla vanhalla linnan rauniolla.

Täällä jyrkkyys on pientä viikon takaiseen Itävallan kävelyreittiin verrattuna. Tämä kävelyserpentiinitie on leveä kuin valtatie.

Kävellessä nämä juurakotkaan eivät haittaa kulkemista.

Ilma pimenee ja synkkenee, ei vielä sada.

Vanha portti linnan rauniolle.

Portaat raunioille.

Raunioilla.

Kuvistakin päätellen syksy on tullut ja ruska on alkamassa. Kun valoa on vähemmän ja ilma viilenee alkaa lehtivihreä hävitä. Ruska minusta on täällä hyvin kaunis ja värikäs, pitkäkin aika. Kun huhti-toukokuussa alkaa tulla puihin lehdet, ne tulevat eriaikaan ja myös lehdet menevät ruskaan ja tippuvat puista myös hyvin eri aikaan. Eli näihin pensaisiin ja puihin jotka alkavat nyt kellertää on lehti tullut keväällä ensimmäisenä. 

Ja portista pois. Vettäkin alkaa satamaan mutta emmehän me ole sokerista.

Voi miten ihanalle tässä nämä pöllit tuoksuivatkaan.

Suurten puiden suojassa olemme aikalailla sateelta suojassa kävelyreitillämme.

Mitä enemmän kuljen metsissä sitä enemmän ihmettelen sitä kun kaikkialla on näitä karttoihin merkittyjä vaellusreittejä, niinkuin pyöräilyreittejäkin ja ihmiset käyttävät niitä paljon. Eikä vesisadekaan haittaa.

Kaunis lähde alhaalla.

Vesi on kauniin turkoosin väristä.

Vesisade vaan kovenee ja me karavaanarit litimärkiä.

Sadesäällä likoan.
Hellesäällä hikoan.
Sellaista on elämä.
Likoa ja hikeä.

Kolmen tunnin mukava sunnuntaikävely/vaellus on takana mukavissa maisemissa. Kiitos!

Soleil