Päivät, 17-20.12.2014
-Ke, 17.12.2014:
Aamupalan ja -puuhastelujemme jälkeen matkamme jatkui lämpimämpään päin, vaikka olihan Cambrilsissakin ollut yölläkin reilut kymmenen lämmintä. Eilen kävelyllämme Tarragonassa oli mukavan kesäistä, parikymmentä lämmintä. Aurinko helli kuitenkin enemmän paisteellaan ja lämmöllä meitä nyt, oli kuin Suomen kesä, mutta olimme kuitenkin joululomalla. Tämähän kyllä sopi meille oikein hyvin.
Tässä Rio Ebro -joki, joka on 910 kilometrin pituudeltaan Espanjan toiseksi pisin joki.
Navigaattori neuvoi meitä oikaisemaan pellon poikki aluksi leirintäalueelle sekä lisänä kaupungissa olevien tietöistä johtuvien mutkien kautta pääsimme viimein mökkiautolla Peñíscolan pitkälle ja mukavan näköiselle rantakadulle.
Etenimme etelään päin vain reilut sata kilometriä. Tähän kohteeseen oli ajatuksena jo tutustua vuosi aiemmin, mutta se silloin jäi, kun täällä satoi vettä.
Menimme rannan tuntumassa olevalle Camping Edeniin.
Ihan mukava alue, mutta nuo uima-altaat eivät olleet nyt talvella käytössä.
Näkymä mökkiautomme edestä.
Illan pimetessä kävimme pyöräilemässä kaupungilla ja muutama kilometri toisella suunnalla.
-To,18.12.2014:
Tämä oli reissumme yksi ihanimmista päivistä, niitä oli kyllä useita. Tässä Peñíscolan keskiaikaisesti rakennetussa vanhassa kaupungissa on 27 kapeaa katua ja 510 asuntoa ja vesi ympäröi kaupunkia. Tämä on yksi maakunnan suosituimmista lomakaupungeista. Kaupungin yksi tärkeimmistä nähtävyksistä on Peniscola Castle - linna. Se kohoaa vanhassakaupungin kallioilla 64 metrin korkeuteen merenpinnasta katsottuna. Näkymät lähiympäristöön linnan muureilta olivat hienot ja lisäksi meillä oli onnea, kun aurinko paistoi. Näiltä sivuilta löytyy kaupungin historiasta enemmän.Istuimme rannalla ja huomasin suuren lokkiparven. Halusin saada niistä lähempää kuvia ja niin lähdin hiiviskelemään niitä kohti. Rannalta toisesta suuntaa tuli kaksi ihmistä koiransa kanssa. He laittoivat koiransa istumaan paikoilleen ja lähtivät juoksemaan lokkiparvea kohti. Lokit lähtivät lentoon ja niiden siipien havina oli suuri ja minusta tuntui, että se parvi tulee päälleni, mutta ne kaartoivat edestäni merelle. Ilmeisesti tässä koulutettiin koiraa, kun koira istui vain kiltisti paikallaan ja liikkui vasta kun omistajat antoivat luvan.
Kiireetöntä nauttimista kaduista, maisemista, auringon paistamisesta ja toisistamme, välillä istuskellen tänä hienona päivänä. Kaikki ilman ruuhkia ja väen paljoutta. Niin, ikävä tulee Espanjaan ja tätäkin päivään näissä sävelissä, Espanja unelma, katsellessa näitä kuvia. :)
18.12.2914:PENISCOLA
-Pe, 19.12.2014: Lähdimme pyöräilemään pohjoiseen päin.
Täällä on erittäin hyvä pyöräillä, kävellä ja juosta, kun on reilu seitsemän kilometriä tällaista hyvää palmuväylää ja meri siinä vieressä. Täälläkin oli tyhjillään paljon mukavan näköisiä lomahuoneistoja rannan tuntumassa.
Rannat, nurmikot ja istutukset hyvin hoidettuja, kaunista oli aurinkorannikolla.
Benicarlón aallonmurtajalla istuimme pitkää ihmettelemässä tätä mukavaa elämää.
Katselimme myös ranskalaismiesten kalastustouhuja. Miehet olivat liikeellä mönkijöillä.
Taustalla Benicarlón kaupunki, joka oli tavallisen näköinen kaupunki.
Auringon laskun aikaan menimme kävelemään rannalle.
Vesi tuntui varpaissa aluksi vähän kylmältä, mutta pian uimakelpoiselta. Rannalla hietikolla, kun aallot menee jalkojen yli on aina niin mukava kävellä.
-La, 20.12.2014: Lähdimme taas pyöräilemään, mutta tänään etelää kohti.
Joulupukkihan se tonttunsa kanssa pian vastaan pyöräili, vaikka on 20. päivä. No, Saksassahan se Pukki kävi jo 6.12 eli joulupukilla on eri maissa omat käyntipäivänsä. ;)
Pieni joukko lokkeja rannalla.
Ajelimme ensin ajotietä.
Tässä olemme Parque Natural de la Sierra de Irta
luonnonpuiston alueella. Tällä aluella on rantaviivaa noin 15 kilometriä. On
mm. kanjoneita, joista pisin on kuuden kilometrin pituinen, luolia ja meressä
riuttoja. Alueen korkein vuori on Campanilles 572 metrillä. Kasvillisuus on
pensaikkoa ja täältä löytyy monia keittiöissämme käytettyjä yrttejä. Mukavaa
ulkoilu- ja retkeilyaluetta tämäkin.
Oli mukavan lämmintä ja mukavat maisemat ympärillämme.
Meillä oli aikomus pyöräillä Alcossebre kaupunkiin asti. Matkaa olisi leirintäalueelta tullut parikymmentä kilometriä ja mukavahan tästä olisi ollut matkaa jatkaa, mutta Mieheni pyörään tuli ongelma. Pyörän ketjun yksi lenkki oli puoliksi poikki ja ketju oli vain toisen puolen varassa ja polkiessa se lonksui. Oli parempi kääntyä, vaikka tuo kyllä vähän harmittikin. Toisella kertaa sitten.
Torre Badun Castellon juurella söimme omenat.
Polte ja kiinnostus jäi ympärillä kumpuileviin vuoriin, että niille pitää päästä jollain reissulla vaeltamaan.
Palatessa pyöräilimme rantareittiä.
Pieniä ystäviä tien tukkona pyöräilijöille.
Usein pysähdyimme istumaan ja nauttimaan tästä "talvesta".
Peñíscolan rantakatua.
Illalla saimme vieraita mökkiauton markiisin alle. Mukava oli jutella. Jonka jälkeen pakkasimme tavaramme
takataliin.
Karvaiset karavaanari nauttivat mökkiautossa joulun tunnelmasta. He ihastellen katsoivat punaisia valoja.
Kiitos näistäkin päivistä!
Soleil
Ps. Terveisiä sinne Camping Edeniin teille suomalaisille talvehtijoille. Toivon, että aurinko paistaa siellä paljon ja saatte nauttia sen ihmeellisestä talvilämmöstä. :)
Karvaiset karavaanari nauttivat mökkiautossa joulun tunnelmasta. He ihastellen katsoivat punaisia valoja.
Kiitos näistäkin päivistä!
Soleil
Ps. Terveisiä sinne Camping Edeniin teille suomalaisille talvehtijoille. Toivon, että aurinko paistaa siellä paljon ja saatte nauttia sen ihmeellisestä talvilämmöstä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti