28.1.2015 NELJÄ VUOTTA UUDESSA KOTIMAASSA!

Onnistuminen tarkoittaa sitä, että täytät omat

unelmasi, laulat omia laulujasi, tanssit omia

tanssejasi, luot asioita omalla sydämelläsi ja

nautit täysin siitä matkasta, ja luotat siihen,

että tapahtuipa mitä tahansa, se on OK.

-Elana Lindquist-

Mietin hetken mitä kuvia haluan katsella tänään yhtenä elämäni helminauhan tärkeänä päivänä. Nämä kolme valokuvaelokuvaani halusin tänään katsoa. Nimittäin tänään on neljävuotis synttäripäivä, täällä Saksassa asumisemme.

Tämä valokuvaelokuva löytyy tästä jutusta.

Pieni juttu löytyy täältä.

Tämän valokuvaelokuvan kuvat ovat huonolaatuisia, kun on kuvat tallennettu pienellä resoluutiolla. Tässä juttua enemmän tuosta päivästä.

Kerää hetkiä, 

 älä tavaroita.

Kyynelteni läpi on kyllä hankala kirjoittaa, kun noita katselee ja elää tunteella nuo tallustelut läpi. Tämä ei ole ollut enää vain unelmiani ja haaveitani, vaan elettyä kotoista elämää. Tätä maata, uutta kotimaatani, ei voi olla rakastamatta, kun ajattelen mitä uusia elämyksiä olen saanut elää ja kokea. Puhumattakaan tämän maan nähdyistä luonnon kauneuksista ja Alpeista.

Oli mullakin pieni onneni,
mut minusta oli se suuri,
ja luulenpa, siks oli suuri se,
kun se mun oli onneni juuri. 

-Eino Leino-

 Näin minä kirjoittelin jotakin vuosi sitten ja näin kaksi vuotta sitten. Ei tuohon ole paljoa lisättävää. Enemmän vaan olen tuntenut kiitollisuutta, onnellisuutta, positiivisuutta ja tyytyväisyyttä tähän elämään. En turhaa haveillut ja unelmoinut toisenlaisesta elämästä. Tuntuu niin ihmeelliseltä, että siitä pikku tytön unelmasta on tullut totta ja vieläkin vuosien jälkeen tuota ihmettelen eikä tuota varmasti lakkaa koskaan ihmettelemästä. Joka kerta näinä uuden elämänjakson synttäripäivinä olen halunnut kuunnella tätä laulua. :)

Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
Jolla on aikaa ja tilaa unelmille
Ja mielen vapaus ja mielen vapaus,..

Muistelen jotakin muutoksen ajasta ja alku hetkistä:

Ei onni tule köyhyydestä tai rikkaudesta,
ei maailman antamista aineksista.
Se tulee meistä sisältä, hiljaa hymyillen,
suukottaa poskelle ja kuiskaa korvaan,
- Sinä olet minun valittuni.

Olemme onnekkaita Mieheni kanssa, että puolisoina on juuri toisemme. :) 

No, jos kirjoittaisin tähän yksikössä, niin Mieheni käskisi asian korjata, niin hän usein teettää, kun kirjoitan minä muodossa. Onnekkaita siitä, että meillä on ollut jo lapsena saman suuntaisia haaveita. Haave ulkomailla asumisesta eli kummankin mielissä jo ennen yhteistä elämäämme. Tuo on ollut suuri onnemme ja yhteinen rikkautemme. Eihän siitä olisi tullut mitään, jos vain minä olisin haaveillut ulkomailla asumisesta, meillä se oli yhteistä haavetta, eikä vain minun puheliaan unelmista höpöttämistä. Aina vaan lomareissuillamme tuo haave voimistui.

Unelmat yhdessä haaveillaan.
Toiveet yhdessä toteutetaan.
Ilot yhdessä eletään.
Surut yhdessä jaetaan.

Tästä on hyvä arkea jatkaa,

taivaltaa yhteistä elämänmatkaa.

Niin se uskomaton satumaiselta tuntuva päivä koitti marraskuussa 2010 ja siitä alkoi sitten muutoksen hetket ja kiireet. Oli monta pientä ja suurta asiaa ja urakkaa tehtävänä, että olin valmis lähtöön 28.1.2011. Se hetki, kun painoin tuon elämän jakson rakkaiman oven kiinni, sisään jäi tavaramme pakattuna, olikin helppo hetki. Koti ei ollut enää siinä. Se oli jo jossain muualla, mielessäni ja sisälläni tunteena. Kun sitten välilaskun jälkeen nousi lentokone ja katselin ikkunasta taakse jäävää Suomea ja Helsinkiä. 

On aika hiljaa kiittää
ja kättä puristaa.
Nyt meidät yhteen liittää 
vain muistojemme maa.
Jäi jälki sydämiimme, 
jälki unelmiin.
Teille laulamme nyt: Näkemiin!
-Anna-Mari Kaskinen -

Oli mielessä vähän haikeutta ja ne Rakkaimmat jäivät kauemmaksi. Takanapäin oli nyt tuo mukava eletty elämänjakso, mutta mielen valtasi suuri riemu uudesta tulevasta, siitä pitkään haaveilusta. Olin hyvin avoimin mielin ja ennakkoluulottomana astumassa tähän uuteen ja odotetuun aikaan. Minulla oli vatsassa myös paljon perhosia. Oli tunne kuin olisin ollut matkalla maailman ihanimmille treffeille, enkä tuossa tuntessa saanut pettyä. Mehän olimme olleet Mieheni kanssa kolme viikkoa erossa, kun hän saapui jo aiemmin uuteen kotimaahamme.

Kauas oli lennettävä 

Paljon oli unohdettava 

Hullun lailla oli tanssittava. 

-Tommy Tabermann-

 Nukahdin lentokoneessa, otin niin rennosti vastaan nämä elämän suuret muutoksen hetket. Koneen lähestyessä Müncheniä oli auringon laskun aika ja taivas selkeä. En ollut koskaan aiemmin nähnyt Alppeja lumisina, jo se lumosi minut. Lisäksi silloin ilta-aurinko oli värjännyt ne loistamaan punaisina. Korkeuksista katsellen, ne näyttivät paratiisimaisen kauniilta. Saksan Alpitkin toivottivat meidät tervetulleeksi uuteen kotimaahan uskomattomalla kauneudellaan. Oli mukava tulla tuon kauneuden luo, kiitos!

Lennä, lennä hetken tulinen lintu.

Tee pesä pilvien väliin.

Sitä se onni on,

ettei hetkeen katso taakseen, eikä eteen.

-Tommy Tabermann-

Kun selvisin lentokoneesta yhden kissan kanssa ulos ja luokseni tuotiin ruumasta kaksi karvaista matkalaista. Isossa kuljetuskärryssä oli matkalaukut sekä lisäksi kolmen Kissan kuljetusboksit ja laukku. Tuosta ei ole kuvaa muistona, mikä vähän harmittaa. Pyyhälsin kärryn kanssa porteista ulos lentokentän aulaan kiireellä Miestäni vastaan. Olin heti aivan otettu Mieheni vastaanotosta, eikä se jäänyt tuohon, yllätyksiä sateli lisää. Saavuin oikeasti maailman ihanimmille treffeille. Me olimme uudessa kotimaassa ja meidän kummankin pitkäaikainen haave oli toteutunut, se tuntui suurenmoiselta ja sai meidät loistamaan aivan uudella tavalla toisillemmekin. Tuon päivän varmasti muistamme loppuelämämme. Siitä alkoi mukavasti uusi elämän jakso. Kiitos tuosta! :)

On matkalla maailmaan
kaks tutkimusmatkaajaa
ja kumpikin karttoina on nyt toisilleen
ei kaikkea kuitenkaan
saa kerralla paljastaa
on oltava kartoilla tie myös salaiseen.

-Marika-

Ja kun saavuin saksalaiseen vanhaankaupunkiin ja astuin autosta ulos minulla oli tunne, että kotiin tulin. Kotiin ja paikkaan mistä olin elämäni haaveillut. Ja ensimmäistä kertaa elämässä meillä on molemmilla ollut näinä neljänä vuotena hyvin vahva tunne, että olemme nyt kotona. Hieno matka on saatu kulkea.

Sydämesi on siellä 

missä on aarteesi 

ja sinun on löydettävä se, 

jotta kaikella sillä 

minkä olet oppinut matkallasi 

olisi tarkoituksensa.

 - Paulo Coelho-

KIITOS, tästä neljännestäkin vuodesta!
Kiitos Mieheni! Kiitos Saksa, täällä on hyvä elää ja asua! Kiitos Me, että otimme vastaan tarjotun mahdollisuuden! Kiitos kaikki, kaikista uusista kokemuksista ja elämyksistä mitä tämä elämän muutos on mukanaan paljon tuonut! Kiitos!

ONNELLINEN JA KIITOLLINEN KAIKESTA!

Tänä elämän heminauhan tärkeänä päivänä. 

Soleil


Ps. Teille jotka odottavat jatkoa Espanjan reissusta. Olen ollut kuumeessa vielä eilen ja hyvin flunssainen. Tämä on jo yli viikon kestänyt. Olen suihkuttanut yrttiruiskeita nieluun ja sieraimiin, laittanut valkoista tiikeribalsamia kaulalle ja rinnalle, juonut yrttijuomaa, tyhjentänyt erään jos toisenkin yrttikaramellipussukan ja syönyt särkylääkkeitä. Pää on tuntunut räjähtävän, mikään ei ole maistunut miltään, eikä mikään haissut millekään ja kuulokin on alentunut. Eilen alkoi jo vähän nuo aistit palautumaan. Kunnossa en ole vieläkään, mutta jo paljon paremmassa hapessa. Eli tuo lomajuttu on saanut odottaa, mutta jatkuu pikkuhiljaa vielä useammalla osalla. :)