4.osa: JOULULOMA 13.12.-6.1.2015 ESPANJASSA, Elchen ympäristössä kurvailua

Päivät, 27-28.12.2014

-La, 27.12.2014:

Olemme monesti puhuneet kuinka pitäisi vuokrata henkilöauto joskus lomalla, kun olemme reissussa mökkiautolla. Italiassa monet kerrat ja vuosi aiemmin Joululomalla täällä Espanjassakin oli tuosta asiasta puhetta. Henkilöautolla pääsisi katselemaan ympäristöä kauempaa ja ajelemaan pienemmille teille. Olemme kyllä käyttäneet linja-autoa ja junaa kulkemisessa leiripaikalta. Aina se vaan on sitten jäänyt vain puhumisen tasolle. Nyt tehtiin poikkeus ja vuokrattiin neljäksi päivä pienoinen Toyota Yaris hintaan 95€.

Ja lähdimme heti ajelulle. Ajelimme muutama kilometri Noveldanin kaupungista ohi ja kukkulalle päin missä näkyi kirkko.

Santuario de Santa María Magdalena kirkkoa menimme katsoaan. Tämän on suunnitellut noveldanilainen insinööri, José Sala Sala. Kirkon rakentaminen aloitettiin 1918, kirkko rakennettiin kolmessa vaiheessa, ja lopetettiin 1946. 

Kirkko on nätti kuin kaunein karamelli.

Santuario de Santa María Magdalena kirkko ei ollut suuri. Kuitenkin kaksi sen tornia kohosi 25 metrin korkeuteen.

Kirkon rakentamiseen on käytetty mm. kiviä, monivärisiä laattoja, paunatiiltä, muurausta.

Marmoriset urut.

Kirkon pihalta oli kauniit näkymät Noveldan kaupunkiin päin.

Ravintolassa kävimme pienellä välipalalla.

Paljon kiitoksia tämän kirkkovinkin antajalle! :)
Olin jossakin aiemmin tästä kirkosta kuvan nähnyt, mutta ei mitään tietoa, että se oli täällä ja näin lähellä. Kiitos!

Linnakkeen raunioita.

Muureilta oli hyvät näköalat ympäristöön ja lähivuorille.

 Parkkipaikalta olisi lähtenyt vaellusreitti kukkuloille, mutta meillä ei ollut sopivia kenkiä tuohon mukana. Nyt on tuokin tiedossa seuraavaa kertaa varten.

Noveldan keskustaa.

Paluumatkalla kävimme kaupoissa.

Kissatkin saivat lelun, "kalankulhon", josta oli heille iloa. Vuorotellen kalaa jahtasivat, kun tassulla palloa pyöräyttivät kupissa.

-Su, 28.12.2014: 

Aamupalan ja aamupuuhastelujen jälkeen lähdimme ajelulle. Pysähdyimme matkalla tyypilliseen espanjalaiseen kylään, Rojalekseen.

Kirkon edessä oli suurin näkemäni "Jouluseimi", pienoiskylä. Kaikki hyvin pikkutarkasti tehtynä. Kylässä oli liikkuvia osiakin, mm. joku sahasi puita.

Siinä nainen kaatuneena munakorinsa kanssa. Todella mielenkiintoinen kylä.

Kirkossa istahdimme hetken, kuuntelemassa Tyttöjen lauluharjoituksia. Kauniisti he lauloivat, muttei mitään tietoa mitä.

Ihana kesä joulukuun lopussa.

Segura-joki virtaa kylän läpi.

Ihmisiä oli liikkeellä kirkkoa kohti, kun kirkonkellojen voimakas kilkatus kutsui tulemaan. Nämäkin miehet tästä lähtivät.

Lämmintä oli aamupäivällä 22 astetta ja sehän tuntui mukavalta. Taiteilijoiden luolasto, Cuveas del Rodeo, meillä jäi näkemättä.

Törmäsimme sattumalta sunnuntaimarkkinoihin.

Myytävänä oli hedelmistä ja vihanneksista huonekaluihin.

Torreviejan rannalla menimme markkinoiden jälkeen käymään. Kaupunkiin tutustuminen jätettiin seuraavaan kertaan.

Torreviejan läheltä löytyvät kaksi Euroopan suurinta suolajärveä, joita kutsutaa yhteisnimellä Las Salinas.

Pienempi järvistä on sinivihreä Laguna de la Mata, minkä ympäristö on luonnonpuistona. Alueella voi liikkua kävellen tai pyöräillen. Suolajärvissä on laguuneita joissa elää yli 250 lintulajia. Emme nähneet tässä myrskyssä yhtään flamingoa, mikä kyllä harmitti.

Suolajärvi jonka rannalla me tässä olemme on suurempi ja väriltään vaaleanpunainen Laguna de la Torrevieja. Tästä järvestä otetaan talteen suolaa. Merivesi tähän järveen tulee pienemmän Laguna de la Mata-järven kautta. Järvien vedenpinta on neljä metriä alempana kuin merenpinta.


Järven veden suolapitoisuus on yleensä 35-40%, se vaihtelee vähän vuodenaikojen mukaan. Kuolleenmeren suolapitoisuus on korkeimmillaan 33%. Eipä tullut tällä kerralla kokeiltua kuinka hyvin vedessä kelluisi. Sitä ihmettelimme, kun rannalla muutamat ihmiset ottivat tätä vettä viiden litran vesipulloihin. Mitähän he sillä tekivät? Suolavedellähän on terveysvaikutuksia esim. ihoon. Jo kuulemma kävely suolan kovettamalla järven pohjalla saa kovettuneet kantapäät pehmeämään. Täällä oleva ilma on terveellistä hengittää suolan vaikutuksesta.  


Kun olimme markkinoilla alkoi myrsky ja se tuntui täällä rannallakin kovalta. Vaahtopäinen suolavesi sai rannalle saavuttua aikaan valkoista vaahtoa, kuin lunta. Vaahto oli aika mukavan näköistä.

Järven vaaleanpunainen väri tulee Halobacterium-bakteerin pigmentistä. Veden väriä tekee myös levä, Dunadiella Salina. Järvessä elävä rapu, värjäytyy vaaleanpunaiseksi syödessään järven pieniä eliöitä. Ja kun ravuille perso flamingo syö rapuja niin hän saa siipiinsä kaunista punaista väriä.

Järvi on matala, syvyys enemillään vain 80 cm ja rannoilla 10-20 cm.

Järven suolatehdas on Euroopan suurin ja maailman toiseksi suurin.

Suola kerätään näihin suolavuoriin järven pohjasta koneellisesti. Tätä suolaa käytetään moniin eri tarkoituksiin, 14 000 eri asiaan, mm. muovin, lasin, tekstiilien, kemikaalien ja lääkkeiden valmistukseen sekä tiesuolaksi.

Torreviejan keskustassa on meren ja suolan museo, Museo del Mar y de la Sal.

Tässä pari kuvaa Catralin kylästä auton ikkunanlasin läpi otettuna. Hiljaista kylissä on sunnuntaina, niin kuin kotona Saksassa.

Mukavia autolla ajelun päiviä olivat nämä kaksi, usein kyllä myös pysähtelimme.

Soleil 


Ps. Jatkuu autoajelulla kauemmaksi ja ehkä tuo oli loman hienoin seikkailu päivä. Kaikkea ei edes tuolta päivältä voi kertoa. Yksi päivä oltiin eläintarhassa. Näihin kahteen päivään liittyy noin 850 kuvaa, ja niiden läpikäyminen vie oman aikansa. :)