Täällä Saksassa on tänään maanantaina Helluntai ja pyhäpäivä. Tässä muutama kuva karavaanareiden helluntailomalta. :)
En ole ikinä nähnyt talitiaisen poikasia ja nyt sain kahdessa eri paikassa katsella ja ihastella näitä lentoa opettelevia piipittäviä pikkupalleroita. He olivat kyllä pieniä ja suloisen näköisiä.
Käväisimme pikaisesti yhdessä ehkäpä hienoimmassa Outlet-kylässä.
Ihastelimme ihanaa kaupunkia joen varressa.
Ja sen kerrassaan viehättävän näköisiä ristikkotaloja.
Palatessamme pidennetyltä viikonloppulomalta kävimme vielä villieläinpuistossa.
Kerrassaan mieleenpainuvia kokemuksia sieltä sain monta, mm. kun saimme seurata neljän korppikotkan ruokailua heidän suuressa häkissään. Kuvassa näkyy kolme korppikotkaa.
Kuvia ja juttua myöhemmin lisää, kun olen yli 850 kuvaa läpikäynyt.
Soleil
Ps.Vastauksestani tuli liian pitkä, jota ei voinut vastaukseksi julkaista joten vastaan tähän etusivulle!
"Albin Karmann sanoi... Upea tuo jokilaivakuva! Perspektiivi antaa vaikutelman, että ei tuo laiva mahdu tuon sillan alta, saati kääntyisi ennen siltaa suoraksi... Millä linssillä olet tuon ottanut ?"
Kiitos! Tuoltahan tuo kyllä aivan näyttää. Hyvin se mahtui, ei rikkonut vanhaa siltaa mennessään. :)
Kiitos kysymyksestä. Sait kysymykselläsi hymyn huulilleni. Eipä tuota ole taitanut täällä kukaan aiemmin kysyäkään. Yleensä poistan kuvista kaikki mahdolliset tiedotkin. Mitähän linssiä käytän?
Pidän kyllä itseäni aivan kuvien räpsijänä. Rakastan suuresti kulkea kamera kaulalla ja kädessä. Ikuistaa tätä elämää ja kaunista maailmaa. Kuvaaminen on minulle suuri intohimo ja kulkee käsikädessä Alppi-rakkauden ja uusien kokemuksien keräämisen kanssa ja tämän meidän tyylisen karavaanarielämän kanssa.
Olen jahkailija joissakin asioissa. Jos Mieheni sanoisi minulle joku päivä, että lähdemme maailmanympärysmatkalle siinä en jahkailisi vaan olisin heti valmis lähtemään. Kaksi vuotta sitten jahkailin kameran kanssa ja nytkin olen jahkaillut jo pitemmän aikaa. Mitä seuraavaksi? Sitä mihin suuntaan tuossa asiassa haluan kulkea, vai haluanko vaan jatkaa samaan malliin ja tyyliin.
Olen elämäni aikana aika paljon kuvia ottanut. Tässä uudessa elämän jaksossa noin 20 tuhatta kuvaa vuodessa. Noiden läpi käyminen on melkoinen urakka, sen tietää joka ottaa paljon kuvia, mutta hyvin mukavaa puuhaa. En paljoa kuvia käsittele enkä ota kuvia rawina. Tuo veisi liikaa aikaa. Mutta ihan aloitteleva blogikuvaaja olen, sillä oikeat bloggaajat ottavat viikon lomareissulla huimat 5000 kuvaa, joten tuo jo käy työstä niiden läpi käyminen.
Ottamani kuvan takana on aina joku asia, juttu ja tarina. Monesti laitan blogiin tai valokuvaelokuvaan epätarkankin minulle tärkeän kuvan. Kuvien räpsiminen on minulle omanlaista taidetta. Eikä katsoja tuon taiteen taakse edes pääse, se on vain tunnetila kuvasta minulle. :)
Tiedän ja myönnän, että minunlainenkin kuvaaminen ei ihan räpsimällä synny, vaikka alkutaipaleen harjoittelija olen. Vähän se tarvitsee kuvaussilmää, sommittelua ja vähän taitoa kuvatakin. Tiedän myös sen ettei kaikki osaa ottaa hienolla järjestelmäkamerallakaan hyviä kuvia. Kyllä suuri vaikutus on sillä kuka on kameran takana, ei niin välineillä. Tietysti minä en voi ottaa 10 metrin päässä olevasta linnusta hyvää kuvaa, kun välineeni ei siihen riitä.
Blogin alkukuvat syksyn 2013 Kroatian lomaan on otettu halvalla, Canonin PoverShot SX230 kameralla. Tuollakin otin hyviä kuvia mielestäni. Pitkään tuolloin jahkailin sitä, että kun sillä kuvatessa taivas näyttää usein valkoiselta älläkeeltä. Tuohon halusin muutosta. Olimme syyskussa lähtemässä lomalle Kroatiaan ja huomasin, että kameran linssin sisällä on jotakin pölyä.( Tuolla kuvasin kyllä viimekesän mökkiautollakurvailufilmit.) Tutkin paljon netistä eri kameramerkeistä tietoa ja luin keskusteluja. Noiden pohjalta tulin siihen tulokseen, että hankin pokkarikameran Sonyn RX100. Kolmen viikon päästä lomalle lähdöstä tuli jo myyntiin kamerasta toinen versio. Näiden kahden välillä ei suurta eroa ollut, joten minun oli saatava lomalle uusi kamera ja siitä asti olen kuvannut vanhalla Sonyn RX100:llä. Kamerastahan on tullut jo kolmas versio.
Sonyn RX100:een olen ollut erittäin tyytyväinen. Arvostelut oli totta.
Minä käytän hyvin harvoin älykästä automaattia, en myöskään käytä käsisäätöjä. Käytän SCN-nappulan takaa eri tilanteeseen tehtyjä automaattisäätöjä, esim. maisema, makro, hämärässä ilman jalustaa, suurella herkkyydellä,.. siellä on 13 eri säätöä. Se miksi tämän kameran valitsin oli myös pieni koko ja mahdollisuus laittaa kameraan filtteri sovitin. Suosikki on säädettävä polarisaatiosuodin, joka on hyvä etenkin maisemakuvauksessa, mutta verraton asia myös auton ikkunanlasin läpi kuvia ottaessa. Taas tämän reissun Outlet- kylässä otetuissa kuvissa tuota ei olisi kannattanut käyttää, kun oli ilta ja aurinko laskemassa. Toisaaltahan taas sitten taivas näkyy paremmin.
Eilenkin harmitti tuolla Villieläinpuistossa se kun kamerallani on huono kuvata kauempana olevia eläimiä. Tätä asiaa olen jahkaillut paljon, että mihin suuntaan menen tulevaisuudessa. Nykyinen kamera pitää varmaan tämän vuoden aikana tai viimeistään vuoden sisällä vaihtaa uuteen, onhan sillä muutama kuva jo otettu. Eilenkin kastui eläinpuistossa joten hajoamisenkin mahdollisuus on olemassa.
Eli hyvän pokkarikameran jälkeen olisi luonnollista ja kehittävää siirtyä pelittömään järjestelmäkameraan. Tuo onkin jahkailua aiheuttava asia, haluanko tuon askeleen ottaa. Siihen minä tarvitsisin rungon ja ainakin kaksi objektiivia. Vaikka nuo ovat nykyään pienikokoisia ja keveitä, mutta noista tulee kannetavaksi enemmän tavaraa kuin nykyinen pieni kamera joka roikkuu kaulassani. Minä en halua myöskään kädessä pidettäväksi enempää painoa, kun nytkin kärsin kamerakäden rannetupintulehduksesta. Rankkaa tämä kuvaaminen. Rahaa pitäisi laitaa ainakin hyvään pokkarikameraan verrattuna äkkiä 2-4 kertaa enemmän ja tuolloin vielä ei kuvien laatu taitaisi kovin paljon parantua. Luulen, että tulevaisuudessa uusi kamera on myös pokkarikamera.
Sony on ollut juuri minun tyyliselle kuvaajalle hyvä kamera, pieni ja näppärä. :)
Soleil
Ps.Vastauksestani tuli liian pitkä, jota ei voinut vastaukseksi julkaista joten vastaan tähän etusivulle!
"Albin Karmann sanoi... Upea tuo jokilaivakuva! Perspektiivi antaa vaikutelman, että ei tuo laiva mahdu tuon sillan alta, saati kääntyisi ennen siltaa suoraksi... Millä linssillä olet tuon ottanut ?"
Kiitos! Tuoltahan tuo kyllä aivan näyttää. Hyvin se mahtui, ei rikkonut vanhaa siltaa mennessään. :)
Kiitos kysymyksestä. Sait kysymykselläsi hymyn huulilleni. Eipä tuota ole taitanut täällä kukaan aiemmin kysyäkään. Yleensä poistan kuvista kaikki mahdolliset tiedotkin. Mitähän linssiä käytän?
Pidän kyllä itseäni aivan kuvien räpsijänä. Rakastan suuresti kulkea kamera kaulalla ja kädessä. Ikuistaa tätä elämää ja kaunista maailmaa. Kuvaaminen on minulle suuri intohimo ja kulkee käsikädessä Alppi-rakkauden ja uusien kokemuksien keräämisen kanssa ja tämän meidän tyylisen karavaanarielämän kanssa.
Olen jahkailija joissakin asioissa. Jos Mieheni sanoisi minulle joku päivä, että lähdemme maailmanympärysmatkalle siinä en jahkailisi vaan olisin heti valmis lähtemään. Kaksi vuotta sitten jahkailin kameran kanssa ja nytkin olen jahkaillut jo pitemmän aikaa. Mitä seuraavaksi? Sitä mihin suuntaan tuossa asiassa haluan kulkea, vai haluanko vaan jatkaa samaan malliin ja tyyliin.
Olen elämäni aikana aika paljon kuvia ottanut. Tässä uudessa elämän jaksossa noin 20 tuhatta kuvaa vuodessa. Noiden läpi käyminen on melkoinen urakka, sen tietää joka ottaa paljon kuvia, mutta hyvin mukavaa puuhaa. En paljoa kuvia käsittele enkä ota kuvia rawina. Tuo veisi liikaa aikaa. Mutta ihan aloitteleva blogikuvaaja olen, sillä oikeat bloggaajat ottavat viikon lomareissulla huimat 5000 kuvaa, joten tuo jo käy työstä niiden läpi käyminen.
Ottamani kuvan takana on aina joku asia, juttu ja tarina. Monesti laitan blogiin tai valokuvaelokuvaan epätarkankin minulle tärkeän kuvan. Kuvien räpsiminen on minulle omanlaista taidetta. Eikä katsoja tuon taiteen taakse edes pääse, se on vain tunnetila kuvasta minulle. :)
Tiedän ja myönnän, että minunlainenkin kuvaaminen ei ihan räpsimällä synny, vaikka alkutaipaleen harjoittelija olen. Vähän se tarvitsee kuvaussilmää, sommittelua ja vähän taitoa kuvatakin. Tiedän myös sen ettei kaikki osaa ottaa hienolla järjestelmäkamerallakaan hyviä kuvia. Kyllä suuri vaikutus on sillä kuka on kameran takana, ei niin välineillä. Tietysti minä en voi ottaa 10 metrin päässä olevasta linnusta hyvää kuvaa, kun välineeni ei siihen riitä.
Blogin alkukuvat syksyn 2013 Kroatian lomaan on otettu halvalla, Canonin PoverShot SX230 kameralla. Tuollakin otin hyviä kuvia mielestäni. Pitkään tuolloin jahkailin sitä, että kun sillä kuvatessa taivas näyttää usein valkoiselta älläkeeltä. Tuohon halusin muutosta. Olimme syyskussa lähtemässä lomalle Kroatiaan ja huomasin, että kameran linssin sisällä on jotakin pölyä.( Tuolla kuvasin kyllä viimekesän mökkiautollakurvailufilmit.) Tutkin paljon netistä eri kameramerkeistä tietoa ja luin keskusteluja. Noiden pohjalta tulin siihen tulokseen, että hankin pokkarikameran Sonyn RX100. Kolmen viikon päästä lomalle lähdöstä tuli jo myyntiin kamerasta toinen versio. Näiden kahden välillä ei suurta eroa ollut, joten minun oli saatava lomalle uusi kamera ja siitä asti olen kuvannut vanhalla Sonyn RX100:llä. Kamerastahan on tullut jo kolmas versio.
Sonyn RX100:een olen ollut erittäin tyytyväinen. Arvostelut oli totta.
Minä käytän hyvin harvoin älykästä automaattia, en myöskään käytä käsisäätöjä. Käytän SCN-nappulan takaa eri tilanteeseen tehtyjä automaattisäätöjä, esim. maisema, makro, hämärässä ilman jalustaa, suurella herkkyydellä,.. siellä on 13 eri säätöä. Se miksi tämän kameran valitsin oli myös pieni koko ja mahdollisuus laittaa kameraan filtteri sovitin. Suosikki on säädettävä polarisaatiosuodin, joka on hyvä etenkin maisemakuvauksessa, mutta verraton asia myös auton ikkunanlasin läpi kuvia ottaessa. Taas tämän reissun Outlet- kylässä otetuissa kuvissa tuota ei olisi kannattanut käyttää, kun oli ilta ja aurinko laskemassa. Toisaaltahan taas sitten taivas näkyy paremmin.
Eilenkin harmitti tuolla Villieläinpuistossa se kun kamerallani on huono kuvata kauempana olevia eläimiä. Tätä asiaa olen jahkaillut paljon, että mihin suuntaan menen tulevaisuudessa. Nykyinen kamera pitää varmaan tämän vuoden aikana tai viimeistään vuoden sisällä vaihtaa uuteen, onhan sillä muutama kuva jo otettu. Eilenkin kastui eläinpuistossa joten hajoamisenkin mahdollisuus on olemassa.
Eli hyvän pokkarikameran jälkeen olisi luonnollista ja kehittävää siirtyä pelittömään järjestelmäkameraan. Tuo onkin jahkailua aiheuttava asia, haluanko tuon askeleen ottaa. Siihen minä tarvitsisin rungon ja ainakin kaksi objektiivia. Vaikka nuo ovat nykyään pienikokoisia ja keveitä, mutta noista tulee kannetavaksi enemmän tavaraa kuin nykyinen pieni kamera joka roikkuu kaulassani. Minä en halua myöskään kädessä pidettäväksi enempää painoa, kun nytkin kärsin kamerakäden rannetupintulehduksesta. Rankkaa tämä kuvaaminen. Rahaa pitäisi laitaa ainakin hyvään pokkarikameraan verrattuna äkkiä 2-4 kertaa enemmän ja tuolloin vielä ei kuvien laatu taitaisi kovin paljon parantua. Luulen, että tulevaisuudessa uusi kamera on myös pokkarikamera.
Sony on ollut juuri minun tyyliselle kuvaajalle hyvä kamera, pieni ja näppärä. :)
2 kommenttia:
Upea tuo jokilaivakuva! Perspektiivi antaa vaikutelman, että ei tuo laiva mahdu tuon sillan alta, saati kääntyisi ennen siltaa suoraksi... Millä linssillä olet tuon ottanut ?
Vastaukseni Albin Karmann, HELLUNTAILOMALTA TERVEISET, etusivulla. :)
Lähetä kommentti