ONNELLINEN IHMINEN

Jokainen ihminen on onnellinen, laulun ja tarinan arvoinen!

Minulla on hirvittävä polte kirjoittaa ja purkaa tuntemuksiani. Jos osaisin kirjoittaa tämä on yksi laaja aihe josta kirjan kirjoittaisin, toinen olisi uusi elämä uudessa kotimaassa, mutta kun en osaa.

Vähän kierrellen ja kaarrellen purkaudun, tästä asiasta.:)

Olen lapsuuteni viettänyt tuomitsemisen ja arvostelujen ilmapiirissä, uskontojen sekamelskassa. Ilmapiirissä, jossa tuomitaan toinen uskontokunta huonoksi, mutta pidetään, että tämä meidän on paras ja taivaaseen vievä. Myös siinä ajatuksessa, että me uskovaiset olemme vain onnellisia ihmisiä ja nuo pakanat ovat hyvin onnettomia.

Hyvin pienenä tyttönä jo näin näissä asioissa valtavan suuren ristiriidan. Olin jo silloin omaa tietäni kulkeva. Ajattelin, että ihminen voi elää onnellisen elämän ja olla onnellinen, vaikkei kuulukaan johonkin uskonlahkoon. Minusta oikeasti uskova ihminen ei tuomitse toista, ettet sinä ole onnellinen, mutta minä tietyistä syistä olen. Tuo on jo todella julmaa aikuisen korville ja entäs sitten lapsen, joka rakentaa ajatusta ympäröivästä maailmasta itselleen. Entäs ne tulijärvi pelottelut. Jos taivas on olemassa niin luulen, että näillä tuomitsijoilla on sen porteilla yllätyksiä vastassa. Eihän toinen ihminen voi tietää kuinka onnellinen toinen on ja tuomita toista. Näin ajattelin jo lapsena.

Olen useassa jutussa maininnut miten jo pikkutyttönä haaveilin mm. ulkomailla asumisesta ja vuorista, kaikista mukavista asioista. Sen vilkkaan pikkutytön taakse kätkeytyi paljon positiivisia ajatuksia, jotka pidin sisälläni. Nuo ajatukset toivat jo silloin paljon iloa ja onnea elämääni. Tuossa on yksi syy miksi tämä uusi elämänjakso tuntuu hyvältä ja mukavalta. Minun kannatti haaveilla, nyt se pikkutytön unelma on totta. Voi ja ne lumoavat vuoretkin ovat niin lähellä, olen tästä kaikesta niin kiitollinen ja onnellinen. :)

Olen halunnut jakaa omaa aitoa tarinaani, meidän reissujen muodossa. Olen myös kirjoittanut paljon onnesta ja onnellisuudesta tuonne reissujuttujeni sekaan, sillä tunnen olevani onnellinen ihminen. Onni ja onnellisuus on sisäinen olotila jonka jokainen itse luo sisälleen, ei sitä sinulle toinen tee tai se ei tule vain yhdestä asiasta. Se koostuu niin monesta pienestä asiasta ja niiden pienien onnensirpaleiden löytämisestä oman elämän helminauhasta. Ei kannata murehtia mennyttä elämää eikä tulevaa, vaan elää tässä päivässä ja hetkessä.

Minua on pilkattu ja tuomittu tästäkin, kun olen kertonut tykkääväni asua uudessa kotimaassa. Tuonkin olen kääntänyt, että nautin tästä ainutlaatuisesta elämästä vielä enemmän. Ja tiedän joidenkin ajattelevan etten voi edes onnellinen olla, mutta se on vaan heidän ajatusmaailmaa.

Olen aina halunnut suojella, ne rakkaimmat, noilta asioilta mitä en ole itse oikeina pitänyt ja mitkä ovat tuntuneet vääriltä elämäni alkutaipaleella. Ja tänään saan kuulla yhdeltä niistä rakkaimmista, että hänelle läheinen oli väittänyt, että vain uskovaiset ihmiset ovat onnellisia ihmisiä.

Olen surun murtama tällä hetkellä. Auttaisikohan huutaminen? En halua hänen/heidän kuulevan tuollaista!!! Tuo onnellisuus asia ei ole noin, eikä toinen ihminen voi toista tuomita!!!

Taas tulee mieleen tapaamani vanha Rouva, joka oli positiivinen ja iäkäs. Kysyin häneltä mikä on teidän pitkän iän ja iloisuuden salaisuus. Hän vastasi minulle, että kun elämässä tulee niitä surullisiakin asioita vastaan, niin niihin ei pidä takertua vaan ne pitää siivilöidä pois. Tätä ohjetta olen kantanut mukanani suurena aarteena.

Tämän pienen purkauksen ja tuon iäkkään Rouvan ohjeen mukaan on mukavampi jatkaa arjen askareita. :)

Soleil