Olemme hakemassa lääkettä tähän Dolomiittien ikävään ja kaipuuseen.
Vaellellen kukkuloiden päälle ihastelemaan kauniita vuoria, aivan meille uusilla seuduilla.
Käyden kävelyretkellä Itävallan puolella ja ihastellen kaukana näkyvää Itävallan korkeinta vuorta Grossglockneria.
Haettu elämyksiä mukavilla vuoripoluilla ja minulla ollut pientä jännitystäkin siitä uskallanko tuosta kulkea.
Katseltu korkeuksista alas laaksoon, nauttien suuresti näkymistä.
Ihmetelty vuoren laaksossa pienenä näkyvää hütteä ja käyty toiselta puolelta vuoria sen pihalla eväsretkellä. Ihmetelty sieltä kuinka me tuolla kaukanakin toisella puolella laaksoa jyrkänteellä kävelimme.
Istuttu ja kuunneltu lukemattomia kertoja purojen ja koskien ääniä.
Kävelty suurella Alppiniityllä suurissa eläimien aitauksissa, aasien, lehmien, mullien, lampaiden ja villisti kirmailevien hevosten seassa, siinä lehmänkellojen kilkatuksessa.
Ihasteltu monia kauniita Alppijärviä ja tehty niiden ympäri kävelykierroksia.
Lisätty ikävää ja kaipuuta tämän vuoren ympärille. :)
Viettämällä kaksi päivää ja yötä tuolla ympyrän kohdalla 2300 metrin korkeudessa, olemalla vuorten erämaassa. Tuon vuoren ympärille, erityisesti tuolla vuoren takana, on yksi Alppien kauneimmista paikoista. Tuonne ei näkynyt autoteitä kuin täältä järven rannalta, tuolla ei ollut hiihtohissejä vain autotie tuonne parkkipaikalle. Niin kaunis maailma vain ympärillä.
Se on nyt todistettu, viime syksyn kahden viikon reissullamme ja nyt, että Dolomiiteilla sataa aina iltapäivästä.
Kissatkin nauttivat ja olivat innoissaan tästä korkeanpaikan leiripaikasta.
Soleil
10 kommenttia:
Kaunista,kaunista,kaunista!! En meinaa pysyä nahoissani!! Kunpa se haaveeni eläkepäivien kesänvietosta noissa maisemissa toteutuisi!
Niin..mitä Alppien tuhansista kaúneimmista paikoista nyt tällä kertaa tarkoititkaan? :)
Niin on kaunista, aivan Alppi hullulle lumoavaa paikan päällä. Kuvat eivät kerro todellista kauneutta koskaan. :)
Kyllä haaveesi toteutuu! Se on päivä päivältä lähempänä ja olen siitä iloinen. :)
Ihanan näköistä, aika huikea polku korkeuksissa, tuli ihan oma viime viikkoinen nelinkontin menty polunpätkä mieleen... vaijeriapuakin oli tarjolla, mutta ongelmaksi tuli että siitä piti päästä irti jos aikoi jatkaa matkaa.
Kun rupee Tirolin ja Baijerin polut kyllästyttämään (tuskin koskaan) täytyy ruveta tutkimaan noita teidän Dolomiitti retkiä.
Aurinkoista arkea teille ja mukavia uusia retkisuunnitelmia...
Arvaapa nostatitko täällä matkakuumetta:) Onneksi on vaan muutama päivä enää, kun pääsemme noihin maisemiin! Vaelluskengät jo kaapin nurkassa liikehtii itsekseen levottomina. Kovasti arvailimme mistä nuo kuvat olivat? Oliko nuo muutamat kuvat Lago di Misurinalta ja Auronzo-hütteltä?
Marjak, hurjalta kuulostaa sinun vaeltaminen, mutta olet kuitenkin kulkenut sen, hienoa. :)
Tuo kuvan kohta ei ollut tuon polun kapein kohta, jossa minulla vähän jo pelotti, mutta se oli onneksi lyhyt pätkä vain.
Tänään sunnuntaina iltapäivästä tulimme kotiin. Ikävä jo on tuonne seuduille, mutta kyllä kotona ja Itävallassakin on hienoja vuoria ja polkuja paljon kuljettavaksi. :)
Mukava, kun nuo muutama kuva reissunpäältä lisäsivät teidän matkakuumetta! :) Ihana asia, kun pääsette jo pian Alppien Dolomiittien maisemiin ja kengätkin pääsevät vuoripoluille kulkemaan. Kyllä nuo kaksi kuvaa ovat Lago di Misurinalta ja Auronzo-hütteltä, joista minulla on reilusti kuvia lisää.
Mukavaa ja ikimuistoista reissua teille! :)
Näistä ei maisemat parane, jälleen kerran ihania kuvia ja kyllä sopisi meillekin nyt tuo alppien ilmasto Kreikan paahteen sijaan! Alkaa olemaam liian kuuma koiralle tehdä pidempiä lenkkejä, ellemme lähde viideltä aamulla jo liikenteeseen ja meren/joen tai veden ylipäätänsä olisi suotavaa olla lähistöllä, jotta pääsee sinne viilentymään. Ihanaa kesää teille!
Kiitos, samoin teille sinne ja missä olettekaan, ihanaa kesää! Toivon sinne jonkun vähän viilleämmän päivän, että pääsette pidemmälle lenkille! :)
Ei tuolla korkeuksissa, 2300metrissä, ollut liian kuumaa. Auringon paistaessa ehkä oli parikymmentä ja pilvisellä kelillä noin 15 lämmintä. Yöllä oli noin seitsemän astetta. Parinkilometrin korkeudessa tehdyissä aikaisemmissa vaellusretkissä tällä reissulla lämpö nousi yli kahteenkymmeneen. Laaksoissa noin 1200-1500 metrissä missä lomamme koko ajan vietimme oli joinakin päivinä helteisen kuumaa, jopa kävi yli 30 asteessa.
Kyllä tuolla oli upeat maisemat. Kuvia ja juttua enemmän tulee jossain vaiheessa myöhemmin.
Täällähän olikin jo kuvia! Pitää tuo mies ylipuhua jonain päivänä kapuamaan korkeuksiin, sen verran hienolta näyttää ylhäältä päin katseltunakin.
Muutaman kuvan laitoin reissun päältä. Kuvia ja pientä juttua tulee myöhemmin isää, kunhan olen yli 2000 kuvaa läpi käynyt.
Kannattaa kyllä kavuta, sillä vuoret ovat aina ylhäältä päin katseltuna vielä hienomman näköiset, kun niiden jylhyys ja suuruus tule silloin paremmin esille. :)
Lähetä kommentti