Sekä siinä sivussa kuntoa kohottamassa pyöräillen ja kävellen.
2.7.2017, sunnuntai: Bad Reichenhallissa olimme tehneet mukavan aamupäiväkävelyn sadesäässä. Meillä oli aikomus nousta hissillä, Predigtstuhl, ylös vuorelle ja käydä panoraamareitti ylhäällä kävelemässä. Pilvet roikkuivat alhaalla ja olisivat estäneet kauniiden vuorinäkymien näkemisen ylhäällä, joten jätimme vuoren toiseen kertaan.
Niin kuin tulla 1.osassa kerroin, meillä oli tämän loman menemispaikkoja ympäri Eurooppaa mielessä. Sadesäätäkin lupasi joka paikkaan, joten teimme ratkaisun, että jäämme lähelle ja kotimaahan. Meillä oli myös ajatus, että voimme tehdä äkkilähdönkin mökkiautolla vaikka Välimerelle, jos sää menee huonoksi tai vain siltä tuntuu.
Meillä on aina mielessä ja pieni ikävä Saksan kaakkoisnurkkaan ja Berchtesgadener Landin alueelle ja erityisesti siellä Nationalpark Berchtesgadeniin. Tätä aluetta pidämme Saksan kauneimpana alueena, aivan luontoparatiisina. Edellisestä käynnistä oli jo kulunut lähes kolme vuotta, mikä oli aivan liian pitkä aika. Ikävään ja kaipaukseen oli saatava muutos. Joten päätimme nyt lähteä aluetta tutkimaan vähän laajemmin ja tarkemmin mitä olemme edes edellisillä reissuillamme nähneet.
Tässä edellisten reissujen jutut.
 |
| Dolomiittimaisia vuorenhuippuja. |
2.7.2017, sunnuntai: Bad Reichenhallissa olimme tehneet mukavan aamupäiväkävelyn sadesäässä. Meillä oli aikomus nousta hissillä, Predigtstuhl, ylös vuorelle ja käydä panoraamareitti ylhäällä kävelemässä. Pilvet roikkuivat alhaalla ja olisivat estäneet kauniiden vuorinäkymien näkemisen ylhäällä, joten jätimme vuoren toiseen kertaan.
Niin kuin tulla 1.osassa kerroin, meillä oli tämän loman menemispaikkoja ympäri Eurooppaa mielessä. Sadesäätäkin lupasi joka paikkaan, joten teimme ratkaisun, että jäämme lähelle ja kotimaahan. Meillä oli myös ajatus, että voimme tehdä äkkilähdönkin mökkiautolla vaikka Välimerelle, jos sää menee huonoksi tai vain siltä tuntuu.
Meillä on aina mielessä ja pieni ikävä Saksan kaakkoisnurkkaan ja Berchtesgadener Landin alueelle ja erityisesti siellä Nationalpark Berchtesgadeniin. Tätä aluetta pidämme Saksan kauneimpana alueena, aivan luontoparatiisina. Edellisestä käynnistä oli jo kulunut lähes kolme vuotta, mikä oli aivan liian pitkä aika. Ikävään ja kaipaukseen oli saatava muutos. Joten päätimme nyt lähteä aluetta tutkimaan vähän laajemmin ja tarkemmin mitä olemme edes edellisillä reissuillamme nähneet.
Tässä edellisten reissujen jutut.
18-26.10.2014, Berchtesgaden
- 1-osa, Lisää ihastumista
- 2-osa, Tunteita laidasta laitaan
- 3-osa, Talvinen satumaa kesken ruskaloman
15-18.8.2013, Berchtesgaden
- PIENIÄ ASKELIA UPEISSA MAISEMISSA
- 17-20.8.2012, KEHLSTEINHAUS-KOTKANPESÄ
Ajelimme Hintersee-järven eteläiseen päähän parkkipaikalle ja lähdimme muutaman kilometrin järvikierrokselle. Pilvet roikkuivat alhaalla ja pieniä vesipisaroita nakkeli vähän välillä. Silti kristallinkirkkaan järven vedenpinnasta peilautuivat vuoret kauniin näköisesti. Veden pinnan alle näkymät olivat syvälle järvenpohjaan, mikä antoi oman satumaisen maiseman ihailtavaksi pilvisestä säästä huolimatta.
Järvikierroksen jälkeen ajelimme Campingplatz Simonhofiin. Pystytimme leirin etutelttoineen ja olimme tyytyväisiä näkymistä Watzmann-vuorelle päin.
3.7.2017, maanantai: Teimme kauppareissun pyöräillen viehättävään Berchtesgadenin kaupunkiin. Matkaa oli noin viisitoista kilometriä ja lasku ja nousumetrejä vain reilu 300 metriä. Olihan se mukava lasketella loivaa alamäkeä koko menomatka. Matkalla oli tie poikki ja liikenne ohjattiin liikennevaloin, kun kova vesisade oli aiheuttanut päätielle pienen maavyöryn. Työmiehet puhdistivat kalliota ja pudottivat sieltä isoja kiviä alas. Tässä kuvia päivän kauppareissulta.
Illalla teimme leirintäalueelta muutaman kilometri iltakävelyn Taubenseelle ja lähi pelloille. Seurasimme maalaiselämää, kun lehmiä tuotiin lypsyn jälkeen laitumelle.
4.7.2017, tiistai: Niin ihanat ja niin kauniit oli maisemat päivän aikana sekä vauhdikasta oli meidän meno! Tässä on kuva villieläinten ruokintapaikalta ja lintujen bongauspaikasta, missä pysähdyttiin tullen mennen lintuja bongailemaan. Vuoren rinteillä olisi pitänyt olla partakorppikotkia, maakotkia sekä muita petolintuja, oli aivan merkitty heidän syöntikallionsakin, mutta ei me nähty kuin mustarastas.
Hinterseen eteläpäässä majatalojen jälkeen yleinen tie päättyy. Alue on pyhitetty ulkoilijoille. Ainoastaan linja-auto kulkee kansallispuiston läpi seitsemän kilometrin matkan Itävaltaan tietä pitkin. Matkalla näytti olevan useita pysäkkejä ja vaeltajat käyttävän paljon bussia.
Tässä kuvia 33 kilometrin ja 750 nousumetrin pyöräretkeltä.
Campingplatz Simonhof - Hintersee - Wildfütterung - Alpengasthof Hirschbichl - Eiblkapelle - Litzlalm - Alpengasthof Hirschbichl - Bind-Alm - Engert-Hölstube - Wildfütterung - Nationalpark-Infostelle - Hintersee - Campingplatz Simonhof
5.7.2017, keskiviikko: Tänään oli vuorossa pieni vaellusretki.
Hütellä haettiin lisäenergiaa piimästä! Matkaa tänään kertyi vaellusretkelle reilu 14 kilometriä, mutta ei taideta olla ennätysnousukunnossa, kun tämä 680 nousumetrin vaelluksen nousuosuus tuntui todella raskaalta. Alun kuusi kilometriä oli koko ajan nousua ja siitä kaksi kilometriä noustiin 20-30 % nousuna.
Taubensee - Mordaualm - Moosenalm - Schwarzbachwacht
Mökkiautolle palattuamme mittari näytti reilua kolmeakymmentä lämpöastetta. Jospa lämpö olikin syy tämän päivän nousun raskauteen, kun joillakin metsäosuuksilla oli tukahduttavan kuumaa.
Soleil
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti