Ramses, kun yhteinen matkamme päättyi aivan yllättäen.
 |
| Teimme sinulle yksi päivä taas uuden muistomerkin jonnekin päin Mailmaa. |
Herätit medät tänä aamuna kauniilla laulullasi. Mustarastaan laulu on sinun lauluasi meille, että nauttikaa elämästä.
Emme unohda sinua ikinä, kaipaamme
sinua kuin aurinko kaipaa kukkaa talven sydännä. Muistamme sinua
päivästä toiseen, hymyillen ja itkien.
Kaipailen ja ikävöiden,
Siiri-muorisi, Prinsessa-siskosi, Kuningatar-siskontyttäresi, isäntä ja mamma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti