sunnuntai 2. joulukuuta 2018

2.12.2018: SIIRI

Olisin halunnut kahdennentoista kerran laulaa sinulle onnittelulaulun pitäen sinua poskeani vasten ja tanssahdella kanssasi onnittelulaulun tahdissa sekä nostaa korkealle ylös elettyjen vuosien lukumäärän verran, niin kuin sain yksitoista kertaa sinua onnitella.


15.12.2017

Emme saaneet tänään 12. juhlapäivääsi yhdessä viettää, vaikka tästä päivästä monesti yhdessä toiveikkaana puhuimme.

5.12 tulee kolme kuukautta, kun jouduimme tekemään raskaan, mutta niin rakkauden täyteisen palveluksen sinulle, kun voimasi alkoivat aivan tunti tunnilta hiipumaan, kun veri oli jo niin ohutta. (Täällä juttu, jossa Siiristä aivan viimehetken kuvia.) Ikävä ja kaipaus on välillä raastavaa, mutta olen kiitollinen yhteisestä kuljetusta matkasta ja siitä ettei sitä munuaisvikaisen kivuliasta loppua ehtinyt sinulle tulla. Lähellä se saattoi jo olla, kun viimeisien yhdessäolon hetkinä kahdesti heikosti naukaisit. On välillä ollut epätoivoisia hetkiä, kun sinua ei enää ole. Syytän jopa lääkäriä, että hän tappoi sinut. Ajattelen myös, että jos jotain olisi ollut vielä tehtävissä, mutta kun ei enää ollut, senkin ymmärrän. Munuaiset olivat jo aivan loppu ja sen kertoivat niin monet asiat sinusta. Eikä lääkäri sinua tappanut, vaan meidän luvalla hän antoi sinulle ikiunen ennen kivuliasta kärsimystä.



Silloin toukokuussa 2016, kun rutiiniverikokeissa huomattiin kohollaan olevat munuaisarvot ja tarkemmissa tutkimuksissa munuaiset näyttivät jo silloin huonokuntoisilta ja pissasikin oli verinen. Olit kuukausi aikaisemmin joutunut hyvästelemään Ramses-ystäväsi. Istuit hänen vierellään, kun hänen kultainen sydän oli juuri sammunut. Ikävöit Ramsesta kovasti. Vielä puolen vuoden päästäkin, kun kotiin reissulta tulimme kiirehdit katsomaan paikkaa johon Ramseksen sydän sammui. Sairastumisesi saattoi olla surun seuraus. Vuosi meillä meni tukihoitojen ja erikoisruuan kanssa loistavasti. Rakastit syödä ruokaakin. Kesän 2017 hellejakso teki tepposen, mutta saksalaisen tehohoidon jälkeen meillä oli hyvä toinenkin vuosi, jonka aikana kyllä tuli ruokahalu vaihteluita, mutta hoidin sinua hyvin. Sinä et kärsinyt etkä ollut sairaan oloinen. Toukokuussa alkanut ennätyslämmin kesä muutti sitten heinäkuussa tilannetta. Sitä kadun, ettei sinua tehohoitoon tuolloin jätetty, mutta kun veri oli jo silloin hyvin ohutta, niin lääkärinkään mielestä se ei olisi pitkään enää auttanut, kun munuaiset oli loppu. Saimme hoitaa ja toivoa, saattohoitaa sinua kotona. Ja päästää sinut menemään Ramseksen luo sitten, kun toivokin oli menetetty ja voimasi alkoivat huveta.

Pelkäsin, että kuinka ystäväsi reagoivat, kun sinua ei enää löydy. Prinsessan kanssa olette olleet niin läheiset. Kyllä he ovat katselleet ja vieläkin välillä, mutta heidän elämä ei mennyt niin sekaisin kuin mitä meni Ramseksen äkkikuoleman jälkeen. He taisivat ymmärtää tilanteen ja vielä kun saivat hyvästellä sinut elottomana ennen viimeistä matkaasi. Nuokin surunhetket olivat varmasti meille kaikille hyväksi. Mammalle tämä aika on ollut paljon helpompi myös kuin Ramseksen äkkikuolema. Yli kaksi vuotta pelkäsin viimeistä yhteistä päiväämme. Siihen ajatukseen, että loppu voi tulla äkkiä, kerkesi jotenkin tuona aikana sopeutua, vaikka yhteinen viimeinen päivä oli kamala. Hoidin sinua hyvin ja parhaalla tavalla, joka ajatus on helpottanut myös oloani. Ikävä ja kaipaus ei koskaan häviä, sillä olit rakastettu karvainen perheenjäsen. Eivätkä yhteiset arvokkaat muistot katoa. Olet aina sydämessäni, meidän kaikkien sydämissämme.

Jätit vuosi sitten ystävillesi tuoksuja täksi Jouluksi.

Joka joulu olet niin ilahtunut tästä tekohavuköynnöksestä, jonka taidan tänä jouluna kuitenkin jättää laatikkoon. Tässä ensi kertaa köynnöksen kanssa yhteiskuvassa ystäväsi kanssa 26.11.2007. Olette alle yksi vuotiaita söpöjä pikku-Tyttöjä.


Voi kuinka sinä nautitkaan uudesta joulukuusesta vuosi sitten. Nyt kuusen kaivettuamme esille ystäväsi olivat siitä myös hyvin iloisia, mutta kun otin esille huopaisen kuusenalusmaton säilytyspussista, niin sitä ystävät tulivat kovasti haistelemaan. Sinä siinä taisit heille tuoksua ja kuusi sai Siiri-ikävän aikaan ystävillekin, niin kuin meille palvelijoillekin muistellessamme sinun jouluiloa. Prinsessa katseli tavallista enemmän illan aikana ympärillensä etsien jotakin. Kävi aivan yhdestä pesästä kurkkaamassa, että oletko siellä.


Voi, kumpa olisit pudottelemassa koristeita kuusesta.
Muistojuttusi on vielä pahasti kesken. Olen vuoden 2013 kuvissa vasta tulossa, mutta jossain vaiheessa se sinulle valmistuu.

Tässä kuva ystävien ja koripesälahjasi kanssa vuosi sitten.


Teillä Ramseksen kanssa on varmasti siellä vihreillä niityillä saateenkaaren sillan alla yhtä mukavaa, kuin mitä teillä oli meidän yhteiselläkin matkalla. Ramses pitää sinusta nyt varmasti hyvää huolta, kun mamma ei enää saa pitää.


Hyvää syntymäpäivää sinulle suojelusenkeli-Siiri!

Rakkaudella kaipailen,
Mamma

Ps. Tähän loppuun ihana tyttöpaini- ja mattoleikkimuisto 26.4.2007. Olitte olleet ystävinä vajaa kolme viikkoa ja leikki sujui. Tätä mattoleikkiä te jaksoitte leikkiä. Ramses tuli leikkiin mukaan sitten joulukuussa. Sehän oli sitten vielä vauhdikkaampaa menoa ja huisketta.




Ei kommentteja: