Viikonloppu jälleen mökkiautoillen mukavissa luontopaikoissa, mm. silloilla ja luolissa, romanttisen aikakauden ruhtinaallisessa maisemapuutarhassa Tonavanlaaksossa.
 |
| Kuvasta hiirellä klikkaamalla kuvat näkyvät näytöllä suurempana. |
6.4.2019: Ajelimme perjantai-iltana Inzigkofen-kylään vanhan luostarialueen, nykyisin Volkshochschule Inzigkofen, kupeeseen urheilukentän viereen puskaparkkiin yöpymään. Parkplatz Teufeltsbrückenille. Tämä paikka oli muutama kilometri Sigmaringenista Tonava-jokivartta eteenpäin.
Meiltä jäi viikko aiemmin pyöräretkellä Zielfinger-järveltä tänne näkemättä täältä Teufelsbrücke eli paholaisensilta. Reissujuttu löytyy tästä, 29-31.3.2019: Zielfinger-järvellä. Asia jäi vähän vaivaamaan ja siksi tulimme tänne heti seuraavana viikonloppuna korjaamaan tuon asian.
Vaikka paholaisen sillan yläpuolella yövyimme niin yö oli hyvin rauhallinen. Kerran kuulin ulkoa vain kissojen kevätääntelyitä.
Niin lähdimme heti aamusta, Fürstlicher Park Inzigkofen, tutustumaan tähän vanhaan romanttisen aikauden ruhtinaalliseen maisemapuutarhaan, joka on rakennettu alunperin 1811-1829. Linnut lauloivat puissa mukavaa taustamusikkia.
Niin lähdimme heti aamusta, Fürstlicher Park Inzigkofen, tutustumaan tähän vanhaan romanttisen aikauden ruhtinaalliseen maisemapuutarhaan, joka on rakennettu alunperin 1811-1829. Linnut lauloivat puissa mukavaa taustamusikkia.
Riippusilta Tonavan yli.
Amalienfelsen - Amaliekallio on prinsessa Amalie Zephyrine (1760 -1841) muistokallio.
Täällä oli kevät kotimaisemiin verrattuna myöhäisemmässä. Puissa silmut eivät vielä vihertäneet.
Seuraavaksi menimme ylös kukkulalle ja Meinradskappelille.
Kappelilta näkyi paholaisensilta.
Tikat lentelivät monta kertaa edestämme huutaen karkuun. Olimme kuulevinamme palokärjenkin huuteluita. Tikoille oli metsässä aivan merkittyjä pesäpuita. Yleisestikin täällä Saksassa on paljon tikkoja.
Toiselta puolelta Tonavaa näkymiä paholaisen sillalle. Lintukamerallani sain tuo pienen tarinataulun, joka on punaisen ympyrän sisällä, zoomattua lähes tekstin selväksi ja luettavaksi.
Katselimme täältä ylhäältä, kun istuttivat kaloja Tonavaan.
Die Teufelsbrücke über die Höll-Schlucht.
Paholaisen silta helvetin rotkon yli.
Silta on 21.5 metriä pitkä ja alhaalla rotko 19,5 metriä syvä. 1843 tähän rakenettiin puusilta. Vuonna 1895 silta uudistetiin kaarevaksi betonisillaksi.
Mukavat olivat näkymät sillalta.
Meillä ei ollut mitään tietoa, kuinka hienoja reittejä ja paikkoja täällä on, mutta matkailijan utelias mieli toi vastaan tällaisia kallioita ja luolia.
Kalliokatto
Nebelhöhle "sumuluola". Tässä on ollut 150 miljoonaa vuotta sitten Jura-meren pohjaa. Näistä luolista on löydetty jälkiä leiriytymisistä ajalta 8000-800 EKr. On löydetty jopa ihmisten luita ja hampaita. Lisäksi on löydetty eläinten luita, kalojen jäänteitä ja kivi-esineitä.
Panoraamanäkymä Tonavan laaksoon.
Inzigkofen vanhan luostarin muurin pituus on 900 metriä.
Eläinkuvia en montaa saanut, talitiainen, aivan uusi lintulajibongaus puukiipijä, tuntematon kaveri ja orava.
Oli kyllä mielenkiintoinen kiiretön aamupäiväretki, jolle tuli mittaa vajaat viisi kilometriä.
Jatkuu seuravassa osassa mihin karavaanarit sitten suuntasivat ja missä pienen sunnuntaivaellusretken tekivät.
©Soleil
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti