31.10.2020: Kiitokset lokakuulle

Toistan värejä,

joita olen löytänyt luonnossa kulkiessani,

kannan mukanani mustikan sineä,

kanervan kultaista hohtoa,

tunnen luissani katajanmarjan makuisen tuskan,

silti olen yhtä luuta kulkiessani tätä metsäpolkua alaspäin yhä vain alaspäin,

jäädäkseni tänne vielä hetkeksi,

kerätäkseni itseeni tätä metsän hehkua,

että voisin loistaa,

että voisin olla kuin pieni käpy tai kuusen taimi,

ollakseni se mikä olen.

- Sari Lehtimäki, runotalo.fi -

Maailmassani on hymyä;

pieniä iloisia viestintuoja lintuja ja perhosia.

En saa niitä kiinni,

mutta ne näyttäytyvät niin usein,

että jaksan kulkea kevyesti eteenpäin.

- Sari Lehtimäki, runotalo.fi -

Mene rauhassa eteenpäin.
Älä pelkää ja turhia murehdi,
sillä aurinko paistaa
jo seuraavan mäen nyppylän takana.

- Sari Lehtimäki, runotalo.fi -

Elämäsi matka ei ole ollut helppo

mutta sinusta on kasvanut iso vahva puu

jonka juuret ulottuvat kauas ja ovat vahvat

oksasi ovat täynnä uurteita ja merkkejä

kunniamerkkejä siitä työstä

jonka olet elämässäsi tehnyt

itsesi ja oman sydämesi kanssa

sydämesi on piirretty

puun runkoon

sen uurteisiin

kauniilla kultaisella hopeanhohtoisella langalla

ja lanka väräjää hennosti joka kerta

kun annat sydämesi rohkeasti avautua

yhä enemmän vastaanottamaan rakkauden

joka maailmalla on sinulle tarjota

- Sari Lehtimäki, runotalo.fi -

Suljin kerran sydämeni syksyltä, keväältä; kaikelta.

Sitten kuljin pitkän matkan tuntematta mitään.

Pidin kiinni silmäni, korvani, suljin kaikki aistini,

sillä ajattelin siten olevani turvassa.

Sitten huomasin, etten elänyt elämääni, en tuntenut aidosti.
Annoin itkun tulla ja sydämeni pehmeni.
Se alkoi elää, se alkoi tuntea, otin sen kädelleni ja silitin.
Tunsin, että me olimme yhtä, minä ja sydämeni;
meistä oli tullut parhaat ystävät.

- Sari Lehtimäki, runotalo.fi -

Kaukana mäellä kasvaa iso koivu.
En minä sen oksiin kurota, en yletä.
Olen vain hiljaa allaan, kuuntelen kertomuksiaan, viisauttaan.

- Sari Lehtimäki, runotalo.fi -

Aamun valkeudessa,

syksyn alkukirpeydessä

minä olen.

Tuntuu kuin nostaisin

pääni jostain

maan uumenista,

kaivautuisin esiin,

katsoisin maailmaa ensi kerran.

Hei, täältä tullaan,

olen viimeinkin pinnalla,

viimeinkin uskalsin tulla esiin

omana itsenäni.

Hei, minä se olen ollut

koko ajan,

aivan mahtavaa!

- Sari Lehtimäki, runotalo.fi -

Kuljen tietä, kuljen polkua mutkaistakin.
Menen sinne minne tie ja sen polut vievät minua.
Seikkailen omassa elämässäni mittaamattoman uteliaana.
Mitä minä löydän polkuni päästä lopulta?

- Sari Lehtimäki, runotalo.fi -

Metsässä hiivin kasteessa aamun.
Liimaudun puihin, sammaleisiin, kantoihin.
Olen yksin, niin luulen
kuulla voin metsän hengityksen.
Se minulle laulaa kuin hyräillen
laulua elämän uskon,
otan mukaani nyt sen.

- Sari Lehtimäki, runotalo.fi -

Villit niittykukat katsovat minua tänään keimaillen,

ne heilauttelevat lanteitaan tuulen puhaltaessa hellästi

niihin vauhtia taivutuksissa, venytyksissä

tuulen tahtiin.

Oi, miten tahtoisin olla niityn kukkanen minäkin,

huomaamattani olen liittynyt mukaansa tanssiin,

siellä minä olen tuulen venyteltävänä,

auringon hyväilemänä tänäänkin.

- Sari Lehtimäki, runotalo.fi -

Syyskuun viimeisenä päivänä kukkiva rypsipelto täynnä perhosia.

Annoin sydämelleni
arvostusta ja rakkautta
jonka se minulta ansaitsi saada

kun annoin rakkautta sydämelleni

annoin rakkautta itselleni
ja koska me kaikki
olemme kuitenkin lopulta yhtä
annoin samalla rakkautta koko maailmalle

ja mikä muu voisi tätä maailmaa
niin paljon edistää ja auttaa
kuin rakkaus.

- Sari Lehtimäki, runotalo.fi -

Kiitollisena kaikesta tästä
mitä elämäni on
juuri nyt, tässä hetkessä.

- Sari Lehtimäki, runotalo.fi -

Vastauksia

Nopein reitti sinne

mihin olen menossa,

päämääräni?

Ei ole nopeinta reittiä,

on vain tie jolla olet.

Olet perillä koko ajan

kun vain ymmärrät,

että tämä matka on sinun tehtäväsi.

Et sinä koskaan pääse todella perille

eikä sillä ole merkitystä.

Tärkein on kokemus,

oman elämäsi muovaaminen,

oman taideteoksesi rakentaminen,

luominen ja siitä nauttiminen.

Luo ja nauti siitä,

rakasta olemassaoloasi, sinua.

- Sari Lehtimäki, runotalo.fi -

©Soleil