30.4-3.5.2015, SVEITSISSÄ WALENSEELLÄ JA KOTIIN LIECHTENSTEININ KAUTTA

Sade on suuri ilo ja nautinto, kun on Alpeilla. :)

30.4.2015, torstai:

Sääennusteita seurailimme ympäri etelä-Eurooppaa huolestuneina viikon verran, kun lähestyi pitkä viikonloppu. Se vaan on kumma asia, kun viikonlopulle ilmat usein huononevat, kun taas viikolla on lämpöä ja aurinkoa. Näin se menee hyvin usein. Katselimme eri palvelimien ennusteita ja niissäkin oli eroja, joku lupasi jokaiselle päivälle sadetta ja toinen lauantaille parempaa ilmaa koko pohjois- ja etelä-Alppien alueelle. Pohjoisempaan Eurooppaan lupasi parempia ilmoja. Meillä oli jopa museoihinkin tutustuminen mielessä sekä kaupunkiloma osavaltiomme pääkaupungissa Münchenissä, sielläkin olisi muutama museo katseltavaksi. Taas siinä kävi niin, että Alppi-hulluus ja rakkaus vei voiton ja vielä kun lauantaille lupasi yksi ennuste vähän aurinkoa ja vain ajottaista sadetta. Niin päätimme torstaiaamuna, että Sveitsiin ja Walensee-järvelle menemme. Olemme järvellä käyneet vain yhden reissun aiemmin ja muutaman kerran ohi ajelleet. Tässä juttu tuosta reissusta jolloin olimme Walenstadtissa.

Menomatkalla ei satanut kotomassa eikä Sveitsissä,mutta Walenseelle saavuttaessa
pilvet roikkuivat alempana ja pian alkoi hentoinen sade ropisemaan.

Kerroinkohan edes minne meillä oli aikomus ensin mennä tuolla järvellä?
Järven toiseen päähän Weesenin pikkukaupungin kupeessa olevalle Camping Gäsiin. En minä mikään hienohelma ole, mutta me palasimme tuolta. Siellä ei näyttänyt ollenkaan tuolta, mitä muutamassa alueen nettisivujen kuvissa näyttää. Siellä luonto rehotti ja ilmeisesti kevätsiivous oli tekemättä. Kamera jäi autoon eikä ole todisteita. Siellä näytti mustalaisleiriltä, vakipaikkojen leirit oli isoja. Vanhoja asuntovaunuja ja isoja vanhoja etutelttoja. En kai minä ennen ole tuollaisia nähnytkään. Pihoilla oli paljon tavaraa, pitkäpiippuisineen grilliuunineen. Rantapaikkoja ei ollut ja olisimme joutuneet metsäpaikalle, josta ei olisi edes järvelle nähnyt. Ketään alueella kävellessämme ei vastaan tullut, eikä ketään nähtykään. Ilmottautuminen olisi tapahtunut soittamalla johonkin numeroon, joten oli hyvä lähteä tuolta pikaisesti pois. :)

Kuvia mökkiauton viereltä.

Menimme Walensee-järven keskivaiheilla olevaan 
Murg-kylään ja Camping Murgiin. Täällä oli kevätsiivous tehty ja nurmikot leikattuna. Muutamia vakipaikkalaisia ja käypäläisiä oli paikalla. Näkymät paikaltamme järvelle ja vuorille kelpasi vallan mainiosti. Sadekin näissä maisemissa oli nautinto.

1.5.2015, perjantai:

Niin se yön sateli hiljalleen ripistellen. Karvatassut katselivat maisemia innolla ikkunoista, niin kuin palvelijansakin. Sadepäivä vötkistellen, ilman kiirettä mihinkään ja ilman nettiä on aina välillä mökkiautossa vallan mukava päivä. Kaikki nauttii toistensa seurasta, sylissä kävijöitä riittä. Välillä pelataan, jahdataan ipadin näytöltä hiirtä ja perhosta. Jätkä nautti käsinojasta, niin kuin palvelijatkin niiden olemassa oloa ovat monesti kehuneet, siinä oli Jätkän mukava istua ja katsella pihan tapahtumia. Tyttö-trio poseeraa nätisti ja saavat mammalta paljon kehuja kauneudestaan. Jätkäkin asettuu heti poseeraamaan ja toivoo kehuja, eikö hänkin ole aivan komea.

Olin vuokrannut Apple Storesta Mielensäpahoittaja-elokuvan. Jätkää elokuva kiinnosti kovasti ja näin läheltä sitä piti seurata, että näki kunnolla pienestä näytöstä.

En oikein tiedä mitä mieltä olen tuosta elokuvasta. Niin paljon siihen sisältyi tuttua ja tuhansia kertoja kuultuja asioita. Niitä asenteita mistä en ole koskaan oikein pitänyt ja siksi olen osaksi myös haaveillut ulkomailla asumisesta ja ihanista vuorista. Tuosta nyt puuttui uskonlahkojen tekemät lisäväritykset. Jotenkin tuli tunne, että useat saisivat tuon katsoa, mutta mitä se auttaisi, kun nuo asenteet elää joillakin niin vahvana. Onneksi saamme elää jokainen niin kuin parhaaksi katsomme. Taas haluan laittaa tämän yhden lempirunoni tähän kohtaan.

Onnistuminen tarkoittaa sitä, että täytät omat

unelmasi, laulat omia laulujasi, tanssit omia

tanssejasi, luot asioita omalla sydämelläsi ja

nautit täysin siitä matkasta, ja luotat siihen,

että tapahtuipa mitä tahansa, se on OK.

-Elana Lindquist-

Me ei vappua mitenkään juhlittu, ei ollut simaa eikä munkkeja. Minusta vappu on yksi turhista päivistä. Saksassa tämä on yksi vapaapäivä muiden vapaapäivien joukossa, eikä vappua juhlita. Serpentiinit ja ilmapallot kuuluvat täällä Uuden Vuoden juhlintaan. Jokainen päivähän on juhlapäivä tavallaan.

Niin sade heikkeni ja lakkasi, lähdimme Murgin kylille kävelylle. Täällä oli koulupäivä ja kauppa auki.

Muutama kuva kyliltä. Kaupasta ostimme punajuurisipsejä ja niitä rannalla söimme.

2.5.2015, lauantai:

Yöllä satoi taas hissukseen. Aamupalan ja aamupuhastelujen jälkeen sade lakkasi pian kokonaan ja aurinko pilkisteli pilven rakosista. Jätkän toive toteutui, että ovi aukaistiin. Kissat jäivät päiväunille ja me lähdimme kävelylle.

Walensee-järvi sijaitsee Glarusin ja Sankt Gallenin kantoneissa ja
on 430 metrin korkeudella merenpinnalta. 

Lomalla ja näillä meidän reissuillamme minusta on aina parasta se, että emme pidä kiirettä. Istahdamme aina kun siltä tuntuu katselemaan ja kuuntelemaan paikallista elämää tai temme sitä mikä juuri mieleen tulee ja parhaalta tuntuu, suunnitelmatkin voivat muuttua.
Tämäkin kävelyreitti meni maalaistalon pihan läpi. Isäntä siinä pesi traktorin perässä olevaa lietesäiliötä ja hajut oli maalaistuoksut. Tervehdimme toisiamme ja hän jatkoi työtään, me kävelyämme. Hetki aiemmin seurasimme, kun heinää niitti toinen isäntä työnnettävällä niittokonella. Mukavia muistoja nämäkin.

Näitä kauniita kuvia ja mukavia muistoja haluaa aina vaan kerätä lisää. Voi miten kauniilta järvi näyttikään vähän ylempää.

2.5.2015: WALENSEE

Kävellen Murgin kylästä Unterterzenin ja Quartenin kautta takaisin

Voi kuinka minä nautinkaan tästä vajaan kymmenen kilometrin kunnonkohotus kävelylenkistä, vaikka selästä johtuvaa pistelyä ja puutumista vähän olikin. Tästä minä haaveilin silloin, kun hermokipu poltteli ja yritti ottaa vallan eikä ollut asentoa missä tuota kovaa kipua ei ollut, sekä katselin usein edellisvuoden vuorella tallustelukuvia ja valokuvafilmejä.
Elämän pienet ilot ovat suuria ainakin minulle. Toivossa on hyvä elää ja tästä hyvä jatkaa uusia muistoja keräämään.

Tässä alueesta hyvät sivut joista löytyy myös linkkejä muihin hyviin sivuihin. Näiltä sivuilta löytyy tietoa mm. Sveitsin vaellus- ja pyöräilyreiteistä.

Edessämme osa Churfisten mountainin kalkkikivi harjanteista, "seitsemästä huipusta",
Selun (2205 m), Frümsel (2263 m), Brisi (2279 m), Zuestoll (2235 m),
Schibenstoll (2234 m), Hinterrugg (2306 m) ja Chäserrugg (2262 m).

Oli lämmin päivä, vaikkei aurinko paljoa paistanut. Kävelyn jälkeen istuimme pitkäksi aikaa mökkiauton vierelle ja napostelimme erilaisia siemeniä ja nautimme näistä maisemista. Pohdiskelin, että onkohan tuolla vuorilla eläimiä ja mitä eläimiä siellä voisi olla. Hain autosta kiikarin ja sillä katselimme noita yli kaksi kilometria korkeita jyrkästi nousevia vuoria lähemmin. Tuon ympyrän sisällä oleva pieni valkoinen läntti, jota silmin katsottuna ajatteli sen olevan valkoista kalliota tai lunta. Kiikarilla katsottuna se olikin pieni valkoinen mökki, jossa oli ikkunaluukut kiinni. Mieheni huomasi sen pihalla jonkun eläimen. Mökin edessä pellolla oli se elukka, jonka minäkin ehdin näkemään. Kiikarilla ei tarkasti nähnyt kokoa ja näköä, pian elukka olikin sitten harmikseni poissa. Näytti äkkiä katsottuna myskihärältä, tai ainakin sillä oli pitemmät kaulakarvat.

Olimme aiemmin ihmetelleet Quiten- ja Au-kyliä tuolla järven takana, kun siellä ei näkynyt kulkevan autoja. Kiikarilla tähyily ja kartasta katsominen todisti sen ettei tuonne menekään autotietä. Ainoastaan kylien välissä menee tie. Mönkijä ja traktori siellä näkyi olevan ja heinää tehtiin. Viininviljely näytti kylässä myös olevan elinkeinona. Laivaliikenne oli vilkasta nytkin järvellä, ympärivuotista, vaikkei sesonkiaika ollutkaan. Seuraavalla kerralla tuolla täytyy mennä käymään kävellen tai laivalla.
Junalla on hyvät kulkuyhteydet Murgista kahteen suuntaan. Hyvä päiväretki kohde on myös vaikkapa Zürich, joka on vain on 60 kilometrin päässä.

Ja kun aikanamme siirryimme vuoria tuijottamasta sisälle mökkiautoomme, alkoi pian kuulua sateen hentoa ropinaa, kun oli ollut kahdeksan tuntia satamatta. :)

3.5.2015, sunnuntai:

Yön satoi taivaasta kaatamalla, jopa haittoi jo yöunia. :)

Oli lähdettävä kotia päin, mutta tänne kauniille järvelle ja vuorille varmasti vielä palaamme.

Päätimme ajella, kun aikaa oli, huvin vuoksi pieniä teitä kotiin päin, vaikka meillä moottoritietarra onkin. Saimme näin myös uusia ajettuja teitä karttakirjaan.

Päätimme ajella ruhtinaskunta Liechtensteinin kautta. Olemme tämän noin 30 kilometriä pitkän maan läpi ajaneet muutaman kerran ja kahveellekin pysähtyneet, mutta täällä blogissa ei ole yhtää kuvaa maasta. Balzersin kaupungissa olen kukkulalla aina ihaillut linnaa. Sadekin alkoi sopivasti loppumaan. ;)

Pfarrkirche Balzers - kirkon parkkipaikalla oli runsaasti tilaa ja jätimme mökkiauton siihen parkkiin.

Kirkkopihamaan laitamilta lähti merkitty polku kukkulalle. Metsä täynnä näitä valkoisia kukkia, joiden nimeä en tiedä. Romanttinenhan tämä polku oli kävelleskellä.

 Lisäys 9.5.2015: Sain Lukijaltani tietoa näistä valkoisista kukista. Kiitos paljon! :)

Nämä valkoiset kukat ovat karhunlaukkoja. Tämä eurooppalainen maustekasvi on sukua ruohosipulille ja tätä kutsutaan myös villivalkosipuliksi. Suomessa kasvia tavataan vain  Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen saaristossa.

Balzersin kaupunkia ja koko Liechtensteinia ympäröivät kauniit vuoret.

Balzers Schloss Gutenberg

Linnan pihoille ja kappeliin on vapaa pääsy ympäri vuoden 10:00-19:00.

Kävelimme toista kautta autolle. Mukavat olivat maisemat taas sunnuntaipäiväkävelyllämme. Ympäriltä kuului alppikellojen kilkatus. Koko kävelyn aikana emme taas sateenvarjoja tarvinneet.

Ja kun matkamme jatkui, alkoi sade. Jätimme pääkaupunki Vaduzin katselemisen seuraavaan kertaan. Siellä näyttikin olevan useita linja-autollisia aasialaisia turisteja.
Itävallassa sitten iski nälkä ja pysähdyimme herkulliset kebabit syömään. Saksaan päästyämme sade yltyi entisestään.

Ihana viikonloppu, sateesta huolimatta!
Kiitos Rakas ja kiitos karvaiset Rakkaatkin! Olen niin kiitollinen teistä!

Soleil

Ps. Viikon päästä on neljän päivän viikonloppu.