Sunnuntaikävelyllä järvi ja vuorimaisemissa Schwangaussa.
17.3.3019: Edellispäivän kiertelimme Füssenissä, 15-17.3.2019: Füssenissä. Täksi päiväksi oli ennustettu vielä aurinkoisempaa ja lämpimämpää päivää. Ajelimme kuuden kilometrin päähän Hohenschwangauhun parkkipaikalle ja laitoimme vaelluskengät jalkaan.
Tämä paikka on yksi Saksan suosituimpia turistikohteita. Prinsessalinna on yksi suosituimpia kohteita Euroopassa. Aina täällä on linjautolasteittain turisteja ja erityisesti aasialaisia. Kahdeksan vuotta sitten pääsiäisenä nähty lippujono oli pisin näkemäni. Mekin täällä olemme käyneet useita kertoja.
Emme ole koskaan kiertäneet Alpsee-järveä, jonka kierros on noin viisi kilometriä pitkä. Nousimme kuitenkin ensin Schloss Neuschwanstein-linnalle metsän halki.
Turistireitillä haisi hevosenkakka.
Linnan eteläpääty oli entisöintitöiden alla. Aina nämä maisemat näyttävät mukavilta. Mielessä oli tässä näköalapaikalla 2014 heinäkuun retki tuolta linnan takaa, kun nousimme ylös Tegelbergin hissiasemalle.
Marienbrücke - silta jonka alapuolella virtaa Pöllat-joki.
Täältä sillan päästä jatkoimme matkaa Harjupolkua - Gratweg pitkin 2014. Kyltti kertoo, että Tegelbergin hissiasemalle on matkaa kolme tuntia. Alhaalta parkkipaikalta tuli ylös matkaa 7.2 kilometriä ja 935 nousumetriä. Juttu tuosta päivästä on tässä, 26.7.2014, KUNINKAAN HARJUPOLULLA KESÄN ENNÄTYKSIÄ KOHTI.
Olinhan aina rakastanut ja unelmoinut vuorista, mutta välillä se arkajalkaisuus vain kummiteli, se pieni voimaton pelon tunne jyrkänteen reunalla, että kompastun ja tipahdan. Se ei ollut korkeanpaikankammoa, vaan paljon pienempi juttu. Olin kuitenkin tietoisesti harjoittanut itseäni pois tuosta. Tämä vaellusretki oli kaiken puolin käänteentekevä päivä vuorihulluudelle. Nousu alussa oli jyrkässä olevaa serpentiinipolkua ja polku hyvin kapea. Matkalla oli vähän jyrkempikin kohta, jossa sai pitää varmistusvaijerista kiinni. Huomasin, kuinka tämä oli hauskaa ja mukavaa. Maisemissakaan ei ollut valittamista täällä ikihonkien seassa. Sai kokea suuria ihastumisen ja onnistumisen hetkiä.
Alla oleva kuvatarina on tosi huonolaatuinen. Kamerani ei ollut tuolloin Sony. Sekä alunperin tarinan tallensin Googleen pienikokoisena. Vasta myöhemmin YouTubeen.
Marienbrückelta näkymä linnalle.
Teimme myös pienen mutkan sillan taakse.
Schloss Hohenschwangau
Alpsee-järven kautta kulkee Fürstenstrasse (prinssientie), joka menee Hohenschwangausta Schwarzenbergin kautta Itävaltaan Pinswangiin Lechtalin laaksoon.
Alpseebad Hohenschwangau
Järvi on syvimmältä kohdalta 62 metriä syvä.
Järven päässä reitti oli suljettu varoituslappusin, mutta kulkijoita oli tuosta huolimatta. Talven jälkeen ei oltu keritty vielä reitin kunnostustöitä tekemään, vaan edessä oli muutama este.
Täällä oli Marien-Monument, Ludwig II:n äidin muistolle pystytetty muistotaulu.
Tällä puolen järveä kävelyreitti kulki mukavasti ylempänä jyrkässä rinteessä.
Mukavalla paikalla oli tämä näköalapaikka.
Lauantain kävelyretkelle tuli mittaa 10,1 kilometriä 240 nousumetrillä, kun tämän päiväselle sunnuntaikävelylle hieman enemmän, 10,3 kilometriä ja 430 nousumetriä.
Yksi päivä tutustua kahteen linnaan ja museoon sekä käydä katselemassa liikkeitä on aivan liian lyhyt aika täällä. Me olemme täällä käyneet monta kertaa, niin meillä on vielä käymättä Schloss Hohenschwangau ja Museo baijerin kuninkaista sekä näkemättä Schwansee. Saimme vihdoin Alpsee-kierroksen tehtyä.
Ihana lopulle kahdenkymmenen asteen kevätpäivä. Prinsessakaan ei olisi kotimatkalle halunnut lähteä, kun mukavampi olisi ollut katsella prinsessalinnaa mökkiauton ikkunasta.
©Soleil
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti