24.3.2019: Kevään yllätyksiä

Sunnuntairetkellä kotikulmilla löytyi uusia pensaita ja järvi.

Vaikka ilmat ovat nyt maaliskuussa olleet mukavan lämpimiä, niin vertaillessa kevättä Saksassa elettyihin keväisiin, niin kevät on jopa myöhässä. Viime kevät oli myöhäisin. Kahdeksan vuoden takainen kevät, kun 31.3 muutimme kotikyläämme, ollaan nyt paljon jäljessä tuosta vihreydestä ja kukkaloistosta, jolloin narsissit olivat jo lakastuneet ja hedelmäpuut kukkivat kauniisti. Kukkia on jo näkynyt muutaman viikon siellä täällä, ja koko ajan alkaa näkymään enemmän, joku mantelipuu jo kukkii ja hedelmäpuun kukkasilmut kovasti ovat pullollaan. Myös joidenkin lehtipuiden lehdet ovat pieninä alkuina ja kauempaa katsellenkin ne jo vähän vihertävät. Lempipuu mangoliakin jo vähän näyttää upeaa kukkaansa. Pian sekin loistaa kauneuttaan. 

Edellispäivän, 23.3.2019:Geokätköilyä, jutussa kirjoitin saksalaisista metsistä. Täällä puidenistustus on tehty näin.

Kirkasta on puron vesi.

Pian on tämä metsä valkoisia karhunlaukan kukkia täynnä.

Muutaman lintukuvan otin, merihanhi, kyhmyjoutsen, tukkasotka, pikku-uikku.

Tämä yksinäinen kaveri oli ihmetys meille, että mikä on tämä hanhilaji. Vai onko vain joku värimuunnostyyppi tai vain höyhenpeitettään vaihtava, jonka takia näytti vähän oudolta kulkijalta. Posken läikkä ihmetyttää. Nokan päässä on vähän mustaa, metsähanhella se olisi mustempi. Ei tämä oikein näytä tundrahanheltakaan. 

Harmaahaikara istuskeli kaukana puun oksalla ja kun kävelimme lähemmäksi lennähti tiehensä.

Pähkinänakkeli lauloi puussa kurkkusuorana. Toisessa suunnassa samaan aikaan järven rannassa hyppäsi iso kala . Olikohan pähkinänakkelilla kiire löytämään itselle "rouva" ja houkutteli tyttösiä olemaan kiinnostunut itsestään vai joko hän oli rouvansa löytänyt ja huusi toisille pojille varoitus huutoja, että pysykää pois täältä.

Olemme viime viikkojen aikana kuunnelleet paljon lintujen innokasta kevätlaulua. Olisi mukava ajatella niiden laulavan meidän ihmisten iloksi, mutta eihän ne niin tee vaan heidän laulunluritukset ovat heidän omaa eri viestintää toisilleen.

Onneksi saamme laulua ilmaiseksi kuunnella. Kovin näytti lintuja katsellessa niillä olevan innokkaan laulun lisäksi höyhenien innokas puunaaminen tärkeä asia. Eli herrat laittautuivat ja lauloivat kauniisti.

Oikean alareunan kuvan lintu on tavi.

Ihmettelin näitä kauniita kukkia risujen varsissa. Netistä myöhemmin tutkittuani tämä varmistui näsiäksi. Kasvi on erittäin myrkyllinen, jopa sen voimakastuoksuisten kukkien tuoksu voi aiheuttaa huumaavan tunteen. Tukkoinen nenäni ei edes huomannut kukkien tuoksuvan.

Olemme liikkuneet kahdeksan vuoden aikana aika paljon täällä etelä-Saksan alueella, mutta kuitenkin vielä nähneet aika vähän mitään. Varmasti moni täällä syntynyt ja kymmeniä vuosia asunut on nähnyt paljon vähemmän. Näiden vuosien aikana on tullut käsitys esim. vesistöistä se, että täällä on muutaman ison järven lisäksi paljon pieniä lampia ja järviä sekä puroja ja jokia. Aivan meidän kotiseudullakin kymmeniä. Teemme paljon kävelyretkiä sekä pyöräilemmekin kotinurkilla. Meillä on ympärillä muutaman kilometrin säteellä metsissä ja näiden vesistöjen varsilla useita suosikkipolkuja.

Tänään kävelimme alkumatkan reitillä jossa harvemmin käymme. Mulla oli mielessä aivan alkuaikojen asumisen ajalta hämärä muisto, että yhdessä paikkaa olisi pieni lampi, jossa emme ole kunnolla koskaan käyneet. Näimme yhden pienen lammen, mutta sitten tulimme isomman vesistön rannalle. Tämä uusi järvi oli kyllä suuri yllätys. Ihmettelen vieläkin, että miten meiltä tämä on jäänyt vuosien aikana näkemättä. Olemme kulkeneet monelta puolelta järveä kymmeniä kertoja vuosien aikana. Järvi on vain noin kahden kilometrin päässä kotoa. Meillä päin asustelee puiden kaatojäljistä päätellen paljon majavia, jotka näiden pienien järvien ympärillä tekevät paljon metsätöitä. Täällä ei rannoilla niitä jälkiä näkynyt. Ainoastaan pienessä saaressa näytti olevan kaadettuja puita. Järveä kiertää polku, joka kyllä tästä lähtien on suosikkipolkujen joukossa.

Kuvan linnut merihanhia, isokoskeloita, silkkiuikku ja nokikana.

Jossain on näiden järvien lähellä lehtimetsä tämän näköistä. En ole koskaan viidakossa käynyt, mutta aina kun näitä täällä näen, niin mulla tulee viidakko ja Tarzan mieleen. Tuosta ei läpi pääse eikä lehtien ollessa puussa läpi näe. Nämä pienet töreikköalueet ovat saksalaista viidakkoa.

Tämä pensaspuu keltaisine kukkasineen on aivan outo tapaus.
Lintujen lisäksi myös mehiläiset ja ampiaiset ovat heränneet talvihorroksestaan.

Päivä oli kahdenkymmenen asteen lämpöinen. Mittaa tälle sunnuntaikävelylle tuli yhdeksän ja puoli kilometriä.

©Soleil