perjantai 6. syyskuuta 2019

6.9.2019: Uneksimme sinusta Siiri

Kun katsomme aurinkoon tai tähtiin näemme siellä sinut. Kun katsomme kedon kukkasia, sielläkin sinut näemme. Kun kuulemme sateen tai tuulen soivan, muistamme sinut, sillä sinä olit lahja, niin kuin kaikki muukin hyvä ja kaunis.


Et ole ikiunessa, et ole poissa, olet tuhat tuulta puistikoissa, olet valon välke aallokossa, olet timantti hankien loistossa. Et jättänyt meitä, et ole hiljaa, olet lintujen laulu taivaalla, olet kuiskaus viljapellolla, olet henkäys rakkaittesi poskella.


Älä sure, älä itke.
Me emme unohda, olet sydämissämme aina.
Rakastimme sinua aina, rakastamme edelleen.



Olet poissa ja lennät lailla tuulen.
Et enää palaa, kyllä sen tiedämme.


Dreaming of You!

Tänään tulee vuosi siitä, kun jouduimme tekemään vaikean, mutta sen suurimman rakkauden osoituksen sinulle, kun munuaistesi toiminta oli loppu. Saattelimme sinut viimeiselle matkalle ystäviesi kanssa 6.9.2018. ( 6.9.2018: SUMUN KESKELLÄSIIRIÄ KAIPAAMME JA IKÄVÖIMMEIkävä ja kaipaus on ollut suurta. Olit, Siiri, rakas perheenjäsen. Kiitollisia olemme siitä, ettet kerennyt tulla vielä tuskaisen kipeäksi. Oli oikea hetki päästää väsynyt menemään, vaikka se tuntuikin tuskaiselta.

Lähdimme seuraavana päivänä sinun muistoreissulle. Vuoret antoivat hyvän paikan tehdä surutyötä. Tämä vaellusretki oli raskas, kun mamma kulki sen ikävöiden ja itkien.



Kaipaamme sinun pörröistä turkkiasi ja Siirimäisiä tapojasi. Muistosi elää ikuisesti.

Ikävöiden ja kaipailen kotiväkesi & karavaanariporukkasi,
Prinsessa- ja Kuningatar ystäväsi
sekä
isäntä- ja mamma-palvelijasi

2 kommenttia:

Risa kirjoitti...

Osanottoni. Niin kaunis kissa. Itselläkin ollut kolme kissaa.
Luin edellisetkin tekstit. Saksalainen mieheni on Allgäusta kotoisin, joten oli ihana nähdä upeita kuvia alppimaisemista.

Saanko laittaa blogiini linkin sinun blogiisi?

Soleil kirjoitti...

Kiitos paljon myötäelämisestä.

Kyllä Siirillä ja Ramseksella sekä Prinsessalla ja Kuningattarella on aivan eityinen asema perheenjäseninä. He ovat hyvin tärkeitä. Puhun heistä mamman "iltatähtinä". Ramseksen äkkikuolema terveenä, veli ja vanhemmat samallalailla menneet, iltaleikin jälkeen on vieläkin kova paikka, vaikka siitä on jo reilu kolme vuotta aikaa. Ramses menehtyi perinnölliseen sydänsairauteen, jonka ensimmäinen merkki oli äkkikuolema. Siiri sairastui tuon jälkeen yllättäen kuukauden päästä. Hänen sairastuminen saattoi hyvinkin johtua suuresta menetyksestä ja Ramses ikävästä. Siirin hyvästely ikiuneen oli kova paikka, mutta sitä pelkäsin jo reilut kaksi vuotta. Siiri sai elää hyvällä saksalaisella hoidolla tuon ajan hyvin, mutta vuoden takainen hellejakso oli liikaa munuaisvikaiselle.

Kiitos myös jätetystä viestistä. :) Mukava kuulla, että alppikuvani ilahduttavat. Me tykätään asua täällä Miehesi kotimaisemissa. On syvä ja ihana tunne, että olemme kotona. Luonto on upeaa. Ensi viikkoon jää uuden jutun julkaisu, jossa on muutama kuva Allgaüsta. :)

Tottakai saat linkittää blogini. Blogini on vähän sekalainen, mutta pääasiassa laitan sinne muistoon reissujamme, mutta kissajuttuja sekä ajatuksiakin välillä. Katselen blogiasi myöhemmin, kun olemme parempien nettiyhteyksin päässä. :)

Soleil