SUOMALAISET KARAVAANARIT MAAILMALLA: TAAS ON TÄMÄ PÄIVÄ,

maanantai 2. maaliskuuta 2015

TAAS ON TÄMÄ PÄIVÄ,

kun haluan katsoa yhden filmin. :)

Olen ihminen, joka haluaa ajatella ja elää elämän pienissä mukavissa hetkissä ja erityisesti niissä jotka tuovat paljon iloa ja positiivisia ajatuksia elämääni. Murehtimalla mennyttä tai tulevaa elämää, joutuu ennenaikaiseen hautaan, se ei kannata.

Usein katselen tietokoneelta tekemiäni valokuvaelokuvia, vaikka huomaan etteivät ne ole blogilukijoiden suosiossa. Sen huomaa hyvin blogijutun ja filmin kävijämääriä katsoessa. Harva kävijä noita edes katsoo, mutta minulle ne on tärkeitä ja hyvin mieluisia, vaikkeivät taideotoksia olekaan. Eniten katselen vuorivaelluskuvafilmejä, niitä tallusteluita. Meillä on lähellä niin paljon nähtävää ja kauniita maisemia, ne on niin mukava muistiin laittaa noin.

Viime kesänä kuvasin vanhalla kamerallani muutamia filmejä, kun nousemme tai laskettelemme mökkiautolla vuoriteillä. Kaikista niistä tykkään, mutta yksi niistä on erityisen mieleinen, vaikka kuva heiluu ja aurinko heijastaa ikkunasta. Olemme lähdössä kotiin mukavalta Dolomiitin lomalta. Haikeaa oli vähän, kun loma oli loppu, mutta suuri riemu oli siitä, kun mukaan lähti paljon uusia ja arvokkaita muistoja. Tuossa myös tulee esille hyvin se meidän elämäntapa, kuinka mukavaa aina on oikeasti mökkiautolla lähteä ajelulle ja kurvailla mutkateillä. Mieheni rakastaa autoilla ajamista, siksikin se on yhdessä hauska ja mukava harrastus, aivan aidon oikeasti.

Vähän haikeaa on taas, kun kohta on käyty joululomakuvat läpi. Taisin taas siksi eksyä katsomaan tätä. En tiedä oikein itsekään mikä tästä tekee hyvin mieluisan. No, näinkin pääsen mökkiauton kyytiin ja haaveilemaan uusista reissuista.
Tämä vaan on mielestäni niin hilpeän iloinen, kun letka kulkee mutkitellen. :)

Jokaiselle toivotan tällä mukavaa ja muistorikasta uutta alkanutta kuukautta, kevättä! :)