Päivät, 4-6.1.2015, Muistojen ja uusien kokemusten kanssa kotiin.
-Su, 4.1.2015:
Aamupuuhien jälkeen oli hyvästeltävä ihana Albir ja Altea, kiitokset kesästä ja tunnelmasta, ja jatkettava matkaa. Kävimme lähtiessä Albirin sunnuntaimarkkinoilla.
Siellä oli monenlaista tavaraa, rääsyä, leivonnaisia, kukkia ja hedelmiä.
Ajelimme tuttujen paikkojen ohi.
Tauolla karavaanarit tietävät mitä tehdään, syödään ja käydään vessassa sekä tarkkaillaan ympäristöä. Tässä bongattu musta lajitoveri, joka kulki pitkin taukopaikan pihaa ja tulossa tässä pensaan takaa.
Ranskalainen karavaanari.
Appelsiini- ja mandariinipuut tien varsilla ovat hävinneet ja oliivipuut tulleet tilalle.
Tässä yksi monista moottoritien maksupaikoista.
Ilta hämärtää ja kuu isona loistaa.
On jo pimeä kun saavumme Capmany-kylään. Ajamista tuli reilut 600 kilometriä ja päivä meni nopeasti, vaikka harmitti loman loppuminen. Menimme tutulle lerintäalueelle yöksi, Camping Les Pedresiin. Leirintäalue ihan mukavalla paikalla, mutta huoltotilat ovat vaatimattomat.
-Ma, 5.1.2015:
Kisutkin nauttivat tämän loman viimeisistä Espanjan hetkistä.
Ennen Ranskan rajaa on Centre Comercial Gran Jonquera Outlet & Shopping ja useita muita kauppoja. Aamusta ainakin oli erittäin hiljaista.
Pysähdyimme ja pistäydyimme.
Näytillä oli muuan autokin.
Niin jää Espanja taaksemme ja tulemme Ranskaan.
Moottoritielipukkeen ottopaikka.
Vielä saa hetken ihastella merta.
Appelsiini-, mandariini- ja olivipuuviljelmät ovat nyt vaihtuneet viinirypäleviljelmiin.
Lähestymme yhtä monista moottoriteiden maksupaikoista.
Lipuke automaattiin ja kortilla maksu on nopeaa. Rahallakin saattoi maksaa automaattiin tai henkilölle. Näille kolmelle erille maksutavalle oli omat paikkansa, joita oli useita. Korttimaksupaikkoja eneiten.
Tässä taas matkalla tällainen ranskalainen karavaanarin yhdistelmä.
Herralla on tauon aikana tärkeä tehtävä, vartioida mamman ipadiä.
Nimikko porttini, Soleil ja nimikko tielläni myös ajetaan.
Ilta alkoi kauniisti punertaa ja lämpötila laski muutamaan asteeseen.
Tässä jää taaksemme Ranska ja saavumme Sveitsiin.
Ajamista tuli tänään 700 kilometriä. Kotiin olisi pystynyt ajamaan yötä vasten, mutta jäimme Lausanneen yöksi, Camping de Vidyyn.
-Ti, 4.1.2015:
Muorin ja Herran aamuvötkistelyä. Karvaiset karavaanarit olivat aamulla vähän ihmeissään, kun ulkona tuntui olevan kylmempää mitä oli aikaisemmin koko loman ollut. Herra komensi, että ovi pitäisi aukaista, mutta häntä ei tänään toteltu.
Maa oli kuurassa. Mieli meni hetkeksi matalaksi, vastahan me olimme ihanassa kesässä.
Välillä ajelimme sumussa.
Mieli kirkastui pajon, kun alkoi näkymään auringon valossa lumiset Alpit. Ne taas näyttivät niin kauniilta.
Ja taas välillä sumua.
Aika paksuja pöllejä, kun ei mahdu kuin muutama rekaan.
Tämä kuva on otettu vähän yli kaksitoista ja pakkasta on vielä kolme astetta. :(
Kun pidämme taukoa, aurinko paistaa ja lumi sulaa. Mieli ilahtuu entisestään, kun on kevät.
Kissat katselevat elämän menoa ja kuuntelevat lintujen laulua korvat höröllään.
Sveitsin ja Itävallan rajajoki.
Joka kerta, kun ulkomailta tulee Saksaan - tulee sydämeen lämmin tunne, että kotiin tultiin.
Vaikka kotikylässä näytti talviselta, niin maailman rakkaimpaan paikkaan oli ihana tulla. Kotona Herra komensi isännän tarkistamaan kellarihuoneet ja painui sitten kuljetusboksiinsa, että takaisin reissuun ja lämpöön voidaan lähteä. Lämpöisät patteripaikat olivat ensipäivinä mieluisia paikkoja karvaisille Karavaanareille.
3400 kuvan läpikäyminen kesti, kun olen ollut viikkoja flunssainen. Kuvia olisin saanut karsia ronskimmalla kädellä, kun niitä jäi kansioon kuitenkin vielä noin 2500 kuvaa. Näihin 7 juttuosaan tuli yhteensä vajaat 900 kuvaa. Monta mukavaa hetkeä ja muistoa sain elää noiden kuvien läpikäymisen aikana. Kuvat ovat yksi suuri osa matkailua.
Olimme onnekkaita. Meillä oli tänä vuonna paljon paremmat ilmat. Aurinko paistoi lähes joka päivä ja koko reissulla oli vain yksi sadepäivä. Nyt ei ollut juurikaan kovia tuulia, mitä oli paljon vuosi aikaisemmin. Joulun aika ja vuoden vaihde on hyvä aika lähteä lämpimämpään ja omalla mökkiautolla. Joskus voisi kyllä alkukeväästäkin mennä Espanjaan. Joka paikassa on myös mukavan hiljaista. Kaikki meni hyvin muutenkin reissussa, jos ei pyörän kettingin katkeamista ja kumin puhkeamista oteta lukuun, mutta nuokin olivat ensimmäiset pienet harmit neljän vuoden aikana.
Miksihän minulla on viimeisen vuoden aikana niin usein ajatuksissani ja mielessäni sana kiitollinen. Ja tätä reissua ajatellessa mieleni valtaa suuri kiitollisuus, sain kokea ja elää tämänkin. Toivottavasti kuvani tuovat lukijoille myös positiivisia tunteita ja ajatuksia. Mukavia kokemuksia ja muistoja keräsimme elämän helminauhaan. Reilu kolme viikkoa meni
vaan liian nopeasti.
Kiitos parhaasta matkaseurasta toisillemme, kaikille meille suomalaisille karavaanareille maailmalla, olemme paras tiimi toisillemme! :) :)
Soleil
- Loppu -
Reissun aikaisemmat osat:
Reissun aikaisemmat osat:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti