keskiviikko 19. elokuuta 2015

15.8.2015: SEITSEMÄN LINNAN JA YHDEN LUOSTARIN KIERROS

Puramme vähän tätä linnojen ja linnakkeiden suurta tutustumisurakkaa. :)


Jonkun tilaston mukaan Saksassa on yli 20 tuhatta linnaa ja linnaketta. Tämän lisäksi on noin viisituhatta museota. Eli katseltavaa näissäkin riittää joksikin aikaa.

Näiltä sivuilta löytyy Saksan linnojen helmet osavaltioittain, täältä kauneimmat linnat sekä linnoja/linnakkeita. Tässäkin hyvä sivusto linnoista ja linnakkeista. Tässä kartassa joitakin kotiosavaltiomme linnoja.

Näitä burgen ja schlösser kohteita pääsee katsomaan täältä.

Tässä päiväretkemme kohteiden reittikartta. Olin tämän reitin lähettyviltä ottanut ylös yhteensä 17 linnaa/linnaketta, mutta emmehän me millään ehtineet noita yhden päivän aikana kiertämään, ei ollut edes tarkoitus. Lähdimme matkaan ajatuksella, ettei kiirettä pidetä vaan katsellaan kaikessa rauhassa nautiskellen maalaismaisemista ja kaikesta näkemästämme.



Ajelimme tullen mennen pääasiassa pienillä teillä, eikä ruuhkia vastaan missään tullut, vaikka eletään nyt parasta lomakautta, kuvia teistä on muutama täällä.

Ensimmäinen kohteemme oli Schloss Höchstädt, Höchstädtin pikkukaupungissa. Tämä 120 huoneen renesanssilinna on rakennettu 1589-1603. Linnan museoon olisi ollut mahdollista tutustua tai ravintolassa istahtaa, jätimme kuitenkin kummankin tällä kertaa väliin. Linnaa käytetään, niin kuin useimpia linnoja, erilaisten tilaisuuksien ja juhlien pitopaikkana, esim. näyttelyihin, seminaareihin sekä kuninkaan salia ja kappelia konserttisalina.

Ajelimme reilu yhdeksän kilometriä eteenpäin. Toinen kohteemme oli pieni linna, Schloss Kalteneck, joka sijaitsee Schwenningen-kylän laitamilla pienen lammen saaressa. Linna on osittain jo 900 vuotta vanha, mutta nykyinen on rakennettu 1570. 1830 linnaan on ensimmäisen kerran avattu majatalo. Nykyisin linna toimii ravintolana, majatalona ja juhlien pitopaikkana.

Ajelimme tuosta 14 kilometriä eteenpäin Donaumünsterin pikkukaupunkiin ja tulimme kolmanteen kohteeseemme Schloss Donaumünsterin pihaan. Tämä linna on rakennettu 1200-luvulla. 1921 tämän pienen barokkipalatsin osti Alexander von Bernus, kuuluisa runoilija ja alkemisti. Hän piti aluksi linnaa kesäasuntona kunnes perheinensä muutti pysyvästi asumaan linnaan 1943. Linna on nykyisin Alexander von Bernus -säätiön omistuksessa. Heillä on taitanut rahat loppua, kun nurmikko oli leikkaamatta.

Ajelimme Donauwörthin ohi, jossa sielläkin olisi ollut linnan raunioita katseltavana. Olemme kuitenkin tuossa mukavassa pikkukaupungissa pari kertaa käyneet, joten tuo jätettiin nyt väliin. Noin kahdeksantoista kilometriä Schloss Donaumünsterin pihalta saavuimme Leitheim-kylään ja heidän upean kokonaisuuden pihalle, Schloss Leitheim, oli neljäs kohteemme. Täällä oli suuret uudistustyöt meneillään. Työmiehiä oli nytkin pyhäpäivänä töissä. Syyskuussa linnan pääsiipeen avataan neljän tähden hotelli. Tämä on kauniilla ja rauhallisella paikalla Tonava-joen lähettyvillä oleva hyvinvointikeskus, mm. pienine kylpylöineen sekä golf-kenttineen. Toimii myös juhlien ja konserttien järjestämispaikkana.
Ikkunalaudat ja vesirännit kuparia, niinkuin useasti saksalaisessa talossa.


Ajelimme seitsemän kilometriä eteenpäin, olimme Kaisheimissa, kun vastaan tuli suurelta näyttävä rakennuskokonaisuus. Tämä ei kuulunut meidän käyntikohteisiin, mutta pakkohan tähän oli pysähtyä katsomaan mikä tämä oli, kun tällaisia yllätyksiä tulee vastaan. 

Tämä oli Kloster Kaisheim. Luostari on perustettu vuonna 1133. Osa luostarin rakennuksista on muunnettu 1816 vankilaksi.

Portti luostarialueelle. Pihan perällä oli hääjuhlaporukka.

Näyttävä Klosterkirche Kaisheim.

Kaisheimistä ajelimme Romantische Straßea kymmenisen kilometriä eteenpäin Harburgin pikkukaupunkiin. Täällä oli meidän pääkohteemme, Burg Harburg, viides kohteemme. Jätimme auton Wörnitz-joen rannalle ja kävelimme tästä toispuolta jokea linnalle. Autolla pääsee myös ylös kukkulalle linnan viereen parkkipaikalle.

Lähes parin kuukauden helteet, joista olemme kyllä pitäneet, ovat tehneet myös luonnolle tehtävänsä. Osassa puista on jo kaunis ruska ja lehdet tippuu maahan. Harburgin pieneen vanhaan keskustaan johtaa kaarisilta, Steinerne Brücke. Tämä 1729 rakennettu silta on 137 metriä pitkä ja 4-7 metriä leveä.  


Osassa vanhojen talojen seinissä oli kyltit talon historiasta. Myös yhden joessa olevan talon pilaripylväässä oli vuosilukuja korkeimmista vesirajan nousuista, vanhin 1845- uusin 1998. 

Schloßstraße ja Am Bogen -katujen kulmasta lähti polku linnalle.

Burg Harburg mainitaan historian kirjoituksissa jo 1150. Tämä linna on yksi vanhimmista ja parhaiten säilyneistä linnoista etelä-Saksassa. Tämä alue on ollut jo tärkeää aluetta Rooman vallan aikaan. Linna on ollut jo 700 vuotta saman prinssisuvun Oettingen-Wallersteinin omistuksessa.

Linnakierroksella, joka kesti vajaan tunnin, ei saanut kuvata linnan sisätiloissa. Linnan kappelissa oli penkkiriville pienet porttimaiset ovet. Ne oli sen takia, kun linnassa ei ollut lämmitystä, niin jumalanpalveluksen aikaan hiiret tahtoivat mennä naisten hameiden alle lämmittelemään. Penkkirivien kiinteä karsinamainen rakenne ja ovet estivät tuon.

Linnan kellarissa oli iso "jääkaappi", jonka seinät olivat kolme metriä paksut. Myöhemmin tuo "jääkaappi" toimi vankityrmänä. Taas toinen vankityrmä oli uunin takana jonne vanki paistui.

Linnassa on myös ravintola ja hotelli. Saimme linnakierroksen jälkeen vatsoihimme täytettä, vaikka palvelu ravintolassa oli hidasta.

Tämä puolustuslinna oli pieni kurkistus menneisyyteen, myös sinne herrojen neuvottelutiloihin, arkistoon ja asuntoon. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. One Day in Summer, taustasävelmän tahdittamana katselen näitä hienoja linnakuvia aina uudestaan. 


 15.8.2015: BURG HARBURG



Romantische Straßella on paikoin tie kapea. Tässä annamme ystävällisesti tietä hollantilaiskaravaanarille.

Matkamme jatkui reilut kaksikymmentä kilometriä eteenpäin ja Oettingen in Bayern -kaupunkiin. Vanhakaupunki ja keskuskatu, Schloßstraße, oli viehättävä hyväkuntoisine puuristikkotaloineen.



Schloßstraßen päässä oli kuudes kohteemmeResidenzschloß Oettingen. Palatsi on rakennettu 1679-1687. Vaikka julkisivu edustaa barokki-aikakautta, palatsi edustaa myös renesanssiaikaa.



Täällä olisimme halunneet käydä sisällä katsomassa kehuttua juhlasalia, mutta linna oli ehtinyt jo mennä kiinni.

Linnan sisäpiha.




Ajelimme vajaat kaksikymmentä kilometriä ja Reimlingenin kupeessa olevaan seitsemänteen linnakohteeseemme, Schloss Reimlingeniin. Tämä barokkilinna on rakennettu 1500-luvun lopussa. Nykyisin linnasta huolehtii Förderverein Schloss Reimlingen e.V. -järjestö. Linnassa järjestetään mm. luentoja, näyttelyitä ja konsertteja. Osa linnasta toimii Reimlingenin raatihuoneena.  

Schloss Reimlingenin pihalla kävellessä alkoi jo ripsimään vettä. Ajelimme seuraavaan kohteeseen, jossa meillä oli tarkoitus pieni iltakävely vielä tehdä, Burg Hochhaus, raunioita katsellen, mutta vettä tuli taivaalta reilusti, joten jätimme kävelyn väliin.


Olipa kiva linnakierros mukavassa seurassa. Kiitos!

Soleil

4 kommenttia:

Mari Jalava kirjoitti...

Huh huh. Tuollaisia retkiä voisin kuvitella itsekin tekeväni. Hienoja kuvia.

Soleil kirjoitti...

Kiitos Mari J! :)
Noita linna- ja luostariretkiä on välillä oikein mukava tehdä meidänkin, mutta varmasti sinua kiinnostavat vielä enemmän. Tuosta 17 linnan suunnitelmasta jäi ainakin kaksi hienoa katsomatta, mutta jospa joskus nuokin kerkiämme katselemaan.

Irmelin kirjoitti...

Joo, ei lopu linnat heti Saksanmaalta! Kiitos kertomuksesta!
Itävallan reissu tuli heitettyä kolmenkymmenen helteessä, mutta enpä valita; yhtä upeaa kuin aina!
Vilkutin Schmittenhöhen laelta, näittekste?! :)

Soleil kirjoitti...

Ole hyvä vain. Tietysti me näimme vilkutuksesi, kiitos! :)

No, nytkö jo lomasi on ohi Itävallassa. Olet mukavia muistoja saanut kerättyä ja akkuja ladattu, että jaksat niillä viimeisen vuoden ennen vaelluskenkien ostoa. Hienoa ja onnea! Mukava, kun sait hyvät ilmat myös lomallesi. Upeat on kesä ollut kerrassaan ja vielähän se jatkuu, ehkä ei niin lämpimänä kuin edelliset kaksi kuukautta. Meidän kotimittarissa ennätys 36 risat ja automittarissa 37.5. Viikko sitten kylmeni ja meitä on kyllä vähän palellut. Joku sadepäivä ollut jopa alle 20 lämmintä, eikä Kisutkaan viihdy parvekelila noin kylmässä. No, loppuviikolle lupaa yli 30. Hyvä on kasvien välillä saada sadetta.

Nyt linnakuvat vaihtuvat vuori- ja vesistökuviin. Niitä tuli muutama viikonloppuna otettua.

Mukavaa, kun siellä Suomessa on nyt lämmintä. :)