NARRENBAUMSTELLEN

Kotikylässämme narripuun pystytys karnevaalit.

"Kun Kölnin, Mainzin tai Düsseldorfin kadut täyttyvät kilometrien mittaisista kulkueista, miljoonat värikkäästi pukeutuneet ihmiset laulavat ja tanssivat kaduilla ja narriasuiset juhlijat huutelevat värikkäässä karkki- ja paperisilppusateessa ”Alaaf” ja ”Helau”, ollaan todistamassa saksalaisen karnevaaliajan huipennusta. Karnevaalikauden päätapahtuma on Rosenmontag, ”ruusumaanantai”, jota vietetään aina 48 päivää ennen pääsiäissunnuntaita.

Karnevaaliaika – alueesta riippuen saksaksi Karneval, Fasching tai Fastnacht – tarkoitti keskiajalla aikaa loppiaisesta tuhkakeskiviikkoon eli laskiaistiistaita seuraavaan päivään, josta alkaa pääsiäiseen päättyvä paastonaika. Nykyään karnevaalikausi, jota kutsutaan myös viidenneksi vuodenajaksi, alkaa jo 11. marraskuuta kello 11.11, mutta käytännössä siihen liittyy ennen kevättalvea vain yksittäisiä tapahtumia, jotka sitten huipentuvat viisipäiväiseen juhlintaan ennen laskiaista.

Karnevaaleja juhlitaan niin Saksassa kuin muuallakin Keski-Euroopassa enimmäkseen katolisilla alueilla. Saksan tunnetuimmat karnevaalikulkueet ovat Kölnissä, Mainzissa ja Düsseldorfissa. Niistä jokaista voi olla seuraamassa jopa miljoona ihmistä.

Ensimmäinen ruusumaanantain kulkue järjestettiin 1823 Kölnissä, kaksi vuotta myöhemmin seurasi Düsseldorf ja vuonna 1836 Mainz. Kulkueita on sen jälkeen järjestetty lähes vuosittain sota- ja pulavuosia lukuunottamatta. Vuosi vuodelta karnevaalien viettäminen on lisääntynyt ja levinnyt koko Saksaan. Erityisen tärkeänä karnevaaliperinnettä pidetään Reininmaalla." Kopio näiltä sivuilta.

Karnevaalit näkyvät ja kuuluvat täällä uudessa kotimaassamme, erityisesti heti loppiaisen jälkeen. TV:stäkin tulee paljon aiheeseen liittyviä ohjelmia, joita jo aivan odottaa tulevaksi, kuuluvat osana vuoden kulkuun. On mm. Narrentreffen ja Narrenbaumstellen. Kylillä ja kaupungeilla on vähän omat perinteensä näitä juhlia. On omia narriryhmiä mitkä pukeutuvat samaan tapaan. Tähän liittyy myös harrastaa näitä karnevaalia. Käydään kulkueissa hulluttelemassa eri kylissä ja kaupungeissa. Tässä on mukana myös lapsia.

Tänne olen jotakin laittanut aiemmilta vuosilta. Tässä jonkun kuvaamaa, tämän vuoden Narrentreffeiltä ja Narrenbaumstellen filminpätkät Lindausta. Tämäkin on ollut uusi asia ja suuri ihmettelemisen aihe, mm. se kuinka näihin pukeudutaan. Viisi vuotta sitten helmikuussa meidän alkuaikoina törmäsimme näihin monet kerrat. Me käytämme näistä omaa nimitystä, hulluttelu. Kerran aikaisemmin olemme olleet vain kotikylässä näitä katsomassa. Muulloin on oltu jossakin tai vasta huomattu, kun raketit paukkuvat ja on jo liian myöhäistä ollut mennä katsomaan.

Nyt muistimme katsoa näiden ajankohdan ja järjestimme asiat niin, että tätä vanhaa perinnejuhlaa menimme toisen kerran kuuntelemaan ja katselemaan. Minä myös kuvaamaan, mutta kuvat kaikki niin epäselviä ja filmauskaan ei oikein putkeen mennyt.

Kulkueeseen osallistujia kiirehti kulkueen lähtöpaikalle ja kyläläisiä kadun varteen. Pari ruoka- ja juomakojuakin oli pystytetty, vohvelit tuoksuivat. Jonkun asuntoauto oli parkkeerattu torinlaitaan esiintymislavan taakse. Tuossa on myös paikka mihin korkea Narrenbaum/narripuu pystytetään. Toinen juontajista näkyi olevan naapurin isäntä hame päällä.

Yleisö odotti jo kulkuetta ja narripuun saapumista. Osa yleisöstäkin oli pukeutunut karnevaaliasuun tai vain jotakin erinlaista päällä, naamari, hattu tai kruunu päässä. Aikansa odotettua tuli ensimmäisenä pieniä raketteja ja paukkupommeja sytyttelevät ja räjäyttelevät narrit.

Puhallinorkesterit soittivat musiikkia kuuluvasti. Sotajoukotkin saapuivat ja ampuivat paperinsilpputykillä. Lapsille kulkueesta jaetiin karkkeja.

Niin oli odotettu hetki. Narripuu koristeltiin nukeilla ja seppeleillä. Puhein, tykinlaukauksin, musiikin ja huudoin puuta alettiin nostamaan pystyyn. Miehet siirsivät ja tukivat puisilla tukiseipäillä puutolppaa ja pikkuhiljaa narripuu nousi pystyyn.

Narrit tekivät mös pientä kiusaa yleisölle, mm. pelottelivat ja heittelivät paperisilppua. Minäkin sain kiusanteosta pienen osan. Lähentelivät ja aivan kävivät käsiksi, hartioista pitivät ja haittasivat kuvaamistani. Yksi vei minulta pipon päästä ja sain lähteä perään hakemaan piponi. :)

Harmittaa niin, kun kuvauksesta tuli äänetöntä. Musiikki niin kuuluu oleellisena osana ja muut äänet tähän karnevaalihumuun. En tiedä miten kameran nauhotusääni asetukset olivat pois päältä. Menivätkö kesällä, kun päivitin kameraan softan. Jospa vuoden päästä on parempi kuvausonni.

Kokosin kuitenkin pätkiä muistoksi rakkaan kotikylän Narrenbaumstellenista tähän. Aika useat kulkueesta poseerasivat kameralleni. Tämä oli mukavaa maalaiskylän hiljaista karnevaalijuhlaa. :)

Kylätapahtuma alkoi seitsemältä ja loppui noin puoli yhdeksän aikaan. Pieni ryhmä näkyi jatkavan karnevaalijuhlaa paloasemalla, mutta tuo hiljeni, aina hiljenee, kello yksitoista.


Soleil