Ensin vähän tutustumista vielä Usedomin saareen, jonka jälkeen ajoimme Rügenin saarelle. Aluksi tutustuminen syyskuun loman pääkohteeseen pyöräillen ja höyryjunalla.
5.9.2019: Aamujuttujen jälkeen matkamme jatkui luonnon rauhasta metsän keskeltä, Waldparkplatz Bansinistä. Meillähän ei ollut edes ollut suunnitelmissa käydä täällä Usedomin saarella, joten arvokasta loma-aikaa oli mennyt tänne, mutta ei tämä aika ollut hukkaan mennyt. Tämä nurkka Saksasta oli nyt nähty kolmen yön verran. Ajelimme vielä saaren pohjoispäähän Peenemünden kylään, jossa olisi ollut museoita katseltavana moneksi päiväksi, mutta museot eivät kiinnostaneet niin, että niitä olisi katseltu. Teimme tuulisessa säässä kävelyretken.
 |
| Kollaasikuvasta klikkaamalla kuva näkyy näytöllä suurempana. |
Historical Technical Museum - historiallinen tekniikkamuseo, Heeresversuchsstelle Peenemünde - armeijan tutkimuskeskus, Spielzeugmuseum Peenemünde - lelumuseo, jossa 25 tuhatta esinettä kolmelta vuosisadalta, olivat mm. täällä.
Herkulliset kalakeitot vedimme naamoihimme rantaravintolassa.
Matkamme jatkui. Pellolle oli tehty hauskan näköinen puimuri olkipaaluista. Jo Peenemündessä tuuli aika kovaa, mutta matkallakin paikoin peltoaukea pöllysi.
Matkalla hoksasimme, että käydäänpä katsomassa pääseekö Stahlbrode kylästä lautalla meidän reissun pääkohteeseen Rügenin saarelle ja pääsihän sitä 12,80 euron hintaan. Eikä pitkään tarvinnut edes lauttaa odottaa. Meri oli lahdessa rauhallisempi.
Olimme Saksan suurimalla saarella Meclenburg-Vorpommernin osavaltiossa. Asukkaita saarella on reilu 73 tuhatta. Saaren pinta-ala on 935 neliökilometriä. Saari on Saksan yksi merkittävimpiä matkailukohteita.
Olemme reilut kolme vuotta merkanneet kaikki siitä lähtien näkemämme lintulajit muistiin. Kurki on tuttu lintu jo lapsuudesta, mutta lintua emme ole tänä reilun kolmen vuoden aikana vielä tavanneet. Tiesimme, että Rügen on kurkien muuttoreitillä yksi tärkeä pysähdyspaikka, mutta tuo muuttoaika ei olisi vielä parhaimmillaan, vilkaimmillaan vasta loppukuusta. Emme olleet pitkälle saarella ajaneet, kun huomasimme kaukana pellolla isoja lintuja. Hetken mietimme, että palaammeko lintuja katsomaan, kun pysähtyä emme havainnon tehtyämme voineet. Ajattelimme ensin, että kyllä me vielä kurkia myöhemminkin näemme. Onneksi palasimme ja teimme muutaman kilometrin lisämutkan tämän kurkilauman takia, kun kurkia emme myöhemmin reissulla nähneet. Pitkään emme kurkia voineet kuitenkaan ihastella, kun mökkiauto oli parkissa pyörätiellä.
Muutama kuva matkalta.
Yöksi ajelimme Lauterbachin venesatamaan stellplatzille yöksi. Täältä olisi saanut vedenpäällisen laiturimökin vuokrattua.
Täällä oli kahdet eri huoltotilat veneilijöille ja karavaanareille. Tämä uudempi ja pienempi ilmeisesti karavaanareille tarkoitettu oli siisti ja hieno. Tilavia perhepesuhuoneita oli neljä. Pyykkäsimme yhden koneellisen pyykkiä ja keräsin ison läjän esitteitä saaresta.
Tässä päivän ajoreitti.
6.9.2019: Aamu valkeni aurinkoisena. Ajelimme saaren eteläniemeen ja Klein Zickeriin, mutta parkkipaikkaa mökkiautolle ei tuolta saatu.
Palasimme viereiseen kylään Thiessowiin ja menimme leirintäalueelle, Campingplatz Thiessow Rügeniin. Saimme reunapaikan, josta oli kivat näkymät rantaniityille ja merelle. Kissa-Tytötkin katselivat lintuja ja jopa hanhia mökkiauton ikkunoista ja oviaukolta.
Tässä päivän lyhyt ajoreittimme.
Leirin pystytettyämme lähdimme pyöräilemään. Ensin ajelimme rannan tuntumassa metsässä pyöräbaanalla.
Alt Reddevitzissa oli mukavan näköisiä olkikattoisia taloja.
Ilma oli mukavan lämmin tuulesta huolimatta.
Maalaismaisemissa maatilojen halki pyöräilimme.
Ajoimme neljä kilometriä pitkän niemen kärkeen näköalapaikalle, Reddevitzer Hoeft.
Niemen hiekkakalliot nousevat yli kolmekymmentä metriä merenpinnasta.
Palasimme takaisin.
Middelhagenin kylästä muutama kuva, mm. koulumuseosta ja St.-Katharinen kirkosta.
Teimme pienen mutkan Gager-kylään.
Pyöräilyllle tuli mittaa vajaa 36 kilometriä ja älykello teki tuosta reittikartan.
7.9.2019: Aamupalan jälkeen hyvästelimme tupsukorva-Tytöt ja lähdimme pyöräilemään rantabaanaa pitkin Göhreniin. Tällä kilometrien pituisella hiekkarannalla oli viitoin merkitty omat rannat niin koirille sekä ihmisille, jotka haluavat olla vaatteet päällä ja niille, jotka haluavat olla rannalla Aatamin ja Eevan asuissa, FKK-rantoja. Tuntui olevan eniten FKK-rantoja.
Olin Lauterbachissa kerännyt ison nipun saaren esitteitä ja seuraavan retken otin esitteistä. Kävimme ostamassa liput junamatkalle. Meillä jäi aikaa käydä katselemassa rantaa ja kaupungin laituria, Seebrücke Göhren.
Rügenin saarella on kulkenut Rolandin juna jo vuodesta 1895 asti. Juna kulkee 30km/h. Nykyisin höyryjuna kulkee vain tämän karttaan merkityn reitin, jolla on pituutta 24 kilometriä, kun aikanaan reitti on ollut satakunta kilometriä. Voi vaikka pysähtyä joka asemalla, jäädä katselemaan seutua, mutta se olisi vienyt monta päivää aikaa.
Me istuimme höyryjunaan Göhrenistä ja menimme yhdellä istumalla Lauterbach Moleen. Menomatka kesti puolitoista tuntia. Palasimme samalla junalla ja jäimme paluumatkalla sitten vain katselemaan Sellinin rantakaupunkia.
Sellin oli mukavan näköinen kaupunki. Valkoiset pitsitalot tosi kauniita. Ihana rantalaituri, Seebrücke Sellin, on jo ollut 1930. Laituri on Rügen-saaren pisin laituri 394 metrillä. Enempi on kuvia kuvatarinassa.
Tämän kantrahtavan kappaleen mukana kuljen tämän nostalgiaa ja romantiikkaa tihkuvan junamatkan aina vaan uudestaan. Laulun sanat eivät nyt ihan ole niin kuin hauaisin, mutta Lalalalala lalalalala lala Lalalala la la lala.
Puksutusta, puhinaa, tuksutusta ja lonkutusta. Vihellystä ja savun sekä höyryn tupruttelua, höyryjunan tupsutusta. Olo oli kuin kuninkaallisilla, jotka matkasivat johonkin ja matkalla olivat autot pysähtyneinä risteyksissä sekä ihmiset kuvasivat junaa reitin varrella.
Tämä oli ihanan rento ja mukava lomapäivä!
Puksutusta, puhinaa, tuksutusta ja lonkutusta. Vihellystä ja savun sekä höyryn tupruttelua, höyryjunan tupsutusta. Olo oli kuin kuninkaallisilla, jotka matkasivat johonkin ja matkalla olivat autot pysähtyneinä risteyksissä sekä ihmiset kuvasivat junaa reitin varrella.
Tämä oli ihanan rento ja mukava lomapäivä!
7.9.2019: Rasenden Roland - Rügensche BäderBahn
Göhren - Lauterbach Mole & Sellin
Göhren - Lauterbach Mole & Sellin
Junamatkalla söimme bretzelit limukan kera. Sellinin laiturilla niin herkulliset kalasämpylät ja Göhrenissä taas erilaiset mutta maukkaat kalakeitot.
Pyöräilimme takaisin mökkiautolle rantabaanaa pitkin. Prinsessa ja Kuningatar olivat vähän ihmeissään, että mille tuoksuimme, kun vaatteemme tuoksuivat höyryjunan savulle. Naamat olivat vähän mustuneet ja nenä täynnä mustaa töhnää. Eihän tuo junamatka mikään ympäristöteko ollut.
Jatkuu uusilla seikkailuilla,..
©Soleil
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti