16.6.2018: LAUANTAIKURVAILUA

Kahteen pikkukaupunkiin ja järvelle. Ihmettelyä aiheuttivat öttiset ja heidän puuhailunsa.

Lähdimme aivan aamuisesta hetken mielijohteesta tälle päiväretkelle. Ajelimme reilun kolmenkymmenen tuhannen asukkaan keisarilliseen kaupunkiin Biberachiin, Biberach an der Riß.

Kaupungin keskustan kaduilla oli lauantaimarkkinat. Tunnelma kaupungissa oli rennon repsakka, musiikki soi ja iloinen puheen sorina täytti kujat.

Tarjolla oli mm. marjoja, hedelmiä, juureksia, vihanneksia, kukkia, kukan taimia, ym.

Kauniissa goottilaistyylisessä St. Martinin kirkossa oli remonttityöt meneillään.

Saksa on pullollaan näitä viehättäviä pikkukaupunkeja mukavine historiallisine keskustoineen. Näistähän ei voi olla pitämättä.

Ajelimme Biberachiin tutustumisen jälkeen tuttuihin Bad Buchauhun ja Federsee-järvelle. Järvellä olemme jo monet kerrat käyneet, monessa blogijutussa on nuo retket. Järvi onkin nähty syksyisenä, talvisena ja keväisenä, mutta on jäänyt näkemättä kesäisenä.

Uutta vihreyden ja vehreyden lisäksi oli tämä ettei tässä ollut yhtään lintua, ei edes joka paikassa kaakattavia sinisorsia ja nokikanoja.

Eivätkä viiksitimalitkaan olleet kotona.

No, järven rannalta löytyi nokikanapariskunta, joilla sattui juuri olemaan hautomisvuoron vaihto. Pajusirkku lauleli mukavan kuuloisesti kaislassa ja yksi heinien seassa piileskelijä jäi tunnistamatta. Järvellä uiskenteli muutamia joutsenia. Kameran linssistä juuri näki, kuinka kaukana järvellä oli enemmän lintuja.

Oli lopulle kolmekymmentä astetta lämmintä.

Järven pinnan olivat lähes kokonaan vallanneet ja täyttäneet ulpukankukat.

Tätä ei olisi pelkillä silmillä edes huomannut. Lumpeen lehtien seassa oli paljon oudon näköisiä öttiäisiä ja vieläpä pareittain kiinni toisissaan. Punapää edessä ja vihreäpää takana. Näiden kuvaaminen kauempaa oli hankalaa, kun ne vielä koko ajan liikkuivat, ainakin siipiä heiluttelivat.

Aloin kuvaamaan tuota punaisen ympyrän sisällä olevaa lumpeen lehteä ja sen vierellä olevaa kukkaa. Lähempi tarkkailu pienen lintukamerani linssin läpi näytti taas outoja asioita. Lehdellä oli pienen pieniä munia ja öttiäisiä päällekkäin könyämässä. Outoa tuo öttiäisten elämä.

Joku korento lennähti tuulen heiluttaman heinän päähän.

Lintuhavainnot jäivät vähiin.

Muutama kuva pienen kylpylä- ja terveyskaupungin Bad Buchaun keskustasta.

Nälkäkin oli jo ehtinyt tulemaan, joten istahdimme syömään kreikkalaiseen ravintolaan ja siinä samalla katsoimme myös tv:stä jalkapallon MM-kisojen Argentiina-Islanti -ottelua.

Mukava päiväretkipäivä!


Sunnuntaikävelyllä oli tietysti myös kamera mukana. Katsellessani kaukana uivia muutamaa silkkiuikkua ja nokikanaa huomioni kiinnittyi edessäni tanssiviin korentoihin. Tässä muutama lähempi kuva heistä.

Keskityin niin noihin korentoihin, että nämä "vesimittarit" jäivät vähemmälle. Niistäkin muutamat könysivät toistensa päällä.

Soleil  


Ps. Muutama lintukuva vielä iltapäivä kävelyretkeltämme tänään, 20.6.2018. Lämmintä oli varjossa kolmisenkymmentä astetta.

Nokikana hautomispuuhissa.

Niinkuin silkkiuikkukin.

Toinen silkkiuikku pariskunnasta oli ruokailemassa.

Joutsen oli myös ruokailemassa.

Tukkasotka

Tällä sinisorsaäidillä oli kymmenen pienokaista.

Nämä nokikanan poikaset eivät ole kyllä söpöjä.

Ihana aarrearkkugeokätkö käytiin myös etsimässä sillan alta. Soittorasiaan oli arkussa veivi. Mieheni soitteli meille soittorasialla serenaadin.