Kun ympärillä on upeat maisemat ja musiikkina solisevat kosket sekä lehmänkellojen kilkatus.
23.6.2018: Ajelimme perjantaina Bad Hindelangin kupeeseen tutulle Wohnmobilstellplatz Bad Hindelangille, josta saimme viimeisen vapaana olevan paikan ja vielä reunapaikan jossa vieressä solisi pieni puro. Jos olisimme kaupassa käyneet, niin olisimme saaneet varmasti yöpymispaikkasuunitelmat muuttaa, kun jo hetken päästä saapumisemme jälkeen tuli seuraava paikan etsijä. Olemme täällä jo useamman kerran olleet, olisiko neljäs kerta. Matkaparkissa on siistit huoltotilat vessoineen ja suihkuineen. Ilmottautuminen ja maksu tapahtuu lähellä olevassa Hotel-Gasthof Im Wiesengrundissa.
Juuri täältä emme ole tehneet oikeastaan yhtään retkeä vuorille. Vajaa pari vuotta sitten ajelimme päiväretkelle Hinterstein pikkukylään, johon yleinen tie päättyy ja josta lähtee ympäriinsä vuorille eri reittejä. Teimme aivan ikimuistoisen ja mahtavan pyöräily- ja vaellusretken tuolloin, 13.8.2016, ENNÄTYSVAELLUS SÄIKÄHDYSJÄRVELLE. Kollaasikuvan jokikuvassa tuonne punaisen ympyrän taakse. Onpa kauhean kuuloista oma puheeni tuolla. Huvittava juttu on tuo huivin kastelu.
Hintersteinin kylään päättyy yleinen tie. Täällä on usein, että niiden kauneimpien maisemien äärelle laaksoihin ei pääse autolla ajamaan. Ainoastaan paikalliset saavat ajaa kesänavetoilleen ja hüteilleen, joskus myös bussi kulkee. Hintersteinistakin pääsee Hintersteiner Talia pitkin reilun yhdeksän kilometrin päähän bussilla, Giebelhausille. Tämä on ymmärrettävää, kun kylistä viedään elukat kesälaitumille laaksoihin ja vuorille. Kesäisin kauniit seudut, laaksot ja vuoret ovat eläinten laidunmaina. Osa eläimistä on aitauksissa. Hüteillä, joita en tiennyt vuorilla aiemmin niin paljon olevan, on myös usein samassa yhteydessä kesänavetta. Näin maanviljelijä saa pitkän kesän aikana sievoisen lisäansion vuorilla liikkuvilta ihmisiltä. Ihailen tätä systeemiä.
Näiden kahden päivän aikana näimme varmasti satoja eläimiä, vasikoita, mulleja, hiehoja ja lehmiä. Monesti on myös vuoriniityillä hevosia. Eläinten läsnäolo on mukavaa, mutta pitää huomioida myös se, että ne ovat arvaamattomia. Näinä vuosina olen kuullut kaksi vaeltajan kuolemaan johtanutta onnettomuutta, kun koiran kanssa liikkuneen ihmisen kimppuun on hyökännyt kuolettavin iskuin vasikkaansa puolustava lehmä. Näistä asioistakin on varoitustauluja. Tämä Alpe Plättele -hütellä oleva Kornel-lehmä, nimi oli kaulassa olevan kellon soljessa, oli mukava, kun tuli ihmettelemään meidän pyöriä.
Lauantain mukavalle ja riemukkaalle pyöräretkelle tuli mittaa 51 kilometriä ja nousumetrejä noin 950.
Bad Hindelang Wohnmobilstellplatz - Bad Oberdorf - Hintersteiner Tal - Giebelstraße - Hubertuskapelle - Giebelhaus - Sausteig - Obertal - Alpe Plättele - Bärgündeletal - Giebelhaus - Point Hütte - Alpe Bärgündle - Giebelhaus - Hinterstein - Bad Hindelang Wohnmobilstellplatz
51 km - 950m
Tämän piti vain olla aivan helppo veryttelylenkki upeissa maisemissa. Loppumatkasta hoksasin, että käydäänpä tuolla kukkulan päällä katsomassa Hornbahn Hindelang hissiaseman yläasemaa, kun emme ole sitä nähneet. Hissiasema kun ei näy alas laaksoon. Mies katsoi puhelimesta, että matkaa sinne on 2,5 kilometriä ja nousumetrejä 360. Ja niin mentiin, mutta piti minulla muutamassa mutkassa pysähtyä vähäksi aikaa pulssia laskemaan ja 200 metriä ennen hissiasemaa jaloista loppui voimat, kun piti vähän rehkiä matkalla ja ohittaa nuorempia. Alastulo toista reittiä oli pieni seikkailu jyrkkyyden ja irtokivien takia minulle, mutta niin riemukkaan hauskaa meillä oli kuitenkin.
Sunnuntain reitti oli paljon lyhempi, mutta tuntui paljon raskaammalta tuon nyppylän päällä käynnin takia. Tietysti takapuolessa vähän tuntui edellispäivän 51 kilometriä. Mittaa tänään tuli 28 kilometriä ja pyöräillen uudet ennätysnousumetrit noin 1050.
23.6.2018: Ajelimme perjantaina Bad Hindelangin kupeeseen tutulle Wohnmobilstellplatz Bad Hindelangille, josta saimme viimeisen vapaana olevan paikan ja vielä reunapaikan jossa vieressä solisi pieni puro. Jos olisimme kaupassa käyneet, niin olisimme saaneet varmasti yöpymispaikkasuunitelmat muuttaa, kun jo hetken päästä saapumisemme jälkeen tuli seuraava paikan etsijä. Olemme täällä jo useamman kerran olleet, olisiko neljäs kerta. Matkaparkissa on siistit huoltotilat vessoineen ja suihkuineen. Ilmottautuminen ja maksu tapahtuu lähellä olevassa Hotel-Gasthof Im Wiesengrundissa.
Juuri täältä emme ole tehneet oikeastaan yhtään retkeä vuorille. Vajaa pari vuotta sitten ajelimme päiväretkelle Hinterstein pikkukylään, johon yleinen tie päättyy ja josta lähtee ympäriinsä vuorille eri reittejä. Teimme aivan ikimuistoisen ja mahtavan pyöräily- ja vaellusretken tuolloin, 13.8.2016, ENNÄTYSVAELLUS SÄIKÄHDYSJÄRVELLE. Kollaasikuvan jokikuvassa tuonne punaisen ympyrän taakse. Onpa kauhean kuuloista oma puheeni tuolla. Huvittava juttu on tuo huivin kastelu.
Hintersteinin kylään päättyy yleinen tie. Täällä on usein, että niiden kauneimpien maisemien äärelle laaksoihin ei pääse autolla ajamaan. Ainoastaan paikalliset saavat ajaa kesänavetoilleen ja hüteilleen, joskus myös bussi kulkee. Hintersteinistakin pääsee Hintersteiner Talia pitkin reilun yhdeksän kilometrin päähän bussilla, Giebelhausille. Tämä on ymmärrettävää, kun kylistä viedään elukat kesälaitumille laaksoihin ja vuorille. Kesäisin kauniit seudut, laaksot ja vuoret ovat eläinten laidunmaina. Osa eläimistä on aitauksissa. Hüteillä, joita en tiennyt vuorilla aiemmin niin paljon olevan, on myös usein samassa yhteydessä kesänavetta. Näin maanviljelijä saa pitkän kesän aikana sievoisen lisäansion vuorilla liikkuvilta ihmisiltä. Ihailen tätä systeemiä.
Näiden kahden päivän aikana näimme varmasti satoja eläimiä, vasikoita, mulleja, hiehoja ja lehmiä. Monesti on myös vuoriniityillä hevosia. Eläinten läsnäolo on mukavaa, mutta pitää huomioida myös se, että ne ovat arvaamattomia. Näinä vuosina olen kuullut kaksi vaeltajan kuolemaan johtanutta onnettomuutta, kun koiran kanssa liikkuneen ihmisen kimppuun on hyökännyt kuolettavin iskuin vasikkaansa puolustava lehmä. Näistä asioistakin on varoitustauluja. Tämä Alpe Plättele -hütellä oleva Kornel-lehmä, nimi oli kaulassa olevan kellon soljessa, oli mukava, kun tuli ihmettelemään meidän pyöriä.
Vähän eri ohjelmat antavat eri mitan ja nousumetrit.
 |
| Vähän ennen Alpe Plätteleä kulki vaellusreitti Nebelhornin huipulle. Matkaa olisi ollut viitisen kilometriä 900 nousumetrillä. Giebelhausilta, johon bussi kulkee, on matkaa reilu kahdeksan kilometriä 1100 nousumetrillä. |
Bad Hindelang Wohnmobilstellplatz - Bad Oberdorf - Hintersteiner Tal - Giebelstraße - Hubertuskapelle - Giebelhaus - Sausteig - Obertal - Alpe Plättele - Bärgündeletal - Giebelhaus - Point Hütte - Alpe Bärgündle - Giebelhaus - Hinterstein - Bad Hindelang Wohnmobilstellplatz
51 km - 950m
Ilman pyöriämme olisi nämäkin maisemat jääneet näkemättä. Ei 51 kilometrin eikä 28 kilometrin vaellus päivän aikana onnistu ainakaan meiltä.
Pyöräreittimme eivät kulkeneet mitään tasaisia maita pitkin, vaan liikennemerkkikin kertoi, että 20% oli jyrkkyys paikoin. Edellispäivän loppunousu Alpe Plättelelle oli tosi jyrkkä. Sitä emme pystyneet ajamaan, mutta näytti se muillakin menevän talutushommiksi. Alakuva on noususta Hornbahn Hindelang yläasemalle.
24.6.2018: Sunnuntaipyöräilyllä suuntasimme Wankhüttelle ja Nebelhornin takapuolelle. Olemme monet kerrat katselleet maisemia Nebelhornilta ympäriinsä. Viimeksi kävimme tammikussa ja tuosta on tässä juttu: 26-28.1.2018: LUMISILLA VUORILLA. Takapuoli on jyrkkä kallionseinämä, jossa on uutuutena näköalatasanne. Nyt se näkyi lintukameran linssin läpi Wankhütteltä päin ja näki kuinka tasanteella ihmisiä käveli, tuolla alakuvan punaisessa neliössä. Hütellä istuimme ja söimme pienet eväämme sekä katselimme edessämme olevaa seinämää. Ihmettelimme kuinka taas täältäpäin maisemat näyttivät toisenlaisilta. Wankhütte Allgäulta olisi ollut Nebelhornin huipulle kävellen matkaa eri reitistä riippuen 5,8 - 7,4km ja nousumetrejä 900.
Aiemmin lomareissuillamme tänne eteläiseen Eurooppaan emme tienneet, että näin kokemusrikasta elämää ihmiset elävät täällä vuorten helmoissa. Olen niin onnellinen ja kiitollinen, että saan kulkea ja elää näitä retkiämme täällä Mieheni kansssa. Iloinen myös siitä, että saan jakaa näitä kotoisia upeita maisemia maailmalle.
Pilvisestä säästä ja vauhdista otetut kuvat eivät tee kuvista parhaita, mutta tämä taustamusiikki erityisesti saa tuntemaan sen, kuinka nautin näistä meidän reissuista vuorimaisemissa ja luonnonrauhassa. Saa mieleni aivan herkistymään, kun kokemustunne on niin syvä ja tuntuu aivan sydämessäni asti.
Bad Hindelang Wohnmobilstellplatz - Retterschwanger Tal - Sennalpe Mitterhaus - Ställen-Alpe - Hintere Entschenalpe - Wankhütte Allgäu - Sennalpe Mitterhaus - Berggasthaus Zum Oberen Horn - Bergstation Hornbahn Hindelang - Hornbahn Hindelang - Bad Hindelang Wohnmobilstellplatz
28km - 1050m
Näihin Eino Leinon runon sanoihin on hyvä lopettaa.
"Oli mullakin pieni onneni, mut minusta oli se suuri,
ja luulenpa, siks oli suuri se, kun se mun oli onneni juuri."
Tätähän se vain on. Tämä on vain minun ja Mieheni onnea ja unelmaa.
ja luulenpa, siks oli suuri se, kun se mun oli onneni juuri."
Tätähän se vain on. Tämä on vain minun ja Mieheni onnea ja unelmaa.
Soleil
2 kommenttia:
Hei taas, vuorilla seurassanne!:)
Ahaa, geokätköjen metsästystä?! Minäkin olen innostunut kätköilystä, mutta en ole saanut plakkariin kuin alun kolmattasataa löytöä. Kiva harrastus, jota voi jatkaa pitkänkin tauon jälkeen aina kun huvittaa.
Ensi kesänä yritän toteuttaa sen eläkeiän unelmani, aluksi pari viikkoa Alpeilla.
Mukavia reissuja edelleen!
Terveisin Irmelin
Kiitos ja ihanaa Irmelin, kun kerrot, että olet mukanamme! :)
Ai sinäkin geokätköilet. Oletkin jo aika monta löytänyt! Me aloitimme vasta talvella ja löytöjä on vasta jotain vajaa 70 viidestä eri maasta. Tuo on kyllä aivan mukava lisä ulkoiluun. Emme läheskään joka reissu etsi. Taas joskus sitten olemme henkilö- ja mökkiautolla pysähtyneet etsimään eli emme vain kävely- ja pyöräreissuillamme etsi. Aina ei vaan löydä tai paikka on niin pitkässä heinikossa, ettei näin punkki aikana viitsi etsiä.
Mukava, kun yrität toteuttaa sen eläkeiän unelman! :) Olen aina ihailut ihmisiä jotka toteuttavat unelmiaan. Onhan tämä minun vajavainen blogi yksi esimerkki siitä, kuin pikku-tytön unelmasta on tullut totta, vaikkei kaikki unelmat ole toteutunutkaan, ei ole tarvinnutkaan. Liikutun, kun olen tästä kaikesta aidosti niin onnellinen ja kiitollinen. Jospa me tulevan viikonloppuna jälleen suuntamme vuorille ja saan kuvia jakaa. :)
Mukavaa kesän jatkoa ja reissuja sinulle! :)
Lähetä kommentti