30.5-3.6.2018: JÄRVILLÄ JA VUORILLA

Omenapuiden kukat ja lintujen laulu, maisema on kuin kaunein taulu. Kesäpäivät pieniä ihania asioita täynnä!

30.5.2018, keskiviikko: Taas mentiin, kun meillä oli tämän alkukesän viimeinen pitkä viikonloppuvapaa edessä arkipyhien vuoksi. Lähdimme järvi- ja vuorimaisemiin.

Ilmat ovat olleet toukokuun helteiset. Aika monta on ollut yli 30 asteen hellepäivää ja vielä enemmän hellerajan ylittäneitä päiviä. Me tykätään lämmöstä, mutta mitä sanovat Siiri-kissamme munuaiset. Toivottavasti ne tämänkin kesän helteet vielä kestävät, on suuren suuri toiveeni.

Matka taittui mukavasti tyhjillä teillä. Missä ne puolen Saksan lomalaiset taas ovat, saimme ihmetellä. Koululaisilla kun on Bayerissa ja Baden-Württembergissä vielä tämä viikko lomaa. Meidän Saksa on paljon muuta kuin ruuhkia ja väenpaljoutta.

Sylvensteinsee patojärvi.

Ajelimme pienen Fall-kylään kupeeseen stellplatzille. Me saimme reunapaikan pienen jyrkänteen reunalta.

31.5.2018, torstai pyhäpäivä- Fronleichnam: Oli jotenkin satumaista herätä aamulla täällä metsässä isojen puiden varjossa lintujen lauluun. Mökkiauton sisälläkin oli vihertävän väristä. Lähdimme aamukävelylle. Auringossa olikin jo helteisen lämmintä.

Isar-joki laskee ja tekee Sylvensteinseen patojärven.

Nousimme vähän ylemmäs.

Ja kävimme kannon alta etsimässä yhden geokätkön.

Hienot on aamukävelymaisemat.

Pienessä Fall-kylässä asuu vain reilu sata asukasta. Kylässä ei juuri muuta nähtävää talojen lisäksi ollut kuin ravintola ja kirkko.

Metsäparkki oli täyttynyt henkilöautoista kävelyretken aikana. Kovasti oli tulijoita rannoille aurinkoa palvomaan sekä kumiveneillä ja suppauslautoilla vesille liikkumaan. Monet lähtivät kävelyretkelle tai pyöräilemään. Autojen rekisterikilvistä päätellen enemmistönä olivat müncheniläiset. Tänne metsän siimekseen viileämällä ilmalla tulemme mekin viikonloppua joskus toiste viettämään.

Jatkoimme matkaa kolmekymmentä kilometriä etelään päin ja kohti Itävaltaa. Tulimme Achenseelle. Ajelimme Buchau-kylälle ja Seecamping Wimmeriin.

Achenseen ohi olemme aiemmin ainakin kaksi kertaa ajaneet, mutta mitään tarkempaa tutkimista tähän alueeseen emme ole tehneet. Achensee on 9.4 kilometrin pituudella ja 133 metrin syvyydellä Tirolin alueen suurin ja syvin järvi. Järven länsipuolella kohoaa vuoristo Karwendel ja itäpuolella Brandenbergin Alpit.

Leirintäalueelta saimme bussikortit, joilla olisi saanut ajella busseilla ilmaiseksi. Lisäksi kortilla sai alennuksia hissilipuista. Alueelta pääsi myös kulkemaan vanhalla junalla Jenbachiin. Junan pari kertaa nähtyämme sen kyyti ei kiinnostanut. Se haisi ja jätti niin mustat savut jälkeensä, että sen kyydissä olisi kyllä tukehtunut.

Hissillä ylösnousu, olisi ollut kaksikin hissiä, kiinnosti kovasti ja vaellus ylhäällä, mutta olimme jo kotona päättäneet, että kolme päivää pyöräilisimme vuorilla.

Älä menneitä liikoja pohdi, älä murehdi tulevaa.
Keskity hetkeen tähän, siihen mikä nyt on ihanaa
ja suunpielet korviin asti saa!

Nämä pyöräretket vuorille olivat kerrassaan ihania ja saivat suupielet korviin asti hymyyn.

Pertisau-kylän takaa laaksoihin lähtevä kapea tie oli maksullinen tie henkilöautoille, 463. Pyöriltä ei maksua peritty.

31.5.2018: Die Gramai Alm im Karwendel

Tälle pyöräretkelle tuli pituutta 27 kilometriä ja vain reilu kolmesataa nousumetriä. Oli mukava aloitus ja maisemien ihastelu pyöräily.

Aurinko laskee, pimenee ilta.
Taivaalla hohtaa kaunis kuun silta.
Huomenna aamu taas sarastaa ja
kauniiseen aamuun astella saa,
kyllä elämä toisinaan on ihanaa!


1.6.2018, perjanatai: Jo kesäkuu! En ymmärrä kuinka tämä aika vaan meneen äkkiä, niin päivät, viikot ja kuukaudet - vuodetkin.

Lähdimme pyöräretkelle Bärenbadalmille 1457 metrin korkeuteen.

1.6.2018: Die Bärenbadalm im Karwendel

-29 km

Mittaa tälle pyöräretkelle tuli 29 kilometriä ja reilu kuusisataa nousumetriä.


2.6.2018, lauantai: Yöllä satelikin sitten reippaan puoleisesti vettä. Päiväksikin ennustettiin sadetta, mutta aina ei ennusteet pidä paikkansa. 

Feilkopf 1526m, Feilalm 1380m & Gern Alm 1172m

2.6.2018: Feilkopf 1526m

Feilkopfiin noustessa loppunousussa nakkasi vettä vähän aikaa, mutta ylhäällä saimme istuskella ilman sadetta. Gern Almilta olimme jo melkein laskeutuneet järvelle, kun alkoi sitten sade. Mittaa tälle pyöräretkellle tuli 33 kilometriä yli seitsemälläsadalla nousumetrillä. Feilkopfin huippu 1526 metrissä oli ensimäinen vuorenhuipun valloitus pyörillä vaikka aika matalahan se oli.

Onni saapuu eläen, niin minä sen tunnen ja näen.
Ei se saavu etsien, eikä tule halki metsien.
Vaan se asuu mun elämässä, jokapäiväisessä tässä.
-Tapio-

Pyöräretkillä vastaan tuli myös vapaana olevia mulleja, mutta muitakin eläimiä nähtiin.

Oli hauskan mukavia nämä kolme erilaista pyöräretkeä. Antoivat paljon ilon ja onnen hetkiä, vaikka kerran olinkin kaatua kamera kädessäni. Achensee on tosi kaunis järvi ja sen siitä tekee järven kapeus sekä järvestä jyrkästi nousevat vuorenrinteet. Sanoisin aivan, että kauniimpi kuin Zell am See.

Paljon ei keretty kolmen päivän aikana nähdä, vain yhtä järven kulmaa vähän. Monta koskea ja polkua, pyöräreittiäkin jäi järven ympäriltä näkemättä ja kulkematta. 

3.6.2018, sunnuntai: Aamulla aurinko porotti jälleen ja oli tosi lämmin hellepäivä tulossa.

Ajelimme uudemman kerran Sylvensteinstauseelle ja siitä lähdimme Isar-jokivartta pitkin tietä numero 207 eteenpäin. Vorderrissa yleinen tie päättyy. Tie jatkuu yksityisenä maksullisena tienä noin yksitoista kilometriä lähes Wallgau-kylälle asti. Matkailuautolta maksu oli seitsemän euroa.

Pitkää kahvipaussia ja pysähdystä muutenkaan ei voinut 30 asteisen lämmön takia pitää. Prinsessamme se on uteliaskin kissa, vielä 11,5 vuotiaanakin. Hän ryntäsi ikkunasta heti katsomaan pää kallellaan, että mitä naapuriautoilijat siellä touhuilee. No sai hän hymyilyä uteliaisuudestaan lahjaksi ja sitä hän varmasti odottikin.

Jos minun pitäisi päättää,

mitä kaikkein mieluiten soisin sinulle,

valinta olisi kovin vaikea.

-Mikä auttaisi sinut onneen?

Kauneus voi olla vaarallista.

Viisaus on hankittava.

Rakkaus on sinun oma valintasi.

Loppujen lopuksi päätyisin kaikista

parhaimpaan ominaisuuteen – rohkeuteen.

Niinpäs. Tähän ajatukseen päättyvät nämä alkukesän niin toivotut ja pidetyt pitkät viikonloput.

Soleil