torstai 23. tammikuuta 2020

13.12-6.1.2020 Joululoma: 1.Osa, Aurinkoon

 Taakse jäivät sateinen Sveitsi ja Ranska. Oli jälleen hieno tunne saapua meidän joulumaahan ja tehdä iltakävely mukavissa merimaisemissa vuoret ympärillä.


Meillä oli kolme mahdollista kohdetta tälle joululomalle: nopea ajaminen Kroatian läpi Albaniaan ja pohjois-Kreikkaan, toinen vaihtoehto oli nopea ajo Italiassa Rooman eteläpuolelle ja siitä kulkea Siciliaan asti ja kolmas vaihtoehto oli meidän joulumaa Espanja, jossa viettäisimme rauhallisen luontoloman. Sää ennusteita tarkkailimme viimeisen kahden viikon aikana. Etelä-Italiaan jopa lupasi vähän lämpimämpää kuin Espanjaan, mutta niin siinä sitten kävi taas, että Espanja vei voiton.

Tietysti mielessä oli myös kuinka uuden perheenjäsenen Beibi-Kuninkaan kanssa pitempi ensimmäinen reissu menisi, kun hän ei kerennyt kuin muutaman viikonloppureissun tehdä ennen tätä reilun kolmen viikon reissua. Hän oli juuri täyttänyt viisi kuukautta. Tietysti pientä huolta aiheutti selkäongelmani. Oireeton en ole juurikaan ollut kesäkuukausien suuren ongelma-ajan jälkeen. Luottavaisin ja kiitollisella mielellä lähdimme reissuun. Uskoimme kaiken menevän hyvin. Olimmehan yhdessä karttojakin katselleet ja vähän suunnitelleet tulevia kohteitamme. Me emme vaan tarkoin koskaan mitään suunnitella, vaan mennään reissussa sitten sen hetken fiiliksien ja sääennusteiden mukaan.

Kollaasikuvasta klikkaamalla kuvat näkyvät näytöllä suurempana.

13.12.2019: Olimme saaneet ripauksen ensilunta reissuunlähtöviikolla keskiviikko-iltana, mutta yön aikana se suli pois. Perjantaiaamuna maa oli sitten kokonaan valkoinen. Beibi-Kuningas sai ensi kertaa elämässään nähdä ja ihmetellä lunta.

Aurinko paistoi mukavan lämpöisesti päivän ja lähdön hetkellä lunta ei enää juurikaan ollut, kun sanoimme heipat rakkaalle kotikylällemme vähäksi aikaa.


Kävimme lähtiessä vielä tankkaamassa tankattavan kaasupullon lähihuoltamolla täyteen, jonka jälkeen lähdimme matkaan mökkiauto jouluisana ja mielet iloisena. Bodensee-järvi ei ollut sumussa vaan ohi ajaessamme saimme ihastella järveä jouluisan näköisenä. Tie oli kuiva, eikä ollut pakkaskeli, niin jatkoimme vielä matkaa. Jäimme yöksi Wangen an der Aareen, Aare-jokivarteen stellplatzille, Schwimmbad Wangen an der Aare. Ajomatkaa Saksan rajalta tuli vähän reilu kaksisataa kilometriä, reitti tässä.


14.12.2019: Aamulla maisemat näyttivät yöpaikassamme tältä.


Matka jatkui heti aamutoimien jälkeen.


Välillä sateli vettä ja välillä paistoi aurinko. Mitä lähemmäs Ranskan raja tuli sitä enemmän taivas pilvistyi.


Ranskan rajalta noin kolmesataa kilometriä ajelimme kurjassa sadesäässä.


Noin 350 kilometriä ennen Espanjan rajaa aurinko alkoi paistamaan. Ilmakin lämpeni noin 15 asteen lämpöiseksi, mikä tuntui hyvin mukavalta.

Aire de Savasse - Porte de Soleil - Auringon portti

Ylitimme Rhône-joen. Heinäkuussa olimme joen alkulähteillä Sveitsissä, Rhone-jäätikön reunalla. Sieltä joki laskee yli kahdeksansadan kilometrin matkan Välimereen. Joki on Niilin jälkeen Välimeren alueen merkittävin joki. Juttu heinäkuulta, 6-21.7.2019 Sveitsin Loma: 3.Osa, Vuorten keskellä.


Muutama tauko pidettiin päivän aikana. Kissat tuntuivat nauttivan kesäisemmästä säästä. Beibi-Kuningas seurasi silmä tarkkana ikkunoista ja ovelta lintuja. Ajon aikana jopa kuorsaten nukkui, joten hän uteliaan ja vilkkaan luonteen vuoksi tuntui syntyneen karavaanarikulkuriksi.


Ilta toi pimeyden. Oli alettava katselemaan yöpaikkaa. Olimme vasta kuulleet kuinka suomalaiskaravaanarilta oli Lyonin lähellä viety yön aikana matkailuautosta kaksi arvoreppua tärkeine tavaroineen. Etelä-Ranskaa olemme aina pitäneet vähän epäilyttävänä alueena, kun on kaikenlaisia juttuja kuultu vuosien aikana. Olisimme halunneet Montpellierin jälkeen jäädä lintupaikkoja katselemaan, mutta niistäkin olimme vasta kuulleet ja lukeneet negatiivisia juttuja, kuinka 7 matkailuautoa oli yöpynyt jossain ja neljässä oli käyty yön aikana sisällä ja viety tavaraa.
Meillä on omat turvajuttumme joiden mukaan toimimme. Kissamme ovat tietokonetta tai kameraa arvokkaampia.


Ajelimme moorroritieltä sivuun ja Saint-Cyprien venesataman yhteydessä aitauksen sisällä olevalle stellplatzille yöksi, Aire de Camping-Car du Theatre de la Mer, jossa ei ollut kuin pari paikkaa enää jäljellä. Ajomatkaa tuli reippaat 800 kilometriä, reitti tässä. Päivä meni kuitenkin nopeasti hyvässä seurassa. Liikennettäkään ei ollut ruuhkaksi asti.



15.12.2019: Yö venesatamassa oli rauhallinen. Aamujuttujen jälkeen läksimme pienelle aamukävelylle.


Tässä muutama kuva stellplatzilta. Maksu tapahtui alueelle mennessä pankkikortilla automaattiin. Lähtiessä pois kuitissa olevalla koodilla sai portin auki.


Vuoret näkyivät mukavasti.


Saint-Cyprien satamaranta-aluetta. Muutama kalastaja oli myymässä satamassa kalaa.


Istahdimme rantakahvilaan juomaan toiset aamukahvit. Tilasimme cappuccinot. Pidän väkevästä ja voimakkaasta kahvista, mutta saimme pahaa kahvia. Maistui pohjaan palaneelta ja sakkojakin oli seassa. Kuppi oli puolillaan purkista pursotettua kermavaahtoa. Hinta oli kiskurihinta, kun kaksi kuppia tuollaista pahaa maksoi 9 euroa. Huijasikohan miesmyyjä meitä. Ranska ei taaskaan tehnyt positiivista vaikutusta. No, ostimme mukaamme leipomosta ranskalaista patonkia ja se oli hyvää.


Jatkoimme matkaa rantatietä pitkin kohti Espanjan rajaa. Tämän tien olemme monesti ajatelleet ajavamme, mutta nyt vasta sen toteutimme. Ihastelin kauempana takanapäin näkyviä lumihuippuja. Ilma oli mitä ihanin joulukuun ilma.


Ajelimme mukavissa kumpuilevissa viininviljelysmaisemissa. Olimme Route das vins - viinitiellä.






Tässä oli kaunis pysähdyspaikka. Täällä oli vaellusreittejä ja muutama vaeltaja liikkeellä.


Hieraisin silmiäni ja ajattelin, että mitä ihmettä Mieheni puhuu, kun hän sanoi näkevänsä kalliossa naisenhahmon. Totta tosiaan kaukana kallion seinämässä oli ponihäntäinen nainen rintoineen. Minulta moinen olisi jäänyt huomaamatta.




Cap Cerbère.


Täältä oli myös hienot näkymät ympäriinsä. Pitkään en saanut tässä majakan luona ihastella, kun mökkiautomme viereen pysähtyi joku autonkottero ja siitä mies tuli istuskelemaan penkille. Mökkiautossamme ei ollut kaikki turvajutut paikoillaan lyhyen pysähtymisen takia, joten siirryin nopeasti lähemmäs autoa. Ranska ja etelämpi Italia tuntuu minusta aina vähän epäilyttävältä.


Cerbère on viimeinen kylä ennen Espaniaa.


Olimme Espanjassa ja niin kuin maasta puhumme, joulumaassamme. Viimeksi Espanjassa olimme kevätlomalla 2018. Joulut 2013, 2014, 2015 ja 2016 olemme maassa viettäneet eli viides joululomamme Espanjassa oli nyt alkamassa.


Beibi-Kuningas näki ensikertaa Välimeren. Hän on nyt valloittanut Saksan, Itävallan, Sveitsin, Ranskan ja Espanjan. Hän ihmetteli ohi ajavia moottoripyöriä.




Espanjan puolella rantamaisemat muuttuivat matalammiksi ja taivas pilvistyi. Mielellään olisimme taukoa pitäneet rannalla, mutta puomin ja mökkiauton korkeuden takia emme voineet rantaan ajaa.


Ihan summassa otimme tämän rantakaupungin tutustumiskohteeksi. Ajoimme El Porton rantaparkkiin. Ranskalaisperhe teki parkkipaikalla lähtöä. Heillä olikin hienot kulkupelit. 


El Castellar - Isla Castella - Castellan saari


Saaressa on joskus entisaikaan ollut vartiotorni.


Saaresta oli upeat panoraamanäkymät.




Teimme pienen kierroksen kaupungin rannalla ja kävelykadulla. Ihmisiä oli vain muutamia iltakävelyllä.


Sekä teimme vielä pienen mutkan rantaa pitkin etelään päin.


Täällä sanoin Miehelleni, että täällä voisimme asua. Entäs sitten, kun talvimyrsky mereltä päin kylmästi tuulee?


Meri, kallioiset rantatörmät ja kauniit vuoret olivat ympärillä. Vuoret olivat houkuttelevan näköisinä vaeltamaan ja pyöräilemään. Tänne olisi halunnut jäädä, mutta eipä tähän aikaan vuodesta ollut leirintäalue auki. Ajattelimme aluksi jäädä parkkipaikalle yöksi, mutta jatkoimme matkaa vielä vähän.

 Oli upea iltakävely auringon laskun aikaan. Tämä oli kerrassaan hieno paikka ja aloitus meidän Espanjan lomalle.


Joulun 2016 vietimme täältä parinkymmenen kilometrin päässä Salvador Dalín kotikylässä Port Lligatissa ja naapurikylässä Cadaquéssa, 22.12.2016-22.1.2017 Joululoma: 1.osa: JOULU DALIN KOTIKYLÄSSÄ. El Portaan jäi pienen pieni pala sydämestä niin kuin on jo jäänyt myös 2016 joulun kyliin. Tämä on hienoa aluetta. Luulen, että tämä on aitoa katalonialaista kalastajakylän elämää ilman turisteja. Tänne pitäisi tulla keväällä pitemmäksi aikaa.

Pimeä tuli nopeasti.


Ajoimme stellplatzille, Cami de la Creu, Cabanes-kylän kupeeseen. Täällä olemme yöpyneet 4-5.1.2016, kovassa vesisateessa, 12.12.2015-6.1.2016 Joululoma: 6-osa, PALUUMATKA. Tuolloin oli kaikki rakkaat yhdessä.

Tänään ei ajokilometrejä tullut kuin vajaa 80 kilometriä, ajoreitti tässä.


Sääennusteiden takia jouduimme seuraavaksi tekemään ja päättämään minne päin kuljemme.


©Soleil

Jatkuu,..

- Joululomaltapaluu terveiset!
21.1.2020: Rakas Espanja


Ei kommentteja: