Päivät 4-6.4.2017: Vielä saimme viettää kolme kokemusrikasta päivää ihanassa Pyreneiden vuoristossa ennen kotimatkaa. Bongatiin myös kaksi uutta petolintulajia, joista toinen on erittäin uhanalainen.
4.4.2017: Illalla alkoi pitkästä aikaa kymmenen maissa satamaan. Yöllä ja vielä aamullakin vähän ripotteli vettä taivaalta. Aamulla oli 8,4 lämmintä. Aamupalan ja mökkiauton järjestelyjen jälkeen hyvästelimme Camping Vall d'Àgerin, joka oli viikolla kovin hiljainen. Vain muutamia yöpyjiä ja niistäkin useampi oli vakipaikkalaisia.
Olimme ajelleet noin parikymmentä kilometriä, kun huomasin, että mitähän variksia tuolla kauempana taivaalla lenteli. No, pian näytti siltä, että olivat vähän isompia lintuja. Meillä oli niin tuuri matkassa, että samassa oli mahdollisuus kurvata pois päätieltä jollekin pienemmälle soratielle.
Voi minkä elämyksen saimmekaan kokea aivan odottamatta ja yllättäen! Hanhikorppikotkia lenteli ja liiteli yläpuolellamme siivet havisten kiireettömästi. Samasta suunnasta tullen ja samaan suuntaan mennen. Aivan yhtä läheltä kuin reilu vuosi sitten joululomalla. Laskin yhden kerran, että niitä oli taivalla 35, mutta kun niitä tuli vielä pitkän aikaa lisää. Myös kattohaikaroita lensi kymmenkunta. Kuvaaminen pokkarikamerallani kovassa tuulessa oli haastavaa.
Olipa taas elämyksien kokemus kerrassaan nähdä näitä uljaita lintuja näin läheltä. Taisivat tulla aivan meidät hyvästelemään.
Ajeltiin kolmisenkymmentä kilometriä takaisin päin ja käytiin Balaguerissa Lidlissä. Samassa kaupassa kävimme reilu kolme vuotta takaperin. Kaupan pihalla oli saksalainen ja hollantilainen mökkiauto. Ulkomaalaisia karavaanareita emme nähneetkään aikoihin. Viimeksi ensimmäisellä leirintäalueella Espanjassa Ranskan rajan tuntumassa oli ranskalaisia, englantilaisia, ruotsalainen ja belgialainen mökkiauto.
Pian kaupassa käynnin jälkeen pysähdyttiin kahvin keittoon, näiden maisemien äärelle. Pysähdyspaikka mökkiauton kokoiselle autolle on monesti vähän vaikea löytää juuri parhailla maisemilla. Joko tilan ovat täyttäneet jo muut autot tai paikka on vain liian ahdas.
Jäätiin illaksi ja yöksi puskaparkkiin parkkipaikalle, Camarasa, C-13, näiden hienojen ja korkeiden vuorten väliin ja La Noguèra Pallaresa joen rannalle.
Istuttiin ja katseltiin taivaalle, kun korkealla vuorten yllä hanhikorppikotkat lentelivät. Olivat vaan niin kovin korkealla. Mieheni ottama yksi kuva kertoo, että hän taisi bongata partakorppikotkan, mutta kuvan epäselvyyden takia jätämme tuon epäilyn huomioitta lintulajibongauksissa.
Parkkipaikalla pysähteli aina välillä autoja, katselemassa maisemia sekä täyttämässä vesipullot maan alta pulppuavan lähteen vedellä.
Kymmenkunta pikkulintuakin kuviin saatiin. Ei kuitenkaan mitään uutta lajia. Yksi geokätkö läheltä käytiin myös etsimässä. Muutama muukin kätkölöytö oli tehty päivän aikana.
 |
| Mustaleppälintu, sinitiaisia ja tikli. |
Upealta näyttivät nämä vuoret.
Ihanaa lomailua ja elämää on tämmöinen karavaanarielämä, taisivat Kissatkin ajatella, kun seurasivat pihalla kevätleikkejä leikkivien pikkulintujen touhuja. Mustia-tyttöjä ilahdutti ohi virtaava joki.
Tässä päivän ajoreittimme, jolle mittaa tuli vähän reilu seitsemänkymmentä kilometriä.
5.4.2017: Rauhallinen oli yö parkkipaikalla kahden muun karavaanariautokunnan kanssa. Yhdessä henkilöautossa yöpyi myös kolme miestä jotka lähtivät aamulla vuorille kiipeilemään. Aamupuuhastelujen jälkeen istuimme pihalle katselemaan vuorimaisemaa ja tähyilimme taivaalle lintujen perään.
Uusi lintulajibongaus keltahemppo lauloi rätisevällä äänellä ja leikki rouvansa kanssa kevään iloisia kuherteluleikkejä. Korkealla taivaalla liiteli muutama hanhikorppikotkakin. Ilma lämpeni aivan hetkessä, kun aurinko alkoi paremmin vuoren takaa paistamaan. Aikamme töllisteltyämme jatkoimme matkaa.
Päivän aikana pysähdyttiin monta kertaa hienojen vuorimaisemien äärelle. Kuvia matkan varrelta.
Cellers-kylän kupeeseen Embassament de Terradets -patojärven rannalle pysähdyimme katselemaan maisemia ja lintuja.
Käytiin kävelemässä lyhyt luontopolku.
Ajettiin taas vähän eteenpäin ja pysähdyttiin lintujen tähystyskojulle. Järvi oli kyllä lintuköyhä. Kevät oli myöhässä eikä muuttolinnut olleet vielä saapuneet. Vain haikarapariskunta rakenteli pesäänsä ja yksi haukka lenti ohi.
Palau de Noguera -kylän kohdalla oli pysähdyttävä tankkaamaan reissun halvinta dieseliä, 1,04 e, tankki täyteen. Siitä huoltoaseman edestä ja kylän yllä lenteli taas, kuin harakoita konsanaan, taivaalla hanhikorppikotkia.
Tremp-kaupungin pohjoispuolella käytiin isohkossa ruokakaupassa. Täälläkin taivaalla lenteli uljaita lituja.
Pysähdeltiin vielä parilla parkkipaikalla tähyilemään taivaalle, mutta suuret linnut lentelivät niin kaukana. Kyllähän näitä maisemia kannatti aivan vain katsellakin. Ilma tuntui jo hyvin lämpimältä.
Kallioiset vuoret muuttuivat erinäköisiksi kukkuloiksi, kun pikkuhiljaa korkeammalle nousimme.
Ajelimme jokivartta pitkin 950 metrin korkeudelle Pyreneiden vuorille La Guingueta d'Àneu -pikkukylään Nou Campingille kahdeksi yöksi. Ilma oli lämmin, varjossa yli kaksikymmentä astetta, mutta täältä puuttui keväinen vihreys. Ainoastaan nurmikko oli vihreää ja jotkut lehtipuut kukki. Kotonakin lähtiessämme reissuun kolme vikkoa aiemmin oli värikkäämpää. Kauempaa näkyivät niin kauniisti lumiset vuorenhuiput, oli kaunista katseltavaa.
Muutama kuva iltakävelyltä. Kylä oli pieni ja hiljainen.
Olimme Alt Pirineu Natural Park (Parc Natural de l'Alt Pirineu) -luonnonpuiston alueella ja Pallars Sobirà -piirikunnassa.
Kunnostettuja toisen maailmansodan aikaisia bunkkereita oli järven toisella puolella. Tässä kolme kuvaa yhdestä niistä.
Pantà de la Torrassa -järvi.
Pituutta tämän päivän ajomatkalle tuli reilu kahdeksankymmentä kilometriä.
6.4.2017: Heräsimme aamulla Ramseksen kauniiseen lauluun. Mustarastaan laulu on hänen kaunista lauluaan meille. Hän laulaa meille, että nauttikaa elämästä. Tänään tulee kaksi vuotta illalla siitä, kun Ramseksen sydän aivan yllättäen sammui. Kaikki me kaipaamme ja ikävöimme hauskaa viihdyttäjää, jolta ei elämäniloa puuttunut. Hän oli paljon enemmän kuin kissa, hyvin rakas perheenjäsen ja karavaanarimaitkailija. Vielä kahden vuoden jälkeenkin hänen ylättäen poislähteminen koskettaa minua syvästi. Menetin niin paljon, kun ahkerin apulainen kaikissa tekemisissäni on ikuisesti poissa. Muistot hänen ainutlaatuisuudestaan elävät aina muistoissani, mutta myös puheissani. Kiitos Ramses kaikesta! Olet ikuisesti tärkeällä paikallani sydämessäni.
Kahdeksan jälkeen ylös noustessa lämmintä oli ulkona vain 2,4 astetta. Aamujärjestely juttujen jälkeen lähdimme kävelyretkelle. Pitkälle emme ehtineet kävellä, kun taivaalla korkealla leijaili taas kaksi isoa lintua. Nyt eivät olleet vanhoja tuttavuuksia hanhikorppikotkia, vaan näyttivät oudoilta kavereilta. Myöhemmin selvisi, että ovat harvinaisia pikkukorppikotkia. Laji on erittäin uhanalainen. Euroopasta laji on kolmen sukupolven aikana vähentynyt yli puolet.
Siinä näitä, kahta uutta lintua, kun ylös taivaalle niskat puuduksissa kuvasimme ja katselimme lensi ohitse joku uuden näköinen kaveri. Katsoin ensin kameran linssin läpi, että jotain risua se kantaa, mutta se risu olikin käärme. Olimme bonganneet käärmekotkan. Se ei pitkään ollut kuvattavana, kun kiireellä ohi vain ylhäällä taivalla lensi.
Mutta pikkukorppikotkia saimme seurata pitkän tovin, kun he edestakas lentelivät. Aikansa lenneltyä toinen istahti kukkulan huipulle puun juurelle kivelle istuskelemaan ja toinen alemmas kallion reunalle. Kovin kaukana vain olivat. Näimme kuitenkin kameran linssien läpi millaisia pörröpäitä linnut olivat.
Oli toukokuun alussa mukava tehdä lähempää tuttavuutta näihin lintuihin FALKENHOF SCHLOSS ROSENBURGin petolintunäytöksessä.
Kävelimme kolmen kylän (La Guingueta d'Àneu, Esterri d'Àneu ja Escalarre) kierroksen ohi hevos- ja lehmälaitumien. Reitti kulki aivan navettojen nurkilta. Välillä kuljimme La Noguera Pallaresa -jokivartta pitkin. Hajukin oli kuin maaseudulla, kun isäntä vielä levitteli lantaa pelloille. Hiljaista oli elämä ja muutamia ihmisiä vain nähtiin kylissä.
Kylistä suurin vajaalla kahdeksalla sadalla asukkaalla oli viehättävä Esterri d'Àneu. Tyhjillään oli paljon mukavan näköisiä loma-asuntoja. Taitaa lasketteluaikaan olla täällä vilkkaampaa. Nyt sattuivat kaupatkin olemaan kiinni. Olisin niin halunnut käydä ostamassa eläinkaupasta Tytöille jonkun uuden lelun. Vain muutama kahvila ja yksi kioski oli auki, josta matkamuiston saimme mukaamme. Eipä tullut tällä reissulla paljoa shoppailtua. Olimme tosiaan luontolomalla.
Reissun 10.4.2018: KEVÄTLOMATERVEISET hevoskuvin ovat juuri tältä kävelyretkeltä.
 |
| Congost de Mont-rebeille tein hänelle taas pienen muistomerkin. |
Kahdeksan jälkeen ylös noustessa lämmintä oli ulkona vain 2,4 astetta. Aamujärjestely juttujen jälkeen lähdimme kävelyretkelle. Pitkälle emme ehtineet kävellä, kun taivaalla korkealla leijaili taas kaksi isoa lintua. Nyt eivät olleet vanhoja tuttavuuksia hanhikorppikotkia, vaan näyttivät oudoilta kavereilta. Myöhemmin selvisi, että ovat harvinaisia pikkukorppikotkia. Laji on erittäin uhanalainen. Euroopasta laji on kolmen sukupolven aikana vähentynyt yli puolet.
Siinä näitä, kahta uutta lintua, kun ylös taivaalle niskat puuduksissa kuvasimme ja katselimme lensi ohitse joku uuden näköinen kaveri. Katsoin ensin kameran linssin läpi, että jotain risua se kantaa, mutta se risu olikin käärme. Olimme bonganneet käärmekotkan. Se ei pitkään ollut kuvattavana, kun kiireellä ohi vain ylhäällä taivalla lensi.
Mutta pikkukorppikotkia saimme seurata pitkän tovin, kun he edestakas lentelivät. Aikansa lenneltyä toinen istahti kukkulan huipulle puun juurelle kivelle istuskelemaan ja toinen alemmas kallion reunalle. Kovin kaukana vain olivat. Näimme kuitenkin kameran linssien läpi millaisia pörröpäitä linnut olivat.
Oli toukokuun alussa mukava tehdä lähempää tuttavuutta näihin lintuihin FALKENHOF SCHLOSS ROSENBURGin petolintunäytöksessä.
Kävelimme kolmen kylän (La Guingueta d'Àneu, Esterri d'Àneu ja Escalarre) kierroksen ohi hevos- ja lehmälaitumien. Reitti kulki aivan navettojen nurkilta. Välillä kuljimme La Noguera Pallaresa -jokivartta pitkin. Hajukin oli kuin maaseudulla, kun isäntä vielä levitteli lantaa pelloille. Hiljaista oli elämä ja muutamia ihmisiä vain nähtiin kylissä.
Kylistä suurin vajaalla kahdeksalla sadalla asukkaalla oli viehättävä Esterri d'Àneu. Tyhjillään oli paljon mukavan näköisiä loma-asuntoja. Taitaa lasketteluaikaan olla täällä vilkkaampaa. Nyt sattuivat kaupatkin olemaan kiinni. Olisin niin halunnut käydä ostamassa eläinkaupasta Tytöille jonkun uuden lelun. Vain muutama kahvila ja yksi kioski oli auki, josta matkamuiston saimme mukaamme. Eipä tullut tällä reissulla paljoa shoppailtua. Olimme tosiaan luontolomalla.
Reissun 10.4.2018: KEVÄTLOMATERVEISET hevoskuvin ovat juuri tältä kävelyretkeltä.
Aina reissuilla on parasta se, kun lähtee kiireettömästi kävelylle lähikyliin, kuuntelemaan ja aistimaan aitoa paikallista elämää. Tässä kuvia tältä kävelyretkeltä espanjalaisin sävelin. Ikävä tulee näihin maisemiin kuvia katsellessa. Tännekin olisi voinut jäädä viikoiksi viettämään aikaa, pyöräillen ja vaellellen, katsomaan kevään edistymistä kesäksi. Sitäkin, kun karja ja hevoset varsoineen viedään vuorille kesälaitumille.
Mökkiautolle päästyämme nakkasi pienen sadekuuron.
Illalla kävimme syömässä leirintäalueen ravintolassa. Edellisiltana paikka oli juuri sulkeutumassa, kun yritimme mennä syömään. Nyt saimme aivan kahden kesken syödä tämän reissun viimeisen ruuan Espanjassa. Hyvää oli grillattu lammas ja kaikki muu.
Jo kolme vuotta aiemmin tultuamme Andorrasta Espanjaan ja nähtyämme pienen palan tätä vuoristoaluetta, sai meidät ihastumaan pohjois-Espanjaan. Nyt nähtyämme vehreätä rannikkoaluetta ja vuoristoa enemmän olemme aivan rakastuneita näihin seutuihin. Taitaa tulla aivan Alppien alueen jälkeen toisena suosikkina meille reissukohteena. Aurinkorannikolla tietysti paistaa aurinko vuodessa eniten ja on lämpimintäkin, mutta mitä enemmän olemme vuosien aikana tutustuneet muuhun Espanjaan, niin sitä enemmän pidämme maasta. Aurinkorannikko on turistipaikka ja aika köyhän kokemuksen antaa Espanjasta. Ruokakin on parempaa muualla.
Jatkuu,.. kahdella reissun viimeisellä kotimatkapäivällä. Miltä mökkiautomme näyttikään aamulla?
Soleil
Reissun edelliset osat:
Myös nämä pienet jutut liittyvät kevätlomaan:
- ROSKIA RANNALLA
- KARAVAANAREIDEN ELÄMYKSIÄ
- GEOKÄTKÖILY
- 10.4.2018: KEVÄTLOMATERVEISET
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti