24-26.1.2020: Viikonloppureissulla Metzingenissä

Nauttien kiitollisena siitä kaikesta, että olemme saaneet elää tavallista arkista elämää jo yhdeksän kokemus- ja muistorikasta vuotta!

"Pienet metsät sammalkivillä

ihastuttavat minua

Voin vain huokailla

valtavan kauneuden keskellä

Kiitollisuus täyttää mieleni

Mitä syvemmälle uppoudun

tähän maailmaan

sitä pidemmälle polku jatkuu

Yhä kauniimmat ja ihmeellisemmät

näkymät avautuvat edessäni.

Metsän reunassa

kajastaa auringon valo kirkkaampana

Pienen hetken olen siinä

Valo on toinen todellisuus."

Tänään 28.1.2020 tulee yhdeksän vuotta siitä, kun lensin kolmen Kissan kanssa tänne etelä-Saksaan. Mieleni oli avoin ja utelias kokemaan ja näkemään pitkään haaveiltua asiaa. Mies oli tullut jo kolme viikkoa aiemmin yhden Kissan kanssa. Tänään siis on Saksassa ja kotona asumisen yhdeksäs synttäripäivä! Ihanalta ja hyvältä tuntuu.

Tänään en ala pitkää tunneraporttia aiheesta kirjoittamaan, sillä aikaisempien vuosien jutut löytyvät täältä. Vaikka epäilijöitä oli, että huuma laskee puolen vuoden päästä muuttamisesta, niin ne epäilijät olivat väärässä. Vieläkin olen innoissani ja onnellinen siitä, että niistä pikkutytön haaveista tuli totta. Siitä, että teimme tämän elämänmuutoksen. Olen onnellisempi ja kiitollisempi kuin mitä osasin edes ajatella. Kuljen kiitollisuuden laukku mukanani joka paikassa. Vuodet ovat niin paljon tuoneet uusia kokemuksia, elämyksiä ja toistaan upeampia maisemia eteeni. Vuodet ovat tuoneet myös kaksi suurta menetystä, ikävän ja kaipauksen. Ramses-kissan äkkikuolema on vieläkin lähes neljän vuoden jälkeen suuri suruni, jonka kanssa on ollut opittava elämään. Yhteiset elämisen muistot ovat arvokkaita muistoja. Aivan kuin nämä yhdeksän vuotta. Vuodet ovat tuoneet muutaman rypyn kasvoille, mutta mitäpä niistä. Nehän ovat viisikymppisen kaunistuksia. Kiitos elämä kaikesta!

"Taikamaa, taikamaailma, kävelin eilen sisään portista,

josta en aio koskaan enää palata takaisin.

Olen tullut tänne jäädäkseni, sillä tänne minä kuulun."

Runot kopioitu täältä, Sari Lehtimäki, runotalo.fi. 

Vuorille olisimme tietysti halunneet mennä tätä juhlaviikonloppua viettämään, mutta sinnepäin ennustettiin sunnuntaiksi lumisateita. Meillä oli ennen joululomareissulle 7-8.12 ajatus käydä katsomassa Metzingenin joulumarkkinoita ja tätä ostosparatiisia jouluisana, mutta jätettiin sitten käymättä, ettei tule liian kiire mökkiauton joululomalle pakkaamisen kanssa.

Beibi-Kuningas oli heti valmis lähtemään, kun otin esille kuljetusboksin. Ajelimme perjantai-iltana Metzingeniin stellplatzille, Reisemobilplatz Outletcity.

25.1.2020: Aikaa oli vierähtänyt kolmisen vuotta viime käynnistä täällä ostosparatiisissa Outletcity Metzingenissä.

Nyt meillä oli aikaa kierrellä kaupunkia muutenkin.

Metzingen Rathaus

Kävimme syömässä pienet aamupalat. Cappuccino, kaksi herkullista tuoretta sämpylää, kaksi pientä kuppia oman valinnan mukaan leipomon tekemää hyvää hilloa ja yksi voikuppi hintaan 4.60 euroa per henkilö.

Tämä iso hieno puoli kaupunkia oli meiltä aivan näkemättä eli rakennettu aivan meidän viime käynnin jälkeen.

Onhan täällä tavallisiakin merkkejä, mutta suurin osa kaupoista on hinnakkaita laatumerkkiliikkeitä. Tietysti jokainen voi säästää jotain kallista vaatekappaletta varten, mutta mietin kuinka varakas täytyy olla, että näistä kalliista merkkiliikkeistä ostaa kassikaupalla tavaraa. Eräässä kadun kulmassa oli naisilla runsaasti kasseja maassa jalkojensa juuressa, kun ilmeisesti kassimäärä tuotti kanto-ongelmia. Muutamassa isossa kassissa oli valkoisessa kangaspussissa, varmaan suojapussi, luultavasti jotain aika arvokasta. Tietysti, jos vuositulot on miljoonia, niin silloin ei edes tarvitse katsoa hintalappuja. Täällä harvassa näyteikkunassa on edes näkyvillä hintoja. Hinnathan on vain rahallisesti köyhiä ihmisiä varten.

Harvempi tavallinen pulliainen varmaan ostaa haalistuneen kukkahuivin, jonka hinta on 276 euroa tai 1000-2000 euroa maksavan käsilaukun. Ihmettelin myös eräässä farkkuliikkessä sitä, että kuka maksaa farkuista, jotka on kuluneen näköiset ja polvissa isot reiät, niin yli viidensadan euron hinnan.

Näistä kelloista kalleimman hinta oli 21540 euroa, mutta nyt kello oli edullinen ja tarjoushinta oli 15080 euroa. Muiden kellojen tarjoushinnat oli 6920, 7540, ja 9370 euroa. Onhan näitä suuri rikkaus ja elämys jo taviksen katsella. Olen iloinen myös siitä, että jotkut saavat näitä arkisesti ostaa. Me ihmiset arvostamme eri asioita.

Kävelimme Cucci-laukkuliikkeen ohi neljä kertaa. Kolmella kerralla liikkeen edessä oli jono. Vartijat päästivät sisälle kerralla vain tietyn määrän ostajaehdokkaita, joista suurin osa oli kiinalaisia. Neljäs ohikävelykerta oli juuri illalla ennen kahdeksaa, kun kaupat olivat sulkeutumassa.

Kävimme välillä Kissojen luona. Illalla en edes ottanut kameraa mukaan. Vähän tuo harmitti, kun rakennukset ja puut olivat mukavasti jouluvaloissa. Olipa mukava shoppailupäivä!

26.1.2020: Ajelimme stellplatzilta kaupungin ulkopuolelle ja lähdimme läheltä  Naturfreundehaus Falkenbergia sunnuntaikävelylle lähikukkuloille.

Jokut lehtipuut jo kukkivat.

Täällä oli paljon ihmisten puutarhatontteja pienine mökeineen.

Weinberg-viiniviljelmät näkyivät mukavasti matkalla lähikukkulalta. Metzingenissä on kasvatettu viiniköynnöksiä 1100-luvun loppupuolelta asti. Löytyyhän kaupungista myös viinimuseo.

Ihmettelin, mitä ovat nämä korkeat puut, joiden lehdet ovat kuin tuijan. Myöhemmin metsässä oli alue, jossa oli puiden alla nimiä. Ilmeisesti tämä petäjä on Valesypressi, Scheinzypresse.

Kiitollisena istuskelimme ja ihastelimme näitä tammikuisia maisemia. Tuntui, että olimme onnekaita, mutta totta on myös se, että me itse olemme oman onnemme seppiä. Lämmintä oli noin kymmenen astetta. Suomessa entisessä kotikaupungissa viitisentoista astetta pakkasta ja aivan pohjoisessa Suomessa oli -36.

Sotamuistomerkki ensimmäisessä maailmansodassa menehtyneille.

Täältä näimme Metzingenin aivan uudesta kulmasta.

Hofbühlin huippu 510 metrissä nuotiopaikalla.

Kaunista oli pöllipinojenkin äärellä.

Oli niin lämmintä, että saattoi pitää mökkiauton ovea auki. Beibi-Kuningas oli silmä tarkkana.

Kotimatkalla suunnittelin mikä kukkula pitäisi valloittaa seuraavaksi, vaikka olemmehan tännepäinkin vuosien varrella retkiä tehneet, mutta paljon enemmän on vielä näkemättä ja kokematta.

Tässä joku aiempi juttu. On kyllä hienoja paikkoja ja kyliä. 
-6.7.2014, HAUKKA SPEKTAAKKELIA KATSOMASSA HOHEN NEUFFEN -LINNASSA

- 3.10.2015: PYHÄPÄIVÄ SVAABIEN VUORILLA
- 31.7-2.8.2015, TIPPUKIVILUOLISTA LINNAAN
- 21.2.2015, LINNAKIERROKSELLA BADEN-WÜRTTEMBERGISSÄ

Oli ihana viikonloppu jälleen!

Tänään yhdeksäntenä Saksaan muuttamisen synttäripäivänä kiitämme ja onnittelemme toisiamme, myös Prinsessaa ja Kuningatarta! Prinsessa matkusti ruumassa veljensä kanssa reippaana maailmanmatkaajana. Kuningatar kanssani matkustamossa. Saimme tulla kolmen viikon erossa olemisen jälkeen ihanimmille treffeille Mieheni ja Siirin luo. Hienoja olivat nuo hetket. Hienoa on myös arkinen elämämme juuri nyt maailman rakkaimmassa paikassa kotikylässämme. Kiitos!

©Soleil